Ulkoministeri Timo Soini esitteli ulko- ja turvallisuuspoliittista selontekoa Helsingissä 17. kesäkuuta 2016. Hallitus hyväksyi ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon valtioneuvoston istunnossa perjantaina. Hallitus täsmentää selonteossa Suomen linjaa sotilasliitto Natosta. / Mikko Stig
Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko vahvistettiin – “Ei meitä sota uhkaa, mutta viisas aina varautuu”
Ulkoministeri Timo Soini esitteli perjantaina uuden ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon.
Selonteko kattaa koko ulko- ja turvallisuuspolitiikan laajan alueen. Toimintaympäristömme muuttuu laajasti ja ennakoimattomasti, maahanmuuttokriisi ja Euroopan talouskriisi eivät ole ohi, Euroopassa on tapahtunut terrori-iskuja. Eurooppalaiset arvot ja turvallisuusjärjestelmä on haastettu.
– Keskeinen muutos Suomen turvallisuustilanteessa on Venäjän toimeenpanema Krimin valtaus ja Venäjän toimet Itä-Ukrainassa, Soini painotti.
Itämeren alueen jännittyneen tilanteen lisäksi on huomioitava EU:n tilanne, mahdollinen Brexit sekä Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan väestökehitys.
– Suomi ei halua eikä voi eristäytyä. Muutoksia on ennakoitava ja niihin pitää varautua entistä paremmin, Soini korosti.
Aikataulu pitää
Soini korosti, kuinka valtioneuvosto hyväksyi selontekonsa hallitusohjelman mukaisesti ja aikataulussa ja hallitus tekee poliittisia linjauksia. Soini piti tärkeänä, että asia saadaan tänään valmiiksi – vatulointi ei edusta mitään. Yhteistyö tasavallan presidentin ja hallituksen kanssa tuottaa tulosta. Myös eduskunnan asettamaa seurantaryhmää on pidetty aiempaa tiiviimmin mukana prosessissa. Tuloksena on hyvä ja muodoltaan uudenlainen selonteko. Linjaus on lyhyt ja strateginen.
– Hallitus haluaa kertoa, mihin ulko- ja turvallisuuspolitiikassa nyt keskitytään, Soini korostaa.
Nato-kirjaus selkeämmäksi
Selonteon eräänä perusasetelmana on, että Suomi tekee päätöksensä Natoon liittymisestä itse, mutta kirjausten mukaan nyt Suomi voi tehdä sen. Toisin oli aiemmin. Tällöin kirjaus oli se, ettei Suomi liity Natoon.
– Haluttiin esittää perusviesti, että jos tulemme tähän lopputulokseen, se on mahdollista nyt. Toisin kuin edellisissä selonteoissa, joissa tavallaan kirjattiin, ettei se ole mahdollista. Se on sen ajan päätös sitten, jos tällainen prosessi lähtee liikkeelle. Kansanäänestyksellä on tietenkin ollut laajaa kannatusta näissä asioissa, Soini aprikoi.
Onko Suomella pahassa paikassa nopea reitti Natoon, Soinilta kysyttiin.
– Kun esimerkiksi Montenegro aloitti prosessin, meille on olennaista, että mahdollisuudet ovat olemassa. Mutta tällaisella asialla spekulointi ei ole hedelmällistä. Se on selvää, että Suomi pitää kaikkia asioita arsenaalissaan mitä tarvitaan. Jos tilanne muuttuu ja tarvitaan, niitä pitää kyetä tekemään. Siksi on tärkeää, että ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko antaa väljät valtuudet. Jos tilanne ajankohtaistuu, pitää katsoa miten mennään, mutta pidemmälle en spekuloi, Soini puntaroi tiedotustilaisuudessaan.
15 painopistettä
Selvityksessä listattiin 15 painopistealuetta. Yhdistävänä kaikissa painopisteissä on yhteistyön syventäminen.
– EU:n vahvistaminen turvallisuusyhteisönä. EU:n avunanto- ja solidaarisuuslausekkeet ovat aivan uudella tavalla nousseet esiin Lissabonin sopimuksesta myös käytännön toimina, Soini sanoi.
– Yhteistyön syventäminen Ruotsin ja muiden Pohjoismaiden kanssa. Ruotsi-yhteistyö on todella tärkeää, siinä voidaan mennä todella syvälle ilman rajoituksia.
– Yhteistyön tiivistäminen Yhdysvaltain kanssa.
– Venäjän-suhteiden merkitys.
– Kahdenväliset suhteet ulkoo- ja turvallisuuspolitiikassa yleisemminkin.
– Suhteiden kehittäminen Naton kanssa.
– Huomio arktisen alueen tulevaisuuteen. Sen merkitys kasvaa, toimimme ensi keväästä lähtien Arktisen neuvoston puheenjohtajana.
– Haluamme huomioida kestävän kehityksen ulko- ja turvallisuuspolitiikan tavoitteina.
– Ulkoisen ja sisäisen turvallisuuden yhteyden korostaminen. Nämä nivoutuvat yhä enemmän toisiinsa.
– Vahvistetaan toimia muuttoliikkeen perussyiden ja hauraiden valtioiden osalta.
– Tasa-arvo ja ihmisoikeudet ovat Suomen lähtökohta.
Kriisinsietokykyä täytyy vahvistaa
– Haluamme aktiivisuutta konfliktinhallintaan. Suomi on aktiivinen maailmalla, rauhanvälitystä vahvistetaan painopisteenä. Sääntöpohjaista toimintaa vahvistetaan. On tärkeää, että säännöt ovat kunnossa, sääntöjä noudatetaan ja kaikki noudattavat niitä. Se on pienen maan etu, Soini muistutti.
– Kriisinkestokyvyn vahvistaminen on tärkeä ja nouseva asia. Kun tapahtuu yllättäviä asioita, kansakunnalla pitää olla kriisinkestokykyä. Kun asioita tapahtuu, niihin pitää osata reagoida ja pitää osata hahmottaa ja koettaa ymmärtää, vaikka ei voisi hyväksyä.
– Meillä pitää olla vahva ulkoasiainhallinto näihin haasteisiin vastaamassa, Soini sanoi ja kiitti ministeriön hienoa henkilökuntaa.
– Kahden- ja monenkeskinen puolustusyhteistyö on keskeinen osa Suomen turvallisuuden kehittämistä ja ennaltaehkäisyä.
Turvallisuusnäkökulmaa vahvistaa vielä loppuvuodesta valmistuva puolustuspoliittinen selonteko.
Ei odoteta ulko- eikä kotimaan vaaleja
Soinilta tiedusteltiin, eikö Suomen olisi kannattanut odottaa Britannian Brexit-äänestyksen tai USA:n presidentinvaalien tuloksia ennen linjauksen julkistamista.
Hän totesi, ettei muiden maiden tapahtumilla kannata ryhtyä spekuloimaan. Jos Brexit tulee, se merkitsee vähintään kahden vuoden neuvotteluita, emmekä voi odottaa sitä. Jos maailma muuttuu, pitää muuttua sen mukana, Soini linjasi.
– Suomi ei voi odottaa muiden maiden presidentinvaalien tai omien vaalien tuloksia, Soini totesi.
Soinin arvion mukaan Venäjä ei ole Suomelle nyt sotilaallinen uhka. Sotilasvoima on kuitenkin sitä varten, että torjumme kaikki mahdolliset uhat. Puolustamme omaa maatamme, yhteiskuntajärjestelmäämme ja vapauttamme. Ei meitä sota uhkaa, mutta viisas aina varautuu, Soini puntaroi.
Suomen liikkumavaraa ei saa supistaa
Onko tämä viesti Venäjälle, kysyttiin.
Tämä on Suomen linja suomalaisille: teemme kaikkemme Suomen puolustamiseksi. Jos Suomi tekee Nato-päätöksen, teemme sen itsenäisesti. Venäjä on ilmoittanut, että sillä on seurauksia ja on hyvä, että he näin sanovat. Mutta jos Suomi jotakin tekee, pitää olla arvioita, mitä teemme ja mitä emme. Sitä varten on selonteko tehty.
– Suomen liikkumavaraa ei saa supistaa. Emme voi eristäytyä emmekä jäädä eristetyksi. Keinovalikoiman on oltava laaja emmekä saa sulkea mitään mahdollisuutta pois, Soini linjasi.
Veli-Pekka Leskelä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Viikon suosituimmat
Itäkeskuksen muslimiyrittäjä HS:lle: Hameen on oltava löysä lantion kohdalta, jotta muut miehet kuin minä eivät näe
Helsingin Itäkeskuksen Hansasillalla esillä ollut islamilaisia pukeutumissääntöjä esittelevä kyltti on puhututtanut mediassa ja somessa tällä viikolla. Kyltissä kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa samankaltaisia kylttejä on nähty jo pitkään. Saksassa on tuotu oikeuden eteen myös sharia-poliiseja.
Maahanmuuttopolitiikka kiristyy koko EU:ssa – PS-meppi Sebastian Tynkkynen: ”Ratkaisujen aika on tullut” – kokoomuksen meppi Aura Salla nosti äärioikeistokortin
Euroopan unionin maahanmuuttopolitiikka on liikkeessä ja kääntymässä selvästi tiukempaan suuntaan. Sekä keskeisissä EU-toimielimissä että jäsenvaltioiden hallinnoissa ilmenee tahtotilaa tiukentaa maahanmuuton sääntöjä ja tehostaa laittomasti EU:ssa oleskelevien palautuksia. - Ihmisoikeuksista EU:ssa pidetään jatkossakin kiinni, mutta kenenkään ihmisoikeus ei ole oleskelu laittomasti EU-maissa, perussuomalaisten meppi Sebastian Tynkkynen sanoo.
Vihersiirtymä vastatuulessa: Saksalaisautoilijat vaihtavat sähköautonsa bensaan ja dieseliin
Autoilijoiden siirtyminen sähköisiin kulkuvälineisiin tökkii välittömästi, kun tuet loppuvat. Saksassa jopa kolmannes sähköautoaan vaihtaneista on siirtynyt takaisin bensaan tai dieseliin sen jälkeen, kun avustukset hiipuivat. Tavoite fossiilivapaasta uusien autojen kaupasta vuonna 2035 karkaa yhä kauemmaksi.
Mäenpää: Itäkeskuksen kyltit seurausta vihreiden maahanmuuttopolitiikasta
Yksi kuluvan viikon kuumimmista puheenaiheista on ollut Helsingin Itäkeskukseen ilmestynyt herättänyt ohjetaulu koskien musliminaisten pukeutumista. Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää muistuttaa ohjeistuksesta pöyristynyttä vihreiden puheenjohtajaa Sofia Virtaa siitä, että tapahtunut on seurasta vihreidenkin tukemasta avoimien rajojen maahanmuuttopolitiikasta.
Yle kehysti Trumpin kampanjatilaisuuden vitsin rasismiksi: ”Roskasaari” – tosiasiassa Puerto Rico hukkuu roskiin
Ylen toimittajien mieleen ei tullut tarkistaa, miksi Amerikassa on ennenkin kutsuttu Puerto Ricoa roskasaareksi. Rasismi ei liity asiaan, vaan vertaus on sangen kirjaimellinen, koska roskia Puerto Ricossa riittää. Saaren asukkaiden yksi suurimpia ongelmia onkin jäteasemien tilan puute, ja eri arvioiden mukaan kaatopaikkatila saattaa loppua kesken 2–4 vuodessa.
Kamala Harris on positiivisen erityiskohtelun tuotos – maailman menestynein “DEI-rekry”
Kamala Harris on uransa joka käänteessä hyötynyt siitä, että hän on nainen ja kuuluu rodulliseen vähemmistöön. Hän on malliesimerkki siitä, miten paljon positiivinen erityiskohtelu voi edistää vähemmistöjen menestystä. Varapresidenttinä hän oli Bidenin "DEI-rekry", joka lopulta syrjäytti presidentti Bidenin. Nyt hänellä on mahdollisuus nousta maailman mahtavimman maan presidentiksi.
PS-Nuoriso: Suomessa ei ole sijaa sharia-laille
Perussuomalainen Nuoriso on tyrmistynyt, mutta ei vähääkään yllättynyt islamilaisten pukeutumissääntöjen julistamisesta Itäkeskuksessa. Uutisoidussa julisteessa kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa julisteet ovatkin jo vuosia sitten vaihtuneet islamistisiin “sharia-poliiseihin”, jotka häiriköivät kansalaisia islamilaisten oppien rikkomisesta.
Koko läntinen maailma velloo tunnemyrskyissä – Suomestakin tuli puberteettiyhteiskunta, jota rakennetaan fiilispohjalta
Tietokirjailija-kouluttaja Katleena Kortesuon uutuuskirja "Tunteet tapissa" kertoo havainnollisesti, kuinka olemme siirtyneet tietopohjaisesta konsensusyhteiskunnasta tunneuskovaisuuden maailmaan, jonka perustukset valettiin 1980- ja 1990-luvuilla. Monelta osin yhteiskuntamme on kuin 13-vuotias teini, joka kokee tunteita vahvasti ja viskoutuu tunnemyrskyn mukana milloin mihinkin suuntaan. Pelkkä tunne on kuitenkin surkea kumppani silloin, jos edessä on vaikea ja kauaskantoinen päätös.
Kun transkiihkoilu tieteen jyräsi: woke-aktivistilääkäri salasi tutkimustulokset, joiden mukaan murrosiän siirtäminen ei paranna nuorten mielenterveyttä
Merkittävänä transoikeuksien puolestapuhujana tunnettu lääkäri myönsi estäneensä julkaisemasta tutkimustuloksia vuosikymmenen takaisesta hankkeesta, jonka tulokset eivät miellyttäneet häntä. Veronmaksajien rahoittaman, 10 miljoonaa dollaria maksaneen hankkeen tarkoituksena oli selvittää murrosikää jarruttavien hoitojen vaikutuksia amerikkalaislapsiin. Tutkimuksesta ei löytynyt näyttöä sille, että murrosiän lykkääminen parantaisi potilaiden mielenterveyttä. New York Timesin haastattelema kohutohtori Johanna Olson-Kennedy uskoo, että lapsille suunnattujen transhoitojen kriitikot saattaisivat hyödyntää tutkimustuloksia poliittisesti. Olson-Kennedyn toimintaa on arvosteltu tieteen vastaiseksi. Kriitikot huomauttavat, että tutkimustulosten panttaaminen estää kansaa saamasta tieteellistä tietoa aiheesta, joka jakaa amerikkalaisten mielipiteitä erittäin jyrkästi.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää