Kansanedustaja Tytti Tuppurainen (sd.), ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavio, eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho ja ulkoministeri Elina Valtonen suurlähettiläskokoukseessa Helsingissä. / LEHTIKUVA
Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavio piti linjapuheen suurlähettiläskokoukselle: “Suomen Nato-jäsenyyden myötä Yhdysvaltain ja Suomen kahdenväliset suhteet syvenevät entisestään”
Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavio piti linjapuheensa suurlähettiläspäivillä eduskunnan Pikkuparlamentissa maanantaina. Tavio nosti puheessaan esiin muun muassa Nato-jäsenyyden ja geopolitiikan linkit ulkomaankauppaan.
– Suomen Nato-jäsenyyden myötä myös Yhdysvaltain ja Suomen kahdenväliset suhteet syvenevät entisestään. Maidemme välisissä kauppasuhteissa on paljon nousujohteista potentiaalia, ministeri Ville Tavio totesi puheessaan.
– Hallitusohjelman mukaisesti suurvaltakilpailun riskienhallinta puoltaa uudenlaista panostamista samanmielisiin kumppaneihin, kuten Australiaan, Etelä-Koreaan, Japaniin ja Kanadaan, Tavio jatkoi.
Kiina-riippuvuutta vähennettävä
Puheessa nousi esiin Kiinan rooli paitsi kauppakumppanina myös kilpailijana.
– Kiina on Suomelle merkittävä kauppakumppani, ja Suomi ylläpitää toimivia suhteita Kiinan kanssa. Strategisia riippuvuussuhteita Kiinaan on vähennettävä niin kansallisesti kuin EU-tasolla, Tavio linjasi.
Tavio pitää tärkeänä tehtävänään suomalaisyritysten vienninedistämistä ministerinä. Hän nosti esiin, että suomalaisella teknologialla on maailmalla kasvavaa kysyntää.
– Nykyisessä geopoliittisessa tilanteessa tulee huomata digitalisaation merkitys ja mahdollisuudet Suomelle. Suomi on tällä sektorilla edelläkävijä. Suomella on erityistä osaamista myös murrosteknologioissa, kuten kvanttiteknologiassa, sekä Arktisen alueen yhteistyössä, Tavio sanoi.
Leikkauksia kehitysyhteistyöhön
Kehityspolitiikan saralta Tavio muistutti, että hallituksen talouspolitiikka keskittyy nyt valtiontalouden kestävyyteen ja talouden tervehdyttämiseen.
– Suomen valtiontalous asettaa reunaehdot hallituksen kaikelle toiminnalle, mikä näkyy myös kehitysyhteistyön leikkauksina, Tavio kertoi.
Kehityspolitiikassa on keskeistä varmistaa, että suomalaisyritykset pääsevät mukaan kehittyvien maiden talouskasvuun ja menestyvät samalla itsekin. Esimerkiksi ulkoministeriön ja Business Finlandin yhteinen Developing Markets Platform -hanke auttaa suomalaisia yrityksiä ja kohdemaiden toimijoita lisäämään liiketoimintaansa. Ulkoministeriö on mukana myös Finnpartnership-ohjelmassa, jonka tarkoitus on synnyttää työpaikkoja kehittyviin maihin.
– Kehitysyhteistyön tavoitteena on vakauttaa ja vahvistaa yhteiskuntia ja mahdollistaa se, että valtiot voivat jatkossa huolehtia itse kansalaisistaan, Tavio kiteytti.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- kvanttiteknologia vienninedistäminen Kiina-riippuvuus Nato-jäsenyys ulkomaankauppa Geopolitiikka kehityspolitiikka valtiontalous Linjapuhe Euroopan unioni Digitalisaatio Kehitysyhteistyö Suurlähettiläspäivät Ville Tavio Arktinen alue Yhdysvallat
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Halla-aho, Makkonen ja Rostila keskustelevat ulko- ja turvallisuuspolitiikasta – pohdintaa Horneteista, Venäjästä, Kiina-riippuvuudesta
Presidenttiehdokas Jussi Halla-ahon toteamukset olleet usein edellä aikaansa – varoitti jo vuosia sitten Kiinan uhasta ja Venäjän energiariippuvuuden vaaroista
Halla-aho ja Rydman: Hallitus panee julkisia menoja tärkeysjärjestykseen – nykyiseen kehitysapuun merkittävä leikkaus, painopiste Ukrainaan
Suomi valmistautuu Ukrainan jälleenrakentamiseen – Tavio: “Vahva tukemme Venäjän hyökkäyssodan kohteena olevalle Ukrainalle jatkuu”
Shakin suurmestari ja Putin-kriitikko Kasparov hehkuttaa somessa Suomen uutta linjaa: Kehitysapu leikkuriin Venäjää myötäileviltä mailta
Puhemies Halla-aho tapasi Yhdysvaltain ulkopoliittista johtoa: “Meidän täytyy löytää keinot tuoda teollista tuotantoamme Kiinasta takaisin Yhdysvaltoihin ja Eurooppaan”
Halla-aho varoittaa Kiina-riippuvuudesta ja kehottaa irtikytkentään hyvissä ajoin: ”Riski ei saa realisoitua”
Viikon suosituimmat
Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Näin Yle valeuutisoi pikkutyttöjen teurastuksen
Itäkeskuksen muslimiyrittäjä HS:lle: Hameen on oltava löysä lantion kohdalta, jotta muut miehet kuin minä eivät näe
Helsingin Itäkeskuksen Hansasillalla esillä ollut islamilaisia pukeutumissääntöjä esittelevä kyltti on puhututtanut mediassa ja somessa tällä viikolla. Kyltissä kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa samankaltaisia kylttejä on nähty jo pitkään. Saksassa on tuotu oikeuden eteen myös sharia-poliiseja.
Maahanmuuttopolitiikka kiristyy koko EU:ssa – PS-meppi Sebastian Tynkkynen: ”Ratkaisujen aika on tullut” – kokoomuksen meppi Aura Salla nosti äärioikeistokortin
Euroopan unionin maahanmuuttopolitiikka on liikkeessä ja kääntymässä selvästi tiukempaan suuntaan. Sekä keskeisissä EU-toimielimissä että jäsenvaltioiden hallinnoissa ilmenee tahtotilaa tiukentaa maahanmuuton sääntöjä ja tehostaa laittomasti EU:ssa oleskelevien palautuksia. - Ihmisoikeuksista EU:ssa pidetään jatkossakin kiinni, mutta kenenkään ihmisoikeus ei ole oleskelu laittomasti EU-maissa, perussuomalaisten meppi Sebastian Tynkkynen sanoo.
Vihersiirtymä vastatuulessa: Saksalaisautoilijat vaihtavat sähköautonsa bensaan ja dieseliin
Autoilijoiden siirtyminen sähköisiin kulkuvälineisiin tökkii välittömästi, kun tuet loppuvat. Saksassa jopa kolmannes sähköautoaan vaihtaneista on siirtynyt takaisin bensaan tai dieseliin sen jälkeen, kun avustukset hiipuivat. Tavoite fossiilivapaasta uusien autojen kaupasta vuonna 2035 karkaa yhä kauemmaksi.
Kamala Harris on positiivisen erityiskohtelun tuotos – maailman menestynein “DEI-rekry”
Kamala Harris on uransa joka käänteessä hyötynyt siitä, että hän on nainen ja kuuluu rodulliseen vähemmistöön. Hän on malliesimerkki siitä, miten paljon positiivinen erityiskohtelu voi edistää vähemmistöjen menestystä. Varapresidenttinä hän oli Bidenin "DEI-rekry", joka lopulta syrjäytti presidentti Bidenin. Nyt hänellä on mahdollisuus nousta maailman mahtavimman maan presidentiksi.
Yle kehysti Trumpin kampanjatilaisuuden vitsin rasismiksi: ”Roskasaari” – tosiasiassa Puerto Rico hukkuu roskiin
Ylen toimittajien mieleen ei tullut tarkistaa, miksi Amerikassa on ennenkin kutsuttu Puerto Ricoa roskasaareksi. Rasismi ei liity asiaan, vaan vertaus on sangen kirjaimellinen, koska roskia Puerto Ricossa riittää. Saaren asukkaiden yksi suurimpia ongelmia onkin jäteasemien tilan puute, ja eri arvioiden mukaan kaatopaikkatila saattaa loppua kesken 2–4 vuodessa.
Mäenpää: Itäkeskuksen kyltit seurausta vihreiden maahanmuuttopolitiikasta
Yksi kuluvan viikon kuumimmista puheenaiheista on ollut Helsingin Itäkeskukseen ilmestynyt herättänyt ohjetaulu koskien musliminaisten pukeutumista. Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää muistuttaa ohjeistuksesta pöyristynyttä vihreiden puheenjohtajaa Sofia Virtaa siitä, että tapahtunut on seurasta vihreidenkin tukemasta avoimien rajojen maahanmuuttopolitiikasta.
PS-Nuoriso: Suomessa ei ole sijaa sharia-laille
Perussuomalainen Nuoriso on tyrmistynyt, mutta ei vähääkään yllättynyt islamilaisten pukeutumissääntöjen julistamisesta Itäkeskuksessa. Uutisoidussa julisteessa kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa julisteet ovatkin jo vuosia sitten vaihtuneet islamistisiin “sharia-poliiseihin”, jotka häiriköivät kansalaisia islamilaisten oppien rikkomisesta.
SVT nauhoitti salaa Malmössä imaamin perjantairukouksen, jossa ylistettiin Hizbollahin johtaja Nasrallahia
Ruotsin yleisradioyhtiön uutistoimitus SVT Nyheter oli tekemässä tutkivaa journalismia, kun imaami Sami Al-Tameemi ylisti Hizbollahin edesmennyttä johtajaa Hassan Nasrallahia perjantairukouksessa Libanonin kulttuuriyhdistyksessä Malmössä. Hän kutsui Nasrallahia marttyyriksi. SVT nauhoitti tilaisuuden. Tämä oli SVT:n toinen käynti yhdistyksen tiloissa.
Koko läntinen maailma velloo tunnemyrskyissä – Suomestakin tuli puberteettiyhteiskunta, jota rakennetaan fiilispohjalta
Tietokirjailija-kouluttaja Katleena Kortesuon uutuuskirja "Tunteet tapissa" kertoo havainnollisesti, kuinka olemme siirtyneet tietopohjaisesta konsensusyhteiskunnasta tunneuskovaisuuden maailmaan, jonka perustukset valettiin 1980- ja 1990-luvuilla. Monelta osin yhteiskuntamme on kuin 13-vuotias teini, joka kokee tunteita vahvasti ja viskoutuu tunnemyrskyn mukana milloin mihinkin suuntaan. Pelkkä tunne on kuitenkin surkea kumppani silloin, jos edessä on vaikea ja kauaskantoinen päätös.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää