

LEHTIKUVA
Ulkoministeri Haavistolta puiseva vastaus Leena Meren kysymykseen al-Holista kuljetettavien kustannuksista: ”Pyritään palauttamaan suomalaisiin rinnastuvia lapsia”
Perussuomalaisten kansanedustaja Leena Meri ihmettelee al-Hol-kysymykseensä ulkoministeriltä saamaansa vastausta, joka jättää edelleen osan kysymyksistä avoimeksi. – Tämän parempaa ei tule. On se kumma kun yhden osalta saa kampaajalaskutkin mutta toisen kohdalla salaillaan, Meri sanoo.
Leena Meren kirjallisessa kysymyksessä tiedusteltiin kolmea keskeistä, suomalaisten veronmaksajien kannalta tärkeää asiaa: 1) aiotaanko al-Holin leiriltä palanneilta periä lainojen lisäksi myös matkasta syntyneet välilliset ja välittömät kulut ja millainen maksuaikataulu on ja millaiset vakuudet lainoilla on, 2) mikä on Suomen valtiolle aiheutunut kokonaiskustannus ja mikä aikuisten osuus kustannuksista on sekä 3) mihin naiset ovat käyttäneet lainansa ja miten ulkoministeriö on varmistanut, että rahaa ei ole käytetty lahjontaan, salakuljetuksiin tai vastaavaan?
Oikeusperustaa on selvitelty
Ulkoministeri Pekka Haavisto lausuu heti alkuun, että Syyriassa al-Holin leirillä pidettyjen suomalaisten lasten avustamisen oikeusperusta on perusteellisesti selvitetty. Vastauksessa huomiota herättää kuitenkin se, että tarkoituksena olisi myös ulottaa kotiutustoimia ”suomalaisiin rinnastuviin lapsiin”:
Perustuslain 22 §:n perusteella julkisen vallan on turvattava lapsen perusoikeuksien toteutuminen, silloin kun se on mahdollista. Oikeuskanslerin ratkaisun (OKV/998/1/2019) mukaan perus- ja ihmisoikeudet, erityisesti perustuslain 7 §, lapsen oikeuksien yleissopimuksen 3 artiklan 1 kappale, 6 artikla ja niiden perustuslain 22 §:ssä säädetty turvaamisvelvoite puoltavat sitä, että valtioneuvosto pyrkii kansainvälisen oikeuden mukaisesti ja konsulipalvelulain mukaisten toimivaltuuksiensa nojalla ja puitteissa kotiuttamaan ainakin suomalaiset ja heihin rinnastuvat lapset.
Kotiuttamismatkasta takaisinmaksusitoumus
Haaviston mukaan kotiuttamisen kuluja perittäisiin myöhemmin takaisin:
Konsulipalvelulain (498/1999) mukaisiin toimivaltuuksiin sisältyvät evakuointi ja kotiuttaminen (16 §). Evakuoinnin ja kotiuttamiseen ryhdytään ainoastaan asianomaisen suostumuksella, ja sen kustannuksista vastaa asianomainen itse. Silloin kun evakuointiin ja kotiuttamiseen ryhdytään, kustannuksina peritään tyypillisesti matkakulut Suomeen ja matkustusasiakirjojen hinta. On huo- mattava, että viranomaistoiminnasta syntyy tyypillisesti myös välillisiä kustannuksia, kuten viranomaisten matka- ja majoituskuluja sekä turvallisuusjärjestelyjen kuluja, joita ei peritä evaku- oitavalta kansalaiselta.
Evakuointi- ja kotiuttamismatkan kuluista Suomeen ja matkustusasiakirjoista voidaan tehdä takaisinmaksusitoumus, joka tyypillisesti kattaa ulkoministeriön järjestämän evakuointimatkan ja matkustusasiakirjojen kustannukset eikä sen yhteydessä luovuteta varoja asianosaisille.
Takaisinmaksusitoumus on suoraan ulosottokelpoinen. Sen saamisen edellytyksenä ei vaadita vakuuksia.
Varmistiko ulkoministeriö, mihin rahat menivät?
Vastauksessa mainittu takaisinmaksusitoumus on julkisuuslain 24 §:n 1 momentin 32 kohdan nojalla salassa pidettävä asiakirja.
Leena Meren kysymää ja suomalaisia veronmaksajia kiinnostavaa yksilöidympää tietoa, kuten sitä mikä on naisten osuus matkakustannuksista, ei siis Haaviston mukaan ole luvassa.
Haavisto jättää myös vastaamatta olennaiseen kysymykseen, eli miten ulkoministeriö on varmistanut, että rahaa ei ole käytetty lahjontaan, salakuljetuksiin tai vastaavaan:
Ulkoministeriö kertoo säännöllisesti Koillis-Syyrian leireillä pidettyjen suomalaisten avustamisesta vuodesta 2019 lähtien kertyneet kokonaiskustannukset. 15.12.2019 mennessä kokonaiskustannukset olivat noin 277 000 euroa. Laskutus- ja tiliöintiprosessi vie tietyn ajan, minkä vuoksi 20.12. kotiutusoperaation kustannukset eivät ole vielä kokonaisuudessaan tarkoin selvillä. Ulkoministeriö tiedottaa kustannuksista, kun tiedot on saatu.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- al-Holin vankileiri Isis-perheet kirjallinen kysymys verovarat kustannukset Leena Meri Pekka Haavisto Ulkoministeriö Terrorismi
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Meri: Al-Holin matkakustannukset lankeavat suomalaisten maksettavaksi

Immonen: Hallitusta kiinnostaa enemmän isisläisten oikeudet kuin suomalaisten turvallisuus – “Käveleviä aikapommeja”

Isis-naisten kotiuttaminen hallituksen mukaan välttämätöntä – Purra: Miksi Suomi ei onnistu siinä, missä muut maat onnistuvat?

Isis-naisten ja lasten noutamisesta kertynyt veronmaksajille jo liki 300 000 euron lasku – ulkoministeriö kieltäytyy kertomasta, miten rahat on käytetty

Rantanen Afganistan-evakuoinneista: ”Hallituksen pitäisi kertoa, keitä tänne tuli”

Suomi lähettää kiertäviä konsuleita Iraniin, taas yhdistetään perheitä – Leena Meri: ”Hyvä esimerkki siitä, miten hallitus arvottaa asiat”
Viikon suosituimmat

Hallitus on alentanut jakeluvelvoitetta, polttoaineveroa ja ajoneuvoveroa – ministeri Ranne: ”Me rakennamme Suomea, jossa ei mennä autoilijan kukkarolle”
Suomi on autokansaa, ja tämä näkyy myös hallituksen teoissa, sanoo perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.

Entinen työväenpuolue vasemmistoliitto kannustaa nyt terveitä työikäisiä ideologiseen lorvailuun sosiaalitukien varassa
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela katsoo, että Suomessa terveellä ihmisellä tulisi olla mahdollisuus siirtyä oleskelemaan sosiaalituilla, toisten veronmaksajien kustantaessa hänen elämisensä. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom sen sijaan linjaa, että perussuomalaisille on päivän selvää, että ideologisesti työttömällä ei pidä olla oikeutta muiden veronmaksajien kustantamaan tukeen.

Ministeri Lulu Ranne pistäisi koko Yleisradion johdon vaihtoon: ”Kun on tulosvastuu, niin tulos tai ulos”
Liikenne- ja viestintäministeri, diplomi-insinööri Lulu Ranne keskustelee tuoreessa Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa suomalaisesta mediasta ja erityisesti Yleisradion asemasta. Ohjelman vieraina ovat lakimies ja kilpailuoikeuden asiantuntija Mikko Alkio sekä johdon konsultti, Aamulehden ex-päätoimittaja Jussi Tuulensuu. Ohjelmassa selviää muun muassa, miten monitahoinen hallinnollinen rakenne Yleisradion ympärille onkaan rakentunut, mikä osaltaan on hidasteena Ylen toimintaan ja rahoitukseen kohdistuvien muutoksien tekemiselle.

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla
Ilmastokeskustelu muistuttaa tänään monin tavoin 1600-luvulla käytyjä väittelyitä ja käsityksemme ilmastonmuutoksesta peilaavat yllättävällä tavalla ikivanhoja ajatuksellisia rintamalinjoja. Yhdet vaativat kulutuksen vähentämistä, toiset uskovat vihreään teknologiaan ja kolmannet kieltävät kokonaan ihmisen vaikutuksen ilmastoon.

Saksan tuleva hallitus haluaa kieltää valehtelun ja viedä kansankiihottajilta oikeuden asettua ehdokkaaksi vaaleissa
Saksan kristillisdemokraattien ja demarien hallituskoalitio aikoo säätää desinformaation levittämisen rangaistavaksi teoksi. Valeuutisten levittämistä tehostavien verkkorobottien käyttö kielletään. Mediaa valvomaan se haluaa oman koneistonsa. Kritiikissä kysytään, aikooko mustapunahallitus perustaa myös totuusministeriön.

Yhdysvallat: Valkoinen talo ehdottaa julkisen yleisradiotoiminnan rahoituksen lopettamista

Valtiovarainministeri Riikka Purra: Joko saataisiin veroja oikeaan suuntaan ja kasvu liikkeelle Suomessakin?
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra postaa veroista Facebookissa ja viestipalvelu X:ssä. Purran mukaan Suomi häviää verojen ja talouskasvun Ruotsi-maaottelun.

Ministeri Ranne: Asfaltti tuoksuu taas tänä kesänä – ”Tiehankkeet työllistävät nimenomaan suomalaisia”
Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne kertoo, että teitä korjataan taas ennätystahtiin perussuomalaisten vahtivuorolla.

Sahateollisuus varoittaa ilmastokilvoittelun valtavista kustannuksista – Lulu Ranne: Suomen ei pidä valita näivettävää skenaariota, jossa metsäsektoriamme ajetaan alas

Suomen antama kehitysapu väheni 165 miljoonaa euroa yhdessä vuodessa
Kansainvälinen kehitysrahoitus kääntyi selvään laskuun vuonna 2024 niin Suomessa kuin kansainvälisesti. Tuoreen laskelman mukaan Suomen antama kehitysapu pieneni 12,9 prosenttia vuodesta 2023 vuoteen 2024 - siis yhdessä vuodessa.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
PS Naiset 1/2025

Lue lisää
Perussuomalainen 1/2025

Lue lisää