

LEHTIKUVA
Ukraina on Suomen suurin kehitysyhteistyökohde – perussuomalaiset ministerit: Suomen tuki jatkuu niin kauan kuin on tarvetta
Eduskunnassa käytiin torstaina ajankohtaiskeskustelu Ukrainan tilanteesta. Samalla vietettiin minuutin hiljainen hetki, jolla osoitettiin kunnioitusta sodan syyttömille uhreille.
Lauantaina 24. helmikuuta tulee kuluneeksi tasan kaksi vuotta siitä, kun Venäjä käynnisti raakalaismaisen hyökkäyksensä Ukrainaan. Ukrainalaiset siviilit ovat joutuneet kokemaan sodan kauhuja ja kuolemaa, mutta kun itsenäisyys on uhattuna, kansa ei anna periksi vaan jatkaa sisukasta puolustautumista.
Suomi on osallistunut Ukrainan tukemiseen kahdenvälisesti sodan alusta saakka, helmikuusta 2022 lähtien yhteensä 2,5 miljardilla eurolla. Tästä 1,8 miljardia euroa on allokoitu Ukrainalle puolustusmateriaalitukena, 580 miljoonaa euroa kehitysyhteistyö- ja humanitaarisena apuna sekä runsas 100 miljoonaa euroa muina tukimuotoina.
”Lapset ovat sodan viattomin uhri”
Valtiovarainministeri Riikka Purra vakuuttaa, että Suomi jatkaa Ukrainan taloudellista tukemista niin kauan kun tarvetta on.
– Vaikka konfliktin loppu ei ole vielä näköpiirissä, Suomen on muun Euroopan ohella varauduttava Ukrainan jälleenrakennukseen, joka tulee vaatimaan isoja satsauksia valtioiden ja yksityisten toimijoiden taholta.
Ukrainan avuntarpeeseen Suomi on vastannut niin puolustustarvikkeilla kuin kehitysyhteistyöllä ja humanitaarisella avulla. Tällä hallituskaudella Ukraina onkin Suomen ylivoimaisesti suurin kehitysyhteistyökumppanimaa.
– Poikani syntyi samana päivänä kun sota syttyi. Nyt hän kävelee ja juoksee kovaa vauhtia. Sitä kasvua seuratessa myös Ukrainan lapset ovat mielessäni. Lapset ovat sodan viattomin uhri. Ukraina on suurin kehitysyhteistyökumppanimme ja me käytämme kehitysyhteistyövaroja Ukrainan lasten tukemiseksi, sanoo ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavio.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Jussi Halla-ahon uudenvuodenpuhe 2024: “Kaikkeen ei ole mahdollista varautua, mutta varautukaamme parhaamme mukaan kaikkeen sellaiseen, mikä on nähtävissä ja ennakoitavissa”

Kehitysyhteistyön sopeutukset tarkentuvat – vähennyksiä muun muassa monenkeskiseen yhteistyöhön ja humanitaariseen apuun

Perussuomalaiset tyytyväisiä ulkoministeriön budjettiin – tuki Ukrainalle jatkuu, kehitysapua ei jatketa Venäjän hyökkäystä tukeville maille

Ville Tavio: Suomi seisoo Ukrainan rinnalla ja tukee myös suomalaisyritysten osallistumista Ukrainan jälleenrakentamiseen

Epätoivon vastalääke on toiminta – Junnila vetosi Etyjin yleiskokouksessa tiukemman pakotepolitiikan puolesta

Suomi kolmanneksi aktiivisin avuntarjoaja Ukrainalle – sisäministeri Rantanen: “Tuen antaminen on tärkeää”

Afganistanin kehitysyhteistyön maaohjelma lopetetaan

Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Tavio: Kehitysyhteistyössä keskitytään yhä enemmän kauppaa tukevaan rahoitukseen

Ministeri Tavio jäänmurtajayhteistyöstä Yhdysvaltojen ja Kanadan kanssa: Suomi tavoittelee merkittävää vientiä
Viikon suosituimmat

Hallitus on alentanut jakeluvelvoitetta, polttoaineveroa ja ajoneuvoveroa – ministeri Ranne: ”Me rakennamme Suomea, jossa ei mennä autoilijan kukkarolle”
Suomi on autokansaa, ja tämä näkyy myös hallituksen teoissa, sanoo perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.

Entinen työväenpuolue vasemmistoliitto kannustaa nyt terveitä työikäisiä ideologiseen lorvailuun sosiaalitukien varassa
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela katsoo, että Suomessa terveellä ihmisellä tulisi olla mahdollisuus siirtyä oleskelemaan sosiaalituilla, toisten veronmaksajien kustantaessa hänen elämisensä. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom sen sijaan linjaa, että perussuomalaisille on päivän selvää, että ideologisesti työttömällä ei pidä olla oikeutta muiden veronmaksajien kustantamaan tukeen.

Ministeri Lulu Ranne pistäisi koko Yleisradion johdon vaihtoon: ”Kun on tulosvastuu, niin tulos tai ulos”
Liikenne- ja viestintäministeri, diplomi-insinööri Lulu Ranne keskustelee tuoreessa Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa suomalaisesta mediasta ja erityisesti Yleisradion asemasta. Ohjelman vieraina ovat lakimies ja kilpailuoikeuden asiantuntija Mikko Alkio sekä johdon konsultti, Aamulehden ex-päätoimittaja Jussi Tuulensuu. Ohjelmassa selviää muun muassa, miten monitahoinen hallinnollinen rakenne Yleisradion ympärille onkaan rakentunut, mikä osaltaan on hidasteena Ylen toimintaan ja rahoitukseen kohdistuvien muutoksien tekemiselle.

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla
Ilmastokeskustelu muistuttaa tänään monin tavoin 1600-luvulla käytyjä väittelyitä ja käsityksemme ilmastonmuutoksesta peilaavat yllättävällä tavalla ikivanhoja ajatuksellisia rintamalinjoja. Yhdet vaativat kulutuksen vähentämistä, toiset uskovat vihreään teknologiaan ja kolmannet kieltävät kokonaan ihmisen vaikutuksen ilmastoon.

Saksan tuleva hallitus haluaa kieltää valehtelun ja viedä kansankiihottajilta oikeuden asettua ehdokkaaksi vaaleissa
Saksan kristillisdemokraattien ja demarien hallituskoalitio aikoo säätää desinformaation levittämisen rangaistavaksi teoksi. Valeuutisten levittämistä tehostavien verkkorobottien käyttö kielletään. Mediaa valvomaan se haluaa oman koneistonsa. Kritiikissä kysytään, aikooko mustapunahallitus perustaa myös totuusministeriön.

Yhdysvallat: Valkoinen talo ehdottaa julkisen yleisradiotoiminnan rahoituksen lopettamista

Valtiovarainministeri Riikka Purra: Joko saataisiin veroja oikeaan suuntaan ja kasvu liikkeelle Suomessakin?
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra postaa veroista Facebookissa ja viestipalvelu X:ssä. Purran mukaan Suomi häviää verojen ja talouskasvun Ruotsi-maaottelun.

Ministeri Ranne: Asfaltti tuoksuu taas tänä kesänä – ”Tiehankkeet työllistävät nimenomaan suomalaisia”
Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne kertoo, että teitä korjataan taas ennätystahtiin perussuomalaisten vahtivuorolla.

Sahateollisuus varoittaa ilmastokilvoittelun valtavista kustannuksista – Lulu Ranne: Suomen ei pidä valita näivettävää skenaariota, jossa metsäsektoriamme ajetaan alas

Suomen antama kehitysapu väheni 165 miljoonaa euroa yhdessä vuodessa
Kansainvälinen kehitysrahoitus kääntyi selvään laskuun vuonna 2024 niin Suomessa kuin kansainvälisesti. Tuoreen laskelman mukaan Suomen antama kehitysapu pieneni 12,9 prosenttia vuodesta 2023 vuoteen 2024 - siis yhdessä vuodessa.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
PS Naiset 1/2025

Lue lisää
Perussuomalainen 1/2025

Lue lisää