

LEHTIKUVA
Viikon 14/2020 luetuin
Ulkoministeriö jakoi taas miljoonia maailmalle – suomalaisten verovaroja sujahti Kongoon, presidentti Tarja Halosen kehityspoliittisiin tehtäviin ja YK:n ympäristörahastoon
Koronan torjumiseksi tarvittavat toimet käyvät Suomelle erittäin kalliiksi ja valtio valmistautuu jo ottamaan lisää velkaa. Poikkeuksellinen tilanne ei näy millään tavalla ulkoministeriön kehitysyhteistyön rahoituspäätöksissä: useita miljoonia suomalaisten verovaroja siirtyy kaukomaille tasaiseen tahtiin joka kuukausi. Perussuomalaisten eduskuntaryhmä esittää, että tämän vuoden kehitysapu minimoidaan ja rahat kohdennetaan kotimaahan.
Valtion budjetin mukaiset kehitysyhteistyön määrärahat ovat tänä vuonna 1 030 miljoonaa euroa, josta ulkoministeriön hallinnoiman kehitysyhteistyön osuus on 673 miljoonaa euroa. Kehitysyhteistyöhön budjetoidut rahat vastaavat arvioiden mukaan jopa 0,41:tä prosenttia Suomen bruttokansantulosta.
Koronaviruksen leviämisen torjumiseksi tarvittavat toimet käyvät Suomelle erittäin kalliiksi ja julkisen talouden tulevaisuudennäkymät ovat heikot: Useiden arvioiden mukaan kriisi voi olla jopa pahempi kuin 1990-luvun lama.
Ulkoministeriön kehitysyhteistyön rahoituspäätöksistä poikkeuksellista tilaa ei voi havaita, sillä useita miljoonia suomalaisten verovaroja siirtyy kaukomaille tasaiseen tahtiin joka kuukausi. Tässä jutussa esitetyt rahoituspäätökset on tehty helmi-, maalis- ja huhtikuun aikana.
Perussuomalaisten eduskuntaryhmä kuitenkin katsoo, että koronakriisin vuoksi Suomen on tärkeää kohdentaa rajalliset resurssit ennen kaikkea oman kansan hyvinvointiin ja suomalaisen työn pelastamiseen. Ryhmä esittää, että tämän vuoden kehitysapu minimoidaan ja rahat kohdennetaan kotimaahan.
Halonen häärää luottamustoimissa
Ulkoministeriö tukee presidentti Tarja Halosen kehityspoliittisia tehtäviä 50 000 eurolla. Rahoituspäätöstä perustellaan sillä, että Halosella on useita kehityspoliittisia luottamustehtäviä. Halonen on mm. YK:n pääsihteerin Every Woman Every Child -liikkeen ohjausryhmän varapuheenjohtaja ja pääsihteerin rauhanvälityksen korkean tason neuvoa-antavan paneelin jäsen. Halonen myös toimii aktiivisesti Sustainable Development Solutions -verkostossa ja on monen kansainvälisen kestävän kehityksen parissa työskentelevän järjestön hallintoelimen jäsen.
YK:n pakolaisapujärjestön UNHCR:n toimiston kassaan sujahtaa kolme miljoonaa euroa. Rahat on tarkoitus käyttää kehitysapuhankkeisiin Kongossa, jossa ulkoministeriön mukaan on yli 15,6 miljoonaa ihmistä humanitaarisen avun tarpeessa.
UNHCR toimittaa pakkomuuttaneille hätäaputarvikkeita ja pyrkii parantamaan pakolaisten huomioimista kansallisessa politiikassa. Ulkoministeriö myös huomauttaa, että jatkuva alirahoitus vaikeuttaa järjestön keskittymistä pitkäaikaisiin kehitystoimiin.
Kestävän kehityksen edistämiseen 2,5 miljoonaa
YK:n ympäristöohjelman UNEP:n tehtävänä kerrotaan olevan ympäristöllisesti kestävän kehityksen edistäminen YK-järjestelmässä sekä ympäristön tilan puolestapuhujana ja globaalin ympäristöagendan asettajana toimiminen.
UNEP:n työohjelma tavoittelee siirtymistä vähähiiliseen, vähäpäästöiseen, resurssitehokkaaseen ja tasa-arvoiseen kehitykseen, joka pohjautuu ekosysteemipalvelujen suojelulle ja kestävälle käytölle, vahvistuneelle ympäristöhallinnolle ja ympäristöriskien vähentämiselle.
Suomen osuus YK:n ympäristöohjelmaan osallistumisesta oli maaliskuussa 2,5 miljoonaa euroa.
Maailmankansalaisuuteen kasvaminen on kallista
Ulkoministeriö rahoittaa sidosryhmäviestintää 60 000 eurolla ja globaalia kasvatusta peräti 100 000 eurolla. Kummankin toiminnan konkreettisesta sisällöstä on hankalaa saada selvyyttä.
Ulkoministeriön mukaan kehitysviestintä tekee Suomen kehityspolitiikan linjauksia sekä kehitysyhteistyön tarpeita, tavoitteita ja tuloksia tunnetuiksi suomalaisessa yhteiskunnassa.
Kehitysviestinnän yksikkö tukee globaalikasvatusta ja sen myötä suomalaisten nuorten kasvamista vastuulliseen maailmankansalaisuuteen. Globaalikasvatukseen varattu 100 000 euron määräraha käytetään globaalikasvatuksen tukihankkeisiin.
Ulkoministeriön mukaan pitkäjänteisen globaalikasvatuksen tuki luo pohjaa suomalaisten sitoutumiselle globaaliin vastuunkantoon. Kehitysviestinnän yksikkö tukee globaalikasvatusta ja sen myötä suomalaisten nuorten kasvamista vastuulliseen maailmankansalaisuuteen.
YK:n järjestöjen jäsenyys maksaa selvää rahaa
Tiesitkö, että YK:n puitteissa toimii teollisen kehityksen järjestö UNIDO, jonka jäsen Suomikin on? Jäsenyyden myötä tulee vuosittain maksettavaksi sääntömääräinen jäsenmaksu, joka vuonna 2020 on Suomen osalta 476 327 euroa.
UNIDO:n tehtävänä on inklusiivisen ja kestävän teollisen kehityksen edistäminen osana kansainvälistä kehitysagendaa. Suomi on ollut UNIDO:n jäsen sen perustamisesta vuonna 1966 lähtien.
Ulkoministeriö rahoittaa myös julkaisutuotantoa 70 000 eurolla.
Ulkoministeriön mukaan kehitysviestintä tekee Suomen kehityspolitiikan linjauksia sekä kehitysyhteistyön tarpeita, tavoitteita ja tuloksia tunnetuiksi suomalaisessa yhteiskunnassa. Yksikkö tukee kehityspolitiikkaa ja kehitysyhteistyötä toteuttavia osastoja viestinnässä.
Somalian maahanmuuttovirasto sai miljoonan etuajassa
Jo aiemmin, viime vuoden puolella, suomalainen veronmaksaja pääsi osallistumaan niinkin erikoiseen hankkeeseen kuin Somalian maahanmuuttoviraston institutionaalisen kapasiteetin vahvistamiseen.
Ulkoministeriön päätöksellä joulukuussa kohdistettiin miljoona euroa Somalian maahanmuuttovirastolle. Päätöksen toimialaksi on mainittu julkisen sektorin toiminta ja hallinnointi sekä hallittu, turvallinen ja vastuullinen maahanmuutto.
Hankkeen kuvauksessa mainitaan, että pitkään jatkuneen konfliktin seurauksena rajavalvonta Somaliassa on kärsinyt, mikä luo hedelmällisen toimintaympäristön valtioiden rajat ylittävälle, järjestäytyneelle rikollisuudelle sekä laittomalle kaupalle.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- miljoonat ympäristörahasto Unicef koronakriisi kongo verovarat suomalaiset Tarja Halonen Kehitysyhteistyö YK Ulkoministeriö Suomi Somalia perussuomalaiset kehitysapu
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Korruptio söi Afrikan varat, 600 miljoonaa ihmistä vailla sähköä – nyt voimaloita rakentaa Kiina, mutta niistä maksetaan raskas hinta

Halla-aho: Julkisesta kulutuksesta on otettava kaikki löysät pois – ”Suomen, kuten jokaisen maan, on keskityttävä itsensä ja omiensa auttamiseen”

Suomalaisten turvallisuus on perussuomalaisille tärkein asia: “Kehitysapumenot, maahanmuuton kustannukset sekä poliittisten järjestöjen tuet ovat menoja, joista pitää näissä olosuhteissa leikata”

Halla-aho patistaa Yleä, Sitraa, puolueita jne kulukuurille koronan vuoksi – “Nyt jos koskaan on kyettävä panemaan asioita tärkeysjärjestykseen”

Perussuomalaiset: Avokätinen kehitysapu ei sovi koronakriisiin

Hallitus myy valtion omaisuutta ja kiristää suomalaisten verotusta – rahoittaa Etiopian vaaleja ja Nairobin huippukokousta

Mäkynen: Merkinnät maksuhäiriöistä keskeytettävä koronan ajaksi

Perussuomalaiset: Miljardien välttämättömät menolisäykset katetaan pelkällä velalla – mitään priorisointia ei ole tehty

Maahanmuutto romahti ja palautukset jäissä Ruotsissa – viraston väki muihin töihin
Viikon suosituimmat

Intia juhlii hiilenlouhinnan ennätystä – Suomi murehtii porojen röyhtäyksiä
Suomessa murehditaan lehmien pieruja ja porojen röyhtäyksiä, jotka ilmastoaktivistien mukaan tuhoavat koko maailman ilmaston. Samaan aikaan Intiassa juhlitaan sitä, että maa tuottaa enemmän hiiltä kuin koskaan. Intialaiset iloitsevat, koska edullinen fossiilinen polttoaine tarkoittaa heille halpaa energiaa, talouskasvua ja omavaraisuutta.

SDP jälleen turpo-kuutamolla – kun Lulu Ranne totesi, ettei suomalainen puolustusteollisuus välttämättä hingu työntekijöiksi venäläisiä, demarit menivät välittömästi epäkuntoon
Vaikuttaisi itsestäänselvyydeltä, että suomalainen puolustusteollisuus toivoo työvoimaa, joiden lojaliteeteista voidaan kohtuullisella varmuudella mennä takuuseen. Yhtä lailla vaikuttaa itsestäänselvältä, etteivät Suomeen saapuvat venäläiset sattuneesta syystä ole puolustusvoimien ykkösrekryjä. Asian ääneensanominen aiheutti kuitenkin Hämeenlinnan valtuustossa melkoisen demariäläkän.

Yle-pomo Merja Ylä-Anttila skippasi viime viikolla kysymyksen Yleisradion vasenkallistumasta – ”Mikään tutkimus ei tällaista todista…”
EVA:n juuri julkaistu syksyn 2024 arvo- ja asennetutkimus paljastaa, että jopa 40 prosenttia suomalaisista katsoo Yleisradion uutisoinnin oleva vasemmalle kallellaan. Perussuomalaisten kansanedustaja Pekka Aittakumpu kysyi viime viikolla samasta asiasta Yleisradion toimitusjohtajalta Merja Ylä-Anttilalta, joka tuolloin katsoi, että kysymykseen vastaaminen on hankalaa.

Vihreät syyllistää suomalaisia rasismista – samaan aikaan vihreä kansanedustaja syynää julkisista tapahtumista ihmisten ihonväriä
Vihreät lähtee kunta- ja aluevaaleihin ylimielisessä woke-asennossa, eli puolue solvaa nyt äänestäjiä rasisteiksi. Kaksisuuntaisesta keskustelusta kieltäytyneen puolueen arvioidaan jo olevan kriisitilassa.

Musk-viha roihuaa ja Teslat palavat – erityisesti transseksuaalit vihaavat maailman rikkainta miestä
Elon Muskin omistaman yrityksen valmistamat sähköautot ovat joutuneet vasemmistolaisten vihan kohteeksi. Tesloja on naarmutettu, sotkettu maalilla ja tuhottu polttopulloilla. Erityisesti transseksuaalit tuntuvat vihaavan Elon Muskia. Tuleeko Tesla-mellakoista uusi Black Lives Matter -ilmiö?

Vieläkö muistat? Sanna Marin kiisti kielitaidottomien hoitajien aiheuttavan ongelmia – nyt hoitajaliitto SuPer pelkää vieraskielisten hoitajien vaarantavan jo potilasturvallisuutta
Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Superin julkaisema tuore selvitys viimeistään osoittaa kaikille, että sotealan ongelmia ei ole mahdollista korjata siten, että alalle aktiivisesti haalitaan henkilökuntaa maailman toiselta puolelta. Vielä eduskuntavaalien 2023 alla monet eturivin poliitikot kuitenkin pyrkivät kiistämään kielitaidottomien hoitajien työyhteisölle aiheuttamat ongelmat ja työyhteisölle kasaantuvan lisäkuorman.

Yle painostaa hallitusta likaisilla menetelmillä – Antikainen: Johtajat vaihtoon
Yleisradion toiminnassa on havaittu vakavia epäkohtia muutosneuvotteluiden jälkeen, ja irtisanomisten perusteet ovat herättäneet runsaasti kysymyksiä. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii, että Ylen tulee leikata kustannuksiaan hallinnon ja byrokratian puolelta sen sijaan, että se lakkauttaa suositut ohjelmat ja irtisanoo arvostettuja toimittajia.

EVA:n tutkimuksen tulos on karua luettavaa Ylestä – Vigelius: ’’Puolueellisuus ei kuulu verorahoitteiseen mediaan’’
Tänään julkaistun EVA:n Arvo- ja asennetutkimuksen mukaan jopa 40 prosenttia suomalaisista arvioi Yle Uutisten painottavan tiedonvälityksessään vasemmistolaista näkökulmaa.

Bernerin taksilaki kylvää tuhoa, mutta korjaus tulee: Taksisääntelyn uudistus eduskuntaan vielä tänä vuonna – ”Kuljettajien vaatimustasoa tiukennetaan huomattavasti”
Hallitus panostaa arjen sujuvuuteen ja turvallisuuteen uudistamalla taksialan sääntelyä. Tavoitteena on palauttaa Suomeen turvalliset taksit ja luottamus koko taksialaan. Pitkään valmisteltu hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskuntaan vielä tämän vuoden puolella, syysistuntokaudella 2025.

EVA tutki: Jopa 40 prosenttia suomalaisista arvioi Yleisradion uutisoinnin kallistuvan tiedonvälityksessään poliittisesti vasemmalle
EVA:n juuri julkaistu syksyn 2024 arvo- ja asennetutkimus paljastaa yllättäviä tuloksia kansalaisten suhtautumisesta Yleisradion uutistuotantoon. Jopa 40 prosenttia vastaajista pitää Yle Uutisia vasemmalle kallistuvana. Vastaajista 19 prosenttia arvioi Ylen näkökulman olevan selvästi vasemmistolainen. Tutkimuksessa vain SDP:n puoluemedia Demokraatti ja vasemmistoliiton Kansan Uutiset arvioitiin vielä Yle Uutisiakin vasemmistolaisemmiksi.
Uusimmat
Toimitus suosittelee

Lue lisää
PS Naiset 1/2025

Lue lisää
Perussuomalainen 1/2025

Lue lisää