

LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Ulkomaalaiset hakeutuvat korkeakouluihin Suomeen ja poistuvat kotimaahansa valmistumisen jälkeen – Ari Koponen: “Tällaisenaan toiminta ei edistä Suomen etua”
Tilastojen mukaan suuri osa suomalaisista korkeakouluista valmistuneista ulkomaalaisista opiskelijoista muuttaa pois maasta pian valmistumisensa jälkeen. Perussuomalaisten kansanedustaja Ari Koponen ei pidä Suomen julkisen talouden kannalta edullisena tilannetta, jossa Suomessa ilmaiseksi koulutetuista ulkomaalaisista opiskelijoista lähes puolet vie osaamisensa muualle heti valmistuttuaan.
Tämän kevään korkeakoulujen ensimmäisessä yhteishaussa oli yli 61 800 hakijaa, mikä on noin kaksi kertaa enemmän kuin vuonna 2022. Suomen kansalaisten osuus hakijoista oli ainoastaan 14 %. Opetus- ja kulttuuriministeriön vuoden 2021 raportin mukaan suurin osa ammattikorkeakouluista (89 %) ja yliopistoista (88 %) valmistuneista suomen kansalaisista oli työllisiä vuosi valmistumisen jälkeen.
Sen sijaan ulkomaiden kansalaisista työllisten osuus oli huomattavasti pienempi, vain 43–53 %. Eroa työllisissä selittää ulkomaalaisten opiskelijoiden maastamuutto korkeakoulusta valmistumisen jälkeen. Tämä ei ole kansanedustaja Ari Koposen mukaan ihme, sillä työmarkkinamme ovat jäykät ja elinkustannukset sekä työn verotus korkeaa.
– Suomeen opiskelemaan muuttavat ulkomaalaiset eivät hyödytä julkista talouttamme, vaan päinvastoin aiheuttavat veronmaksajille valtavasti kuluja lukukausimaksujen, opintotukien ja asumislisän muodossa, kun saavat opiskella täällä täysin ilmaiseksi, ihmettelee Koponen.
Suomi rekrytoi aggressiivisesti
Opetushallituksen mukaan ulkomaalaisten hakijoiden ryntäystä selittää kansallisten toimijoiden kanssa tekemä aktiivinen opiskelijarekrytointi ja maakuvatyö sekä viime kevään opiskelijan oleskelulupauudistus.
– Onko opetus- ja kulttuuriministeriö laskenut, että kansainvälisiä opiskelijoita kannattaa aggressiivisesti rekrytoida Suomeen täyttämään korkeakoulujen aloituspaikat, kun heistä jää valmistumisen jälkeen maahan ainoastaan 57–62 %? Koponen kyseenalaistaa.
Opetushallinnon tilastopalvelu Vipusen tilastot vuodelta 2018 osoittavat, että AMK:sta valmistuneista EU- ja ETA-maiden kansalaisista reilu kolmannes (38 %) oli muuttanut maasta vuosi valmistumisen jälkeen. Yliopistoista valmistuneista maasta muuttaneita oli 43 %. Toisin sanoen Suomeen jää AMK:sta valmistumisen jälkeen 62 % ja yliopistosta valmistumisen jälkeen vain 57 % ulkomaalaisopiskelijaa.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- opiskelijarekrytointi korkeakouluopiskelijat opiskelijan oleskelulupa ulkomaalaiset opiskelijat maastamuutto ammattikorkeakoulut Ari Koponen työn verotus Työmarkkinat elinkustannukset Yliopistot Julkinen talous
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Laittomasti maassa oleville esitetään oleskelulupia opiskelun varjolla – Halla-aho: Hallitus pyrkii lisäämään muuttoliikettä kehitysmaista Suomeen

PS-Nuoriso: Ei tehdä koululaitoksesta takaovea laittomaan siirtolaisuuteen

Hallitus haluaa laittomasti maassa olevien jäävän Suomeen opiskelun verukkeella – perussuomalaisilta täystyrmäys: ”Pelottava ja katastrofaalinen esitys”

Hallitus myy oleskelulupia 6 720 eurolla – Junnila: ”Jatkossa kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneita olisi miltei mahdotonta poistaa maasta”

Valtioneuvoston katsaus: Ammattikoulu kahteen vuoteen ja maksuja ulkomaalaisopiskelijoille – Mäenpää esitti samoja toimenpiteitä jo kahdeksan vuotta sitten

Koponen: Suomen järjestelmää häikäilemättömästi hyväksikäyttävät ”maahanmuuttajaopiskelijat” saatava kuriin

PS-kansanedustajat tylyttivät oppositiota: ”Hallitus kaikessa karmeassa persaukisuudessaankin säilyttää opintojen rahoituksen historiallisen hienolla tolalla”
Viikon suosituimmat

Hallitus on alentanut jakeluvelvoitetta, polttoaineveroa ja ajoneuvoveroa – ministeri Ranne: ”Me rakennamme Suomea, jossa ei mennä autoilijan kukkarolle”
Suomi on autokansaa, ja tämä näkyy myös hallituksen teoissa, sanoo perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.

Entinen työväenpuolue vasemmistoliitto kannustaa nyt terveitä työikäisiä ideologiseen lorvailuun sosiaalitukien varassa
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela katsoo, että Suomessa terveellä ihmisellä tulisi olla mahdollisuus siirtyä oleskelemaan sosiaalituilla, toisten veronmaksajien kustantaessa hänen elämisensä. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom sen sijaan linjaa, että perussuomalaisille on päivän selvää, että ideologisesti työttömällä ei pidä olla oikeutta muiden veronmaksajien kustantamaan tukeen.

Eduskuntaryhmän pääsihteeri: Vihervasemmisto voitti vaalit – tätä se tarkoittaa kunnissa ja hyvinvointialueilla
Suomen yli puhalsi alue- ja kuntavaaleissa vihervasemmistolainen puhuri, mikä tarkoittaa kuntiin ja hyvinvointialueille kylmää kyytiä, kirjoittaa perussuomalaisten eduskuntaryhmän pääsihteeri Olli Immonen.

Kansanedustaja Antikainen: Tekoäly analysoi Luonnonvarakeskuksen vastaukset ja ehdotti sitten kantelun tekemistä
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen esitti Luonnonvarakeskukselle (Luke) joukon suoria kysymyksiä susikannan kehityksestä, kanta-arvion menetelmistä, laittoman tappamisen arvioinnista ja kansainvälisestä raportoinnista. Hän antoi Lukelle kaksi viikkoa aikaa vastata viralliseen tietopyyntöönsä. Määräaika kului kuitenkin umpeen ilman vastauksia. Vastaukset saapuivat vasta sen jälkeen, kun Antikainen oli 8.4. lähettänyt medialle tiedotteen vastaamattomasta tietopyynnöstä, ja tiedote oli julkaistu Suomen Uutisissa. Luke toimitti vastaukset sähköpostitse samana iltana klo 20.27.

Ministeri Lulu Ranne pistäisi koko Yleisradion johdon vaihtoon: ”Kun on tulosvastuu, niin tulos tai ulos”
Liikenne- ja viestintäministeri, diplomi-insinööri Lulu Ranne keskustelee tuoreessa Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa suomalaisesta mediasta ja erityisesti Yleisradion asemasta. Ohjelman vieraina ovat lakimies ja kilpailuoikeuden asiantuntija Mikko Alkio sekä johdon konsultti, Aamulehden ex-päätoimittaja Jussi Tuulensuu. Ohjelmassa selviää muun muassa, miten monitahoinen hallinnollinen rakenne Yleisradion ympärille onkaan rakentunut, mikä osaltaan on hidasteena Ylen toimintaan ja rahoitukseen kohdistuvien muutoksien tekemiselle.

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla
Ilmastokeskustelu muistuttaa tänään monin tavoin 1600-luvulla käytyjä väittelyitä ja käsityksemme ilmastonmuutoksesta peilaavat yllättävällä tavalla ikivanhoja ajatuksellisia rintamalinjoja. Yhdet vaativat kulutuksen vähentämistä, toiset uskovat vihreään teknologiaan ja kolmannet kieltävät kokonaan ihmisen vaikutuksen ilmastoon.

Yhdysvallat: Valkoinen talo ehdottaa julkisen yleisradiotoiminnan rahoituksen lopettamista

Saksan tuleva hallitus haluaa kieltää valehtelun ja viedä kansankiihottajilta oikeuden asettua ehdokkaaksi vaaleissa
Saksan kristillisdemokraattien ja demarien hallituskoalitio aikoo säätää desinformaation levittämisen rangaistavaksi teoksi. Valeuutisten levittämistä tehostavien verkkorobottien käyttö kielletään. Mediaa valvomaan se haluaa oman koneistonsa. Kritiikissä kysytään, aikooko mustapunahallitus perustaa myös totuusministeriön.

SDP vaatii lähivaalien jälkeen ”reilumpaa” politiikkaa, eli löyhempää talouskuria sotealueille – Miko Bergbom muistuttaa karuista tosiasioista
SDP:n kansanedustaja Tytti Tuppuraisen mukaan alue- ja kuntavaalien tulos kertoo halusta inhimilliseen politiikkaan, mikä demarien kielellä käytännössä tarkoittaisi taloudellisista tavoitteista joustamista. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom muistutti eilisessä A-studiossa edustajakollegaansa, että hyvinvointiyhteiskunnan pystyssä pysyminen on ensisijainen tavoite - ja samalla paras tukiverkko pienituloiselle ihmiselle.

Sahateollisuus varoittaa ilmastokilvoittelun valtavista kustannuksista – Lulu Ranne: Suomen ei pidä valita näivettävää skenaariota, jossa metsäsektoriamme ajetaan alas
Uusimmat

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla

Suomen antama kehitysapu väheni 165 miljoonaa euroa yhdessä vuodessa
Toimitus suosittelee
PS Naiset 1/2025

Lue lisää
Perussuomalainen 1/2025

Lue lisää