lehtikuva Aris Messinis
En ole ainoa, joka nyt kuumeisesti pohtii, mihin Ukrainan kriisi lopulta johtaa. Mitä tulevaisuus tuo tullessaan? Selviääkö tilanne neuvotellen, pakotteiden kautta vaiko sotimalla?
Tässä vaiheessa sotiminen on poissuljettu ainakin Naton ja EU:n näkökulmasta. Mutta mihin saakka kärsivällisyys venyy? Missä on se raja mitä Venäjä ei voi ylittää? Siihen ei kenelläkään liene vastausta. Venäjä kuitenkin näyttää omissa arvioissaan lähtevän siitä, että se saa melko vapaasti huseerata kuten parhaaksi katsoo.
Entä neuvottelujen tie? En usko siihen juuri ollenkaan. Putinilla ja Venäjän eliitillä on nyt pakonomainen tarve paikata Neuvostoliiton kaatumisen aiheuttamia traumoja. Ja siihen he katsovat tilanteen olevan hyvin otollisen.
Neuvottelujen tie on Venäjän toiveiden täyttymys. Velivenäläiset osaavat hämäämisen, luovimisen, soutamisen ja huopaamisen. Siinä he osaavat taitavasti käyttää hyväkseen vastapuolen hajanaisuutta.
Luulen kuitenkin, että demokraattisten valtioiden on lähdettävä jossakin vaiheessa toden teolla pakotteiden tielle. Venäläisille ei voi antaa avointa valtakirjaa Ukrainaan. Jos niin tehtäisiin, niin jatkoa seuraisi muualla Venäjän “lähinaapurimaissa”, joihin Venäjä katsoo sillä olevan jonkinlaisen etuoikeuden. Näihin maihin venäläiset laskevat myös Suomen.
Lähiviikkoina siis puolin ja toisin asetettaneen erilaisia taloudellisia pakotteita. Ne koskettavat ikävällä tavalla myös suomalaisia, mutta haitat ovat kuitenkin pienemmät kuin muissa vaihtoehdoissa.
Venäjä on alikehittynyt, epädemokraattinen ja läpeensä korruptoitunut maa. Sen vienti lepää lähes kokonaan öljyn, kaasun ja muiden raaka-aineiden varassa. Niistä saaduilla tuloilla ovat rikastuneet oligarkit, mutta murusia on riittänyt myös tavallisille kansalaisille siinä määrin, että he ovat kohtuullisen tyytyväisiä viime vuosiin.
Jos vientitulot romahtavat, se johtaa ennenpitkää siihen, että oligarkkien ohella myös tavalliset kansalaiset joutuvat tinkimään elintasostaan. Silloin lisääntyy riski, että kansalaiset lähtevät kadulle. Ja sitä Putin ja tukena oleva valtaklikki pelkää enemmän kuin ruttoa. Ehkäpä siinä on sitten tämän ongelman ratkaisun avaimet.
Reijo Tossavainen
kansanedustaja (ps.)
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Suomen maahanmuuttopolitiikkaa tiukennetaan ulkomaalaislain muutoksilla. Kansainvälinen suojelu muutetaan luonteeltaan väliaikaiseksi, ja lupien kestoa lyhennetään EU-oikeuden mahdollistamaan minimiin. Jatkossa rikoksiin syyllistyminen ja kansallisen turvallisuuden vaarantaminen johtavat suojeluaseman myöntämättä jättämiseen tai lakkauttamiseen.
Helsingin pormestariksi ensi kevään kuntavaaleissa pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman rohkaisee helsinkiläisäänestäjiä ja toteaa, että kehityssuunta, jossa suomalainen kantaväki on jäämässä vähemmistöksi omilla asuinalueillaan, voidaan vielä pysäyttää ja suunta voidaan kääntää. – Perussuomalaisilla on kaikki edellytykset tavoitella suurimman puolueen paikkaa kuntavaaleissa.
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Päivisin he ovat eläinlääkäreitä, opettajia, yrittäjiä. Yöllä heistä kuoriutuu aivan jotakin muuta. Butšan noidat puhdistavat ilmatilaa venäläisten drooneista rynnäkkö- ja konekivääreillä. Vuoden 2022 verilöyly ja kansanmurha eivät unohdu, oli sodan lopputulos mikä hyvänsä.
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Pääministeri Petteri Orpo peräsi eilisessä A-talkissa vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskelalta lukuja kasvutoimiin. Vasemmistoliiton vaihtoehtobudjetti julkaistaan ensi viikolla, mutta Koskelalla ei ollut vielä antaa lukuja puheidensa tueksi. Suomen talouden tilaa koskevassa puheenjohtajien välisessä keskustelussa olivat paikalla Orpon ja Koskelan lisäksi perussuomalainen valtiovarainministeri Riikka Purra ja SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman.
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikaisen mielestä nyt on tullut aika, että Suomi irrottautuu jalkaväkimiinat kieltävästä Ottawan sopimuksesta.
