LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Ulkomaalaiset hakeutuvat korkeakouluihin Suomeen ja poistuvat kotimaahansa valmistumisen jälkeen – Ari Koponen: “Tällaisenaan toiminta ei edistä Suomen etua”
Tilastojen mukaan suuri osa suomalaisista korkeakouluista valmistuneista ulkomaalaisista opiskelijoista muuttaa pois maasta pian valmistumisensa jälkeen. Perussuomalaisten kansanedustaja Ari Koponen ei pidä Suomen julkisen talouden kannalta edullisena tilannetta, jossa Suomessa ilmaiseksi koulutetuista ulkomaalaisista opiskelijoista lähes puolet vie osaamisensa muualle heti valmistuttuaan.
Tämän kevään korkeakoulujen ensimmäisessä yhteishaussa oli yli 61 800 hakijaa, mikä on noin kaksi kertaa enemmän kuin vuonna 2022. Suomen kansalaisten osuus hakijoista oli ainoastaan 14 %. Opetus- ja kulttuuriministeriön vuoden 2021 raportin mukaan suurin osa ammattikorkeakouluista (89 %) ja yliopistoista (88 %) valmistuneista suomen kansalaisista oli työllisiä vuosi valmistumisen jälkeen.
Sen sijaan ulkomaiden kansalaisista työllisten osuus oli huomattavasti pienempi, vain 43–53 %. Eroa työllisissä selittää ulkomaalaisten opiskelijoiden maastamuutto korkeakoulusta valmistumisen jälkeen. Tämä ei ole kansanedustaja Ari Koposen mukaan ihme, sillä työmarkkinamme ovat jäykät ja elinkustannukset sekä työn verotus korkeaa.
– Suomeen opiskelemaan muuttavat ulkomaalaiset eivät hyödytä julkista talouttamme, vaan päinvastoin aiheuttavat veronmaksajille valtavasti kuluja lukukausimaksujen, opintotukien ja asumislisän muodossa, kun saavat opiskella täällä täysin ilmaiseksi, ihmettelee Koponen.
Suomi rekrytoi aggressiivisesti
Opetushallituksen mukaan ulkomaalaisten hakijoiden ryntäystä selittää kansallisten toimijoiden kanssa tekemä aktiivinen opiskelijarekrytointi ja maakuvatyö sekä viime kevään opiskelijan oleskelulupauudistus.
– Onko opetus- ja kulttuuriministeriö laskenut, että kansainvälisiä opiskelijoita kannattaa aggressiivisesti rekrytoida Suomeen täyttämään korkeakoulujen aloituspaikat, kun heistä jää valmistumisen jälkeen maahan ainoastaan 57–62 %? Koponen kyseenalaistaa.
Opetushallinnon tilastopalvelu Vipusen tilastot vuodelta 2018 osoittavat, että AMK:sta valmistuneista EU- ja ETA-maiden kansalaisista reilu kolmannes (38 %) oli muuttanut maasta vuosi valmistumisen jälkeen. Yliopistoista valmistuneista maasta muuttaneita oli 43 %. Toisin sanoen Suomeen jää AMK:sta valmistumisen jälkeen 62 % ja yliopistosta valmistumisen jälkeen vain 57 % ulkomaalaisopiskelijaa.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- opiskelijarekrytointi korkeakouluopiskelijat opiskelijan oleskelulupa ulkomaalaiset opiskelijat maastamuutto ammattikorkeakoulut Ari Koponen työn verotus Työmarkkinat elinkustannukset Yliopistot Julkinen talous
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Laittomasti maassa oleville esitetään oleskelulupia opiskelun varjolla – Halla-aho: Hallitus pyrkii lisäämään muuttoliikettä kehitysmaista Suomeen
PS-Nuoriso: Ei tehdä koululaitoksesta takaovea laittomaan siirtolaisuuteen
Hallitus haluaa laittomasti maassa olevien jäävän Suomeen opiskelun verukkeella – perussuomalaisilta täystyrmäys: ”Pelottava ja katastrofaalinen esitys”
Hallitus myy oleskelulupia 6 720 eurolla – Junnila: ”Jatkossa kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneita olisi miltei mahdotonta poistaa maasta”
Valtioneuvoston katsaus: Ammattikoulu kahteen vuoteen ja maksuja ulkomaalaisopiskelijoille – Mäenpää esitti samoja toimenpiteitä jo kahdeksan vuotta sitten
Koponen: Suomen järjestelmää häikäilemättömästi hyväksikäyttävät ”maahanmuuttajaopiskelijat” saatava kuriin
PS-kansanedustajat tylyttivät oppositiota: ”Hallitus kaikessa karmeassa persaukisuudessaankin säilyttää opintojen rahoituksen historiallisen hienolla tolalla”
Viikon suosituimmat
Lähi-idästä kotoisin olevat naiset toivovat burkakieltoa: “Ennen kun tulin Suomeen, en ollut nähnyt burkaa”
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Emmi Nuorgam: “Vihaan mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä”
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Tappelut ”mustien ja valkoisten” oppilaiden välillä jatkuneet koko syksyn ruotsalaiskoulussa – ”Traagista”, valittaa paikallispoliisi
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Halla-aho: “Tällä tavoin venäläisille voitaisiin osoittaa, että vaikka kello käy, niin kello ei käy heidän hyväkseen”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Analyysi: Yhdysvalloissa vasemmisto radikalisoitui pienessä ajassa ja vieraantui hyvin kauas keskivertoäänestäjistä, ilmiö aiheuttaa vasemmistolle näköharhan
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Suomen ja Somalian välinen maaohjelman kautta tapahtuva kehitysyhteistyö keskeytetään – ministeri Tavio: Suomi ei voi jatkaa kehitysyhteistyötä maan kanssa, joka ei ota takaisin omia kansalaisiaan
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Pakolaispolitiikka kiristyy: Turvapaikkaa ei jatkossa myönnetä tai se lakkautetaan, jos henkilön katsotaan olevan vaaraksi yhteiskunnalle
Suomen maahanmuuttopolitiikkaa tiukennetaan ulkomaalaislain muutoksilla. Kansainvälinen suojelu muutetaan luonteeltaan väliaikaiseksi, ja lupien kestoa lyhennetään EU-oikeuden mahdollistamaan minimiin. Jatkossa rikoksiin syyllistyminen ja kansallisen turvallisuuden vaarantaminen johtavat suojeluaseman myöntämättä jättämiseen tai lakkauttamiseen.
Hälyttävä tutkimustulos: kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia
Tanskassa äskettäin suoritetun kyselytutkimuksen mukaan peräti kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia. Yhtä suuri osuus pitää Hamasin vuosi sitten Israeliin tekemää hyökkäystä oikeutettuna siviiliuhreista huolimatta. Tanskan muslimeista 44 prosenttia sanoo, että Israelin valtiolla ei ole oikeutta olemassaoloon.
Antikainen: Suomi irti Ottawan sopimuksesta ja maamiinat takaisin
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikaisen mielestä nyt on tullut aika, että Suomi irrottautuu jalkaväkimiinat kieltävästä Ottawan sopimuksesta.
Hämeenlinna ei maksakaan 1 500 euron hyvitystä hengellistä musiikkia kuulleelle oppilaalle – ”Menee hyvin vaikeaksi, jos jatkossa joudutaan maksamaan korvauksia tällaisista asioista”
Hämeenlinna ei maksakaan 1 500 euron hyvitystä alakoululaiselle, jonka yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi joutuneen syrjityksi uskonnon tai vakaumuksen perusteella tämän kuultua hengellistä musiikkia koulussa lokakuussa järjestetyssä uskonnollisessa konsertissa.