Ukrainan kriisin kehitys löi lännen ällikällä. Tapahtumat ovat vyöryneet nopeasti ja arvaamattomasti. Mitä Venäjä haluaa?
Krimin kohtalo vahvistaa karulla tavalla sen tosiasian, että paikoin maailmassa jyllää vahvemman oikeus. Suurvallat eivät piittaa kansainvälisistä sopimuksista, jos se on heidän etujensa vastaista.
Kylmän sodan huurut ovat täällä taas. Perinteinen sotilaallinen voimankäyttö tai sillä uhkaaminen ei ole hävinnyt minnekään, vaan sitä voidaan edelleen käyttää politiikan jatkeena myös Euroopassa.
Uudet uhat, niin paljon kuin kyberistä ja muusta on kohkattukin, eivät ole tehneet perinteisiä keinoja vanhanaikaisiksi. Myös tulevaisuudessa voimankäyttö valtiota vastaan on monien keinojen yhdistelmä.
Suomen on sotilaallisesti liittoutumattomana, mutta poliittisesti liittoutuneena EU-maana otettava oppia Ukrainan tapahtumista.
Puolustuskykyämme on nykyhallituksen toimesta rapautettu: varuskuntia on lakkautettu, sodan ajan reserviä karsittu, kertausharjoitukset ajettu alas ja jalkaväkimiinat kielletty.
Linjaa on muutettava. Perussuomalaisten mielestä puolustusmäärärahoja on korotettava vähintään puolustushallinnon turvallisuus- ja puolustuspoliittiseen selontekoon kirjaamalla tavalla.
Sitoudumme määrärahojen korottamiseen heti seuraavan vaalikauden alussa ja vaadimme, että kaikki puolueet kertovat kantansa ennen vaaleja.
Ukrainan tilanne on nostanut keskusteluun myös kysymyksen Suomen sotilaallisesta liittoutumisesta. Nato ei ole mikään mörkö, mutta ei se taikasanakaan ole. Joka tapauksessa Suomi tekee turvallisuuspoliittiset ratkaisunsa itsenäisesti.
Kyselyn mukaan liki puolet suomalaisista kokee Ukrainan kriisin uhkaavan maamme turvallisuutta. On syytä korostaa, että Suomeen ei tällä hetkellä kohdistu suoraa sotilaallista uhkaa. Turvattomuuden tunteeseen on kuitenkin reagoitava, ja parhaiten se tapahtuu laittamalla oma puolustus kuntoon.
Suomea puolustavat suomalaiset. Siksi meillä tulee jatkossakin olla omat vahvat Puolustusvoimat, yleinen asevelvollisuus ja koko maan puolustus periaatteina.
Tarvittaessa Suomi taistelee. Siksi omasta uskottavasta puolustuskyvystä on huolehdittava. Ukrainalla sellaista ei ollut.
Kirjoitus on julkaistu kolumnina Perussuomalainen 4/2014 -lehdessä.
JUSSI NIINISTÖ
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Suomi on autokansaa, ja tämä näkyy myös hallituksen teoissa, sanoo perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.
Opiskelija käytti tenttivastauksensa yhdessä osassa sanaa ”islamisaatio.” Tentaattori ilmoitti, ettei tenttivastausta voi arvioida, koska siinä esiintyi termi, joka ei yliopiston mielestä ollut "akateemisesti vakiintunut". Tapaus osuu tieteenteon ytimeen. Opiskelija oli ehdottanut islamisaatiota jatkotutkimuksen aiheeksi. Jos jotakin väitettyä tai oletettua ilmiötä ei saa ehdottaa edes tutkimuskohteeksi siksi, että ilmiö ei ole ”akateemisesti vakiintunut”, putoaa tutkimukselta pohja. Yliopistojen tehtävä kun on juurikin tutkia sitä, mikä ei ole vielä tiedossa.
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela katsoo, että Suomessa terveellä ihmisellä tulisi olla mahdollisuus siirtyä oleskelemaan sosiaalituilla, toisten veronmaksajien kustantaessa hänen elämisensä. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom sen sijaan linjaa, että perussuomalaisille on päivän selvää, että ideologisesti työttömällä ei pidä olla oikeutta muiden veronmaksajien kustantamaan tukeen.
Liikenne- ja viestintäministeri, diplomi-insinööri Lulu Ranne keskustelee tuoreessa Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa suomalaisesta mediasta ja erityisesti Yleisradion asemasta. Ohjelman vieraina ovat lakimies ja kilpailuoikeuden asiantuntija Mikko Alkio sekä johdon konsultti, Aamulehden ex-päätoimittaja Jussi Tuulensuu. Ohjelmassa selviää muun muassa, miten monitahoinen hallinnollinen rakenne Yleisradion ympärille onkaan rakentunut, mikä osaltaan on hidasteena Ylen toimintaan ja rahoitukseen kohdistuvien muutoksien tekemiselle.
Ilmastokeskustelu muistuttaa tänään monin tavoin 1600-luvulla käytyjä väittelyitä ja käsityksemme ilmastonmuutoksesta peilaavat yllättävällä tavalla ikivanhoja ajatuksellisia rintamalinjoja. Yhdet vaativat kulutuksen vähentämistä, toiset uskovat vihreään teknologiaan ja kolmannet kieltävät kokonaan ihmisen vaikutuksen ilmastoon.
Saksan kristillisdemokraattien ja demarien hallituskoalitio aikoo säätää desinformaation levittämisen rangaistavaksi teoksi. Valeuutisten levittämistä tehostavien verkkorobottien käyttö kielletään. Mediaa valvomaan se haluaa oman koneistonsa. Kritiikissä kysytään, aikooko mustapunahallitus perustaa myös totuusministeriön.
SAK ja ay-liike laajemminkin on jyrkästi asettunut vastustamaan hallituksen kaavailemaa ansiotuloverotuksen keventämistä - siitäkin huolimatta, että matalampi verotus tarkoittaa enemmän käteen jäävää vastiketta työn tekemisestä. Kokonaisuudessa kannattaa huomata, että vaikka veronalennukset hyödyttävätkin työntekijää ja lisäävät ostovoimaa, liitot eivät veronalennuksista hyödy mitään.
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra postaa veroista Facebookissa ja viestipalvelu X:ssä. Purran mukaan Suomi häviää verojen ja talouskasvun Ruotsi-maaottelun.
Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne kertoo, että teitä korjataan taas ennätystahtiin perussuomalaisten vahtivuorolla.
Lue lisää
Lue lisää
