LEHTIKUVA
Viikon 48/2016 luetuin
Osa Helsingin Itäkeskuksen uimahallin ulkomaalaistaustaisista käyttäjistä ei piittaa yleisistä järjestyssäännöistä.
– Nykyään meillä on suora yhteys vartijaan. Nappia painamalla he tulevat paikalle kymmenessä minuutissa, uimahallin laitospäällikkö Teemu Raatikainen sanoo.
Vartijaan otetaan yhteyttä, kun suomalaiset ja maahanmuuttajat tai turvapaikanhakijat riitelevät keskenään.
– Suomalaiset valittavat, koska ulkomaalaiset eivät käy suihkussa ennen altaaseen menoa tai eivät käytä uima-asua, ja ulkomaalaiset taas ottavat heti nyrkit esille kun tulee sanaharkkaa, Raatikainen sanoo ja jatkaa:
– Tässä on suomalainen saunakulttuuri vastaan muslimiuskonto. Meille suomalaisille on iskostettu pienestä asti, että saunaan mennään alasti. Muslimit taas eivät voi uskontonsa takia ymmärtää alastomuutta tuntemattomien läsnä ollessa.
“Naisella ei ole oikeuksia käskeä miestä”
Silloin kun työvuorossa on vain naispuolisia uimavalvojia, vartija tarvitaan aina selvittelemään erimielisyyksiä.
– Ulkomaalaistaustaisten mielestä naisella ei ole oikeuksia käskeä miestä.
Ongelmana on myös uimavalvojien työtehtävät. Raatikainen sanoo, että ne ovat muuttunet paljon, sillä kun ennen valvojat pitivät huolta siitä ettei kukaan huku, tänä päivänä työnkuvaan kuuluu myös järjestyksen valvominen.
– Lakihan ei salli uimavalvojalle oikeuksia järjestysvalvojan tehtäviin mutta näin vain toimitaan: ensi vuonna annamme työntekijöille koulutusta turvallisuudesta.
Ovelle tupsahti parisensataa turvapaikanhakijaa
Turvapaikanhakijoiden määrän kasvu oli yhtä lailla yllätys uimahallin työntekijöille kuin se on ollut muullekin Suomelle. Syksystä lähtien pakolaisia kävi uimahallissa noin sata päivässä.
– Alku oli kyllä karmeaa, mutta tammikuussa tilanne helpottui.
Itiksen uimahallin työntekijöille viime vuoden loppu oli rankkaa aikaa. Eräänä syksyisenä päivänä hallin ovella odotti parisensataa turvapaikanhakijaa, joista yksikään ei ollut koskaan nähnytkään uimahallia. Uimahallin henkilökunta yritti kerrata tulijoille uimahallin sääntöjä.
– He eivät osanneet englantia tai muutakaan yleisempää kieltä. Kommunikointi oli hankalaa.
Säännöistä arabiankielinen versio
Ongelmista huolimatta turvapaikanhakijoille myytiin liput ja heidät päästettiin uimaan.
– Hetken päästä valvojat ohjasivat heidät kuitenkin takaisin kassalle. Eihän heillä ollut mitään uimahousuja, vaan altaisiin mentiin alushousuissa. Ja vaikka selitimme, että uimahousut tarvitaan, suuri osa ei tajunnut sitä.
Ongelma ratkaistiin niin, että osalle uimahousut vuokrattiin, ja osa ohjattiin viereiseen kauppaan ostamaan sellaiset.
Uimahallin säännöistä laadittiin myös arabiankielinen versio, jotka lopulta lähetettiin muihinkin uimahalleihin.
Päivittäin valituksia suomalaisilta
Niistä on ollut apua monella muullakin paikkakunnalla, erityisesti sellaisissa uimahalleissa, joiden läheisyydessä on turvapaikkakeskus.
– Ulkomaalaistaustaisia on käynyt uimahalleissa aina, mutta tietenkin silloin kun määrä nousee, ongelmatkin kasvavat, Raatikainen toteaa.
Hän arvioi, että 50 prosenttia Itiksen uimahallin käyttäjistä ovat tänä päivänä ulkomaalaisia, turvapaikanhakijoita tai maahanmuuttajia.
Moni kantasuomalainen ei hyväksy muiden asiakkaiden epäkunnioittavaa käytöstä.
– Päivittäin ainakin yksi suomalainen sanoo, että alkaa käyttämään jotain toista uimahallia ulkomaalaisten takia, Raatikainen sanoo.
– Puheista huolimatta suuri osa tulee kuitenkin tänne takaisin. Uimahallin valintaan vaikuttaa eniten sijainti, ja jos asuu jossain tässä lähellä, ei sitä paikkaa helposti vaihdeta, Raatikainen sanoo.
Ennen oli venäläiset, nyt muut
Uimahallin kävijämäärä on pysynyt laitospäällikön mukaan suhteellisen samana. Voisi siis päätellä, että jos kerran ulkomaalaistaustaisten määrä on kasvanut, suomalaisia uimahallin käyttäjiä on vähemmän kuin ennen.
Laitospäällikkö Raatikainen on työskennellyt Itiksen uimahallissa 23 vuotta. Yhtä pitkään kuin uimahalli on ollut olemassa.
– Ennen keksittiin ratkaisuja venäläisten kätöstapoihin, nyt muiden ulkomaalaisten, hän toteaa.
Ongelmia ulkomaalaistaustaisten asiakkaiden kanssa on ollut median mukaan ainakin Kemin, Kajaanin, Lieksan ja Oulun uimahalleissa.
VERA MIETTINEN
Viikon suosituimmat
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Helsingin pormestariksi ensi kevään kuntavaaleissa pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman rohkaisee helsinkiläisäänestäjiä ja toteaa, että kehityssuunta, jossa suomalainen kantaväki on jäämässä vähemmistöksi omilla asuinalueillaan, voidaan vielä pysäyttää ja suunta voidaan kääntää. – Perussuomalaisilla on kaikki edellytykset tavoitella suurimman puolueen paikkaa kuntavaaleissa.
Päivisin he ovat eläinlääkäreitä, opettajia, yrittäjiä. Yöllä heistä kuoriutuu aivan jotakin muuta. Butšan noidat puhdistavat ilmatilaa venäläisten drooneista rynnäkkö- ja konekivääreillä. Vuoden 2022 verilöyly ja kansanmurha eivät unohdu, oli sodan lopputulos mikä hyvänsä.
Suomen maahanmuuttopolitiikkaa tiukennetaan ulkomaalaislain muutoksilla. Kansainvälinen suojelu muutetaan luonteeltaan väliaikaiseksi, ja lupien kestoa lyhennetään EU-oikeuden mahdollistamaan minimiin. Jatkossa rikoksiin syyllistyminen ja kansallisen turvallisuuden vaarantaminen johtavat suojeluaseman myöntämättä jättämiseen tai lakkauttamiseen.
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Pääministeri Petteri Orpo peräsi eilisessä A-talkissa vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskelalta lukuja kasvutoimiin. Vasemmistoliiton vaihtoehtobudjetti julkaistaan ensi viikolla, mutta Koskelalla ei ollut vielä antaa lukuja puheidensa tueksi. Suomen talouden tilaa koskevassa puheenjohtajien välisessä keskustelussa olivat paikalla Orpon ja Koskelan lisäksi perussuomalainen valtiovarainministeri Riikka Purra ja SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman.
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikaisen mielestä nyt on tullut aika, että Suomi irrottautuu jalkaväkimiinat kieltävästä Ottawan sopimuksesta.
Hämeenlinna ei maksakaan 1 500 euron hyvitystä alakoululaiselle, jonka yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi joutuneen syrjityksi uskonnon tai vakaumuksen perusteella tämän kuultua hengellistä musiikkia koulussa lokakuussa järjestetyssä uskonnollisessa konsertissa.
Lue lisää
