lehtikuva Aris Messinis
Ukrainan kriisin ratkaisun avaimet
En ole ainoa, joka nyt kuumeisesti pohtii, mihin Ukrainan kriisi lopulta johtaa. Mitä tulevaisuus tuo tullessaan? Selviääkö tilanne neuvotellen, pakotteiden kautta vaiko sotimalla?
Tässä vaiheessa sotiminen on poissuljettu ainakin Naton ja EU:n näkökulmasta. Mutta mihin saakka kärsivällisyys venyy? Missä on se raja mitä Venäjä ei voi ylittää? Siihen ei kenelläkään liene vastausta. Venäjä kuitenkin näyttää omissa arvioissaan lähtevän siitä, että se saa melko vapaasti huseerata kuten parhaaksi katsoo.
Entä neuvottelujen tie? En usko siihen juuri ollenkaan. Putinilla ja Venäjän eliitillä on nyt pakonomainen tarve paikata Neuvostoliiton kaatumisen aiheuttamia traumoja. Ja siihen he katsovat tilanteen olevan hyvin otollisen.
Neuvottelujen tie on Venäjän toiveiden täyttymys. Velivenäläiset osaavat hämäämisen, luovimisen, soutamisen ja huopaamisen. Siinä he osaavat taitavasti käyttää hyväkseen vastapuolen hajanaisuutta.
Luulen kuitenkin, että demokraattisten valtioiden on lähdettävä jossakin vaiheessa toden teolla pakotteiden tielle. Venäläisille ei voi antaa avointa valtakirjaa Ukrainaan. Jos niin tehtäisiin, niin jatkoa seuraisi muualla Venäjän “lähinaapurimaissa”, joihin Venäjä katsoo sillä olevan jonkinlaisen etuoikeuden. Näihin maihin venäläiset laskevat myös Suomen.
Lähiviikkoina siis puolin ja toisin asetettaneen erilaisia taloudellisia pakotteita. Ne koskettavat ikävällä tavalla myös suomalaisia, mutta haitat ovat kuitenkin pienemmät kuin muissa vaihtoehdoissa.
Venäjä on alikehittynyt, epädemokraattinen ja läpeensä korruptoitunut maa. Sen vienti lepää lähes kokonaan öljyn, kaasun ja muiden raaka-aineiden varassa. Niistä saaduilla tuloilla ovat rikastuneet oligarkit, mutta murusia on riittänyt myös tavallisille kansalaisille siinä määrin, että he ovat kohtuullisen tyytyväisiä viime vuosiin.
Jos vientitulot romahtavat, se johtaa ennenpitkää siihen, että oligarkkien ohella myös tavalliset kansalaiset joutuvat tinkimään elintasostaan. Silloin lisääntyy riski, että kansalaiset lähtevät kadulle. Ja sitä Putin ja tukena oleva valtaklikki pelkää enemmän kuin ruttoa. Ehkäpä siinä on sitten tämän ongelman ratkaisun avaimet.
Reijo Tossavainen
kansanedustaja (ps.)
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Viikon suosituimmat
Itäkeskuksen muslimiyrittäjä HS:lle: Hameen on oltava löysä lantion kohdalta, jotta muut miehet kuin minä eivät näe
Helsingin Itäkeskuksen Hansasillalla esillä ollut islamilaisia pukeutumissääntöjä esittelevä kyltti on puhututtanut mediassa ja somessa tällä viikolla. Kyltissä kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa samankaltaisia kylttejä on nähty jo pitkään. Saksassa on tuotu oikeuden eteen myös sharia-poliiseja.
Maahanmuuttopolitiikka kiristyy koko EU:ssa – PS-meppi Sebastian Tynkkynen: ”Ratkaisujen aika on tullut” – kokoomuksen meppi Aura Salla nosti äärioikeistokortin
Euroopan unionin maahanmuuttopolitiikka on liikkeessä ja kääntymässä selvästi tiukempaan suuntaan. Sekä keskeisissä EU-toimielimissä että jäsenvaltioiden hallinnoissa ilmenee tahtotilaa tiukentaa maahanmuuton sääntöjä ja tehostaa laittomasti EU:ssa oleskelevien palautuksia. - Ihmisoikeuksista EU:ssa pidetään jatkossakin kiinni, mutta kenenkään ihmisoikeus ei ole oleskelu laittomasti EU-maissa, perussuomalaisten meppi Sebastian Tynkkynen sanoo.
Vihersiirtymä vastatuulessa: Saksalaisautoilijat vaihtavat sähköautonsa bensaan ja dieseliin
Autoilijoiden siirtyminen sähköisiin kulkuvälineisiin tökkii välittömästi, kun tuet loppuvat. Saksassa jopa kolmannes sähköautoaan vaihtaneista on siirtynyt takaisin bensaan tai dieseliin sen jälkeen, kun avustukset hiipuivat. Tavoite fossiilivapaasta uusien autojen kaupasta vuonna 2035 karkaa yhä kauemmaksi.
Mäenpää: Itäkeskuksen kyltit seurausta vihreiden maahanmuuttopolitiikasta
Yksi kuluvan viikon kuumimmista puheenaiheista on ollut Helsingin Itäkeskukseen ilmestynyt herättänyt ohjetaulu koskien musliminaisten pukeutumista. Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää muistuttaa ohjeistuksesta pöyristynyttä vihreiden puheenjohtajaa Sofia Virtaa siitä, että tapahtunut on seurasta vihreidenkin tukemasta avoimien rajojen maahanmuuttopolitiikasta.
Yle kehysti Trumpin kampanjatilaisuuden vitsin rasismiksi: ”Roskasaari” – tosiasiassa Puerto Rico hukkuu roskiin
Ylen toimittajien mieleen ei tullut tarkistaa, miksi Amerikassa on ennenkin kutsuttu Puerto Ricoa roskasaareksi. Rasismi ei liity asiaan, vaan vertaus on sangen kirjaimellinen, koska roskia Puerto Ricossa riittää. Saaren asukkaiden yksi suurimpia ongelmia onkin jäteasemien tilan puute, ja eri arvioiden mukaan kaatopaikkatila saattaa loppua kesken 2–4 vuodessa.
Kamala Harris on positiivisen erityiskohtelun tuotos – maailman menestynein “DEI-rekry”
Kamala Harris on uransa joka käänteessä hyötynyt siitä, että hän on nainen ja kuuluu rodulliseen vähemmistöön. Hän on malliesimerkki siitä, miten paljon positiivinen erityiskohtelu voi edistää vähemmistöjen menestystä. Varapresidenttinä hän oli Bidenin "DEI-rekry", joka lopulta syrjäytti presidentti Bidenin. Nyt hänellä on mahdollisuus nousta maailman mahtavimman maan presidentiksi.
PS-Nuoriso: Suomessa ei ole sijaa sharia-laille
Perussuomalainen Nuoriso on tyrmistynyt, mutta ei vähääkään yllättynyt islamilaisten pukeutumissääntöjen julistamisesta Itäkeskuksessa. Uutisoidussa julisteessa kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa julisteet ovatkin jo vuosia sitten vaihtuneet islamistisiin “sharia-poliiseihin”, jotka häiriköivät kansalaisia islamilaisten oppien rikkomisesta.
SVT nauhoitti salaa Malmössä imaamin perjantairukouksen, jossa ylistettiin Hizbollahin johtaja Nasrallahia
Ruotsin yleisradioyhtiön uutistoimitus SVT Nyheter oli tekemässä tutkivaa journalismia, kun imaami Sami Al-Tameemi ylisti Hizbollahin edesmennyttä johtajaa Hassan Nasrallahia perjantairukouksessa Libanonin kulttuuriyhdistyksessä Malmössä. Hän kutsui Nasrallahia marttyyriksi. SVT nauhoitti tilaisuuden. Tämä oli SVT:n toinen käynti yhdistyksen tiloissa.
Koko läntinen maailma velloo tunnemyrskyissä – Suomestakin tuli puberteettiyhteiskunta, jota rakennetaan fiilispohjalta
Tietokirjailija-kouluttaja Katleena Kortesuon uutuuskirja "Tunteet tapissa" kertoo havainnollisesti, kuinka olemme siirtyneet tietopohjaisesta konsensusyhteiskunnasta tunneuskovaisuuden maailmaan, jonka perustukset valettiin 1980- ja 1990-luvuilla. Monelta osin yhteiskuntamme on kuin 13-vuotias teini, joka kokee tunteita vahvasti ja viskoutuu tunnemyrskyn mukana milloin mihinkin suuntaan. Pelkkä tunne on kuitenkin surkea kumppani silloin, jos edessä on vaikea ja kauaskantoinen päätös.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää