PS ARKISTO
Työttömyys kasvaa, kokoomus haikailee halpatyövoimaa ja vihreät uusia ympäristöveroja – Halla-aho: Maakuntiin luotava tuottavia työpaikkoja
Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho painotti maanantaina Elinkeinoelämän valtuuskunnan (EVA) verkkoseminaarissa, että hallituspuolueiden haikailema työperäisen maahanmuuton edistäminen ei ole ratkaisu huoltosuhteen vahvistamiseen ja väestönkasvun supistumiseen.
Jussi Halla-aho totesi, että väestönkasvun supistuminen itsessään ei edes ole ongelma, vaan varsinainen pulma on nettomaksajien ja nettosaajien välisen suhteen vääristyminen.
– Jos tänne tuodaan ulkomailta ihmisiä, jotka efektiivisesti elävät veronmaksajien rahoilla, eli työssäolosta huolimatta suuri osa tuloista muodostuu tulonsiirroista, niin se ei suinkaan paranna Suomen taloudellista huoltosuhdetta vaan heikentää sitä, Halla-aho sanoi.
Hän huomautti, että tällä hetkellä ylivoimaisesti suurin osa työperäisestä maahanmuutosta tapahtuu saatavuusharkinnan kautta eli tulijat työllistyvät matalapalkka-aloille, joilla aloilla maksettavilla palkoilla on vaikeaa tulla toimeen.
– Suomeen töihin tulijat kuuluvat yleensä siihen porukkaan, joka on kaikkein vähiten koulutettua.
Suomi ei houkuttele huippuosaajia
Halla-aho myös sanoi, että Suomi ei ole houkutteleva kohde todellisten kansainvälisten huippuosaajien eli niiden näkökulmasta, joilla on todellisuudessa mahdollisuuksia valita, minne mennä.
– Tavallaan se on ymmärrettävää. Täällä Suomessa on korkea kielimuuri, palkkataso ei ole kovin korkea, verotuksen taso on sietämätön ja ilmastokaan ei monia houkuttele.
– Kaikenmaalaisia ihmisiä kiinnostavat periaatteessa samat asiat eli yhteiskunnan vakaus, turvallisuus ja hyvä kouluympäristö lapsille. Nämä ovat kaikki sellaisia asioita, joihin heikkotasoinen maahanmuutto vaikuttaa negatiivisesti.
Kokoomuksen kansanedustaja Elina Lepomäki ei ottanut kantaa Halla-ahon esittämiin huomautuksiin, vaan Lepomäki esitteli näkemyksiään työperäisen maahanmuuton kiihdyttämiseksi. Lepomäki on usein aiemminkin sanonut haluavansa luopua työperäisen maahanmuuton saatavuusharkinnasta ja hän toisti näkemyksensä myös EVAn verkkoseminaarissa.
– Kyllä nyt täytyy poistaa kaikki tulpat, jotka liittyvät tänne töihin tulemiseen. Me esitetään työlupien saamista helpommaksi ja nopeammaksi ilman isompaa byrokratiaa, Lepomäki sanoi.
Kokoomusedustajan puheet työperäisen maahanmuuton kiihdyttämisestä saattavat kuulostaa tylyiltä satojentuhansien työttömien suomalaisten mielestä. Työ- ja elinkeinotoimistoissa oli tammikuun lopussa yhteensä 332 800 työtöntä työnhakijaa eli jopa 81 200 enemmän kuin vuotta aikaisemmin.
Liikkumisen kustannuksia ei saa nostaa
Työtä vailla olevia on tällä hetkellä paljon varsinkin maakunnissa, joissa myös pitkä työmatka tai muuten liikkumisen kustannukset helposti nostavat kynnystä työn vastaanottamiselle.
Halla-ahon mukaan perussuomalaiset haluaa lähteä eri tavoilla korjaamaan työvoiman ja tarjolla olevien työpaikkojen kohtaanto-ongelmaa.
– Ensisijaisesti on toki pyrittävä siihen, että tuottavia työpaikkoja syntyy myös maakuntiin, tähän voidaankin vaikuttaa laajalla työkalupakilla. Toissijaisesti pitää huolehtia siitä, että liikkumisen kustannukset eivät nouse. Kysehän on työn vastaanottamisen kannustavuudesta suhteessa sosiaaliturvaan. Kun työmatkakustannukset kasvavat, omasta työstä jää käteen entistä vähemmän, siitä puhumattakaan että työmatkailuun menee aikaa.
Pääkaupunkiseudulla kallista asumista
Halla-aho sanoi, että koronapandemian yhtenä myönteisenä seurauksena voi tosin olla myös etätyön mahdollisuuksien kasvaminen.
– Tällöin tarpeeton matkustelu ja lentely vähenisi. Siinä tapauksessa ihmisillä olisi myös paremmin mahdollisuuksia asua mieluisassa ympäristössä ja tehdä etätöitä. Samalla jo yksikin etätöitä tekevä ihminen itsessään edistää työllisyyttä omassa kunnassaan, esimerkiksi palvelusektoreilla. Etätyöllä siis voi osaltaan olla myös maaseudun elinvoimaa ylläpitävä vaikutus.
Halla-aho huomautti, että vaikka pääkaupunkiseudulla on paljon työpaikkoja, samaan aikaan alueella on paljon työttömiä, heistä kasvava osa maahanmuuttajia. Kun otetaan samalla huomioon suomalainen asumistukijärjestelmä, yhdistelmä johtaa hillittömiin asumisen hintoihin.
– Niillä, jotka maksavat itse oman asumisensa ei käytännössä ole varaa enää asua pääkaupunkiseudulla, sinne jäävät lähinnä enää erittäin hyvin toimeentulevat ja toisaalta ne, joiden asumisen Kela maksaa. On siis paljon erilaisia asioita, joihin on nyt puututtava, jotta työpaikat ja tekijät saadaan kohtaamaan paremmin.
Kokonaisverorasitus ratkaisee
EVAn verkkoseminaarissa mukana olivat Halla-ahon ja Lepomäen lisäksi myös kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri, SDP:n varapuheenjohtaja Ville Skinnari ja keskustan kansanedustaja Markus Lohi, joka tuurasi keskustan puheenjohtaja Annika Saarikkoa. Myös sisäministeri Maria Ohisalo (vihr.) perui saapumisensa viime hetkellä, eikä ihme, sillä verkkoseminaarin aiheena oli talous ja työllisyys. Ohisalo tunnetusti inhoaa sopeutuksista ja leikkauksista puhumista. Ohisaloa sijaisti vihreiden varapuheenjohtaja Jaakko Mustakallio.
Seminaarin keskustelijoilta kysyttiinkin leikkauskohteita ja mahdollisia veronkiristyksiä. Mustakallio mainitsi ympäristölle haitallisten tukien leikkaukset. Mustakallio kertoi, että vihreät olisivat valmiita uusiin ympäristöveroihin niiden ohjausvaikutuksen vuoksi. Lohi mainitsi yleishyödyllisten yhteisöjen sijoitustuottojen verotuksen tarkastelun sekä ulkomaisten kiinteistösijoittajien tuottojen verotuksen. Lepomäki ei kiristäisi veroja mistään.
Halla-aho sanoi, että olennaista eivät ole yksittäiset verot vaan kokonaisverorasitus.
– Mitä enemmän ihminen maksaa suoria tai epäsuoria veroja, sitä vähemmän jää tuloista käteen ja kynnys ottaa työtä vastaan nousee. Kun palkasta jää käteen vähemmän rahaa, se luo yrityksille paineita nostaa palkkoja, ja siitä taas kärsii yritysten kilpailukyky. Tämä on kuin noidankehä, joten mielelläni en nostaisi mitään veroja.
Perussuomalaiset leikkaisivat kehitysavusta
Leikkauskohteista Halla-aho nosti ensinnä esille kehitysavun.
– Kehitysapuun menee yli miljardi euroa vuodessa. Se on kaivoon heitettyä rahaa, johon meillä ei ole varaa, sillä sekin on lainattua rahaa. Samaan aikaan pitää kyetä tekemään poliittisia päätöksiä, ettei maahanmuutolla heikennetä enempää taloudellista huoltosuhdetta, eli on lopetettava sosiaaliturva-asiakkaiden maahantuonti, joka myös aiheuttaa miljardiluokan kulut veronmaksajille joka vuosi.
Halla-ahon mukaan tulevaisuudessa on kyettävä tekemään suunnanmuutos, joka ehkäisee julkisten menojen kasvua.
– Työttömyyden ylläpito ja sosiaaliturvamenot ovat keskeisin menoerä julkisessa taloudessa. Meidän on siis pyrittävä saamaan ihmisiä töihin ja samalla torjuttava sellaista väestökehitystä, joka pahentaa tilannetta entisestään.
Työn sivukuluja ja verottamista alas
Valtio-omisteisen Nesteen miljardiluokan jalostamohanke ei päätynyt Porvooseen, vaan jalostamo rakennetaan Hollannin Rotterdamiin. Keskustelijoilta kysyttiin, miten Suomeen saataisiin jatkossa lisää investointeja ja olisiko yhteisöveron alentamisesta hyötyä.
SDP:n Skinnarin ja vihreiden Mustakallion mukaan yhteisöveron alentaminen ei ole ajankohtaista. Keskustan Lohi arvioi, että ulkomaisille yrityksille olennaisinta on vakaa toimintaympäristö, jossa ei tule äkillisiä muutoksia. Lohi olisi valmis keskustelemaan yhteisöveron tasosta sekä siitä, että yhtiöön jäävää voittoa verotettaisiin kevyemmin kuin ulos jaettavaa voittoa. Lepomäki sanoi, että yritysomistamisen verotusta olisi laskettava Suomessa, jotta omistajuutta saataisiin lisää.
Halla-aho arvioi, että yhteisövero on Suomessa jo nyt kilpailukykyinen myös pohjoismaisella tasolla. Perussuomalaisten puheenjohtaja arvioikin, että yritykset pohtivat pitkälti kokonaiskustannuksia, kuten energian, kuljetusten ja työvoiman hintoja.
– Palkkojen nostaminen heikentää yritysten kilpailukykyä, mutta toisaalta palkkoja ei voi leikatakaan. Joten näkisin, että on puututtava työn sivukuluihin ja työn verottamiseen.
Viron yritysveromalli soveltuisi Suomeenkin
Halla-ahon mukaan Suomesta on tehtävä houkutteleva ympäristö yrityksille ja investoinneille. Yritysveron osalta Halla-aho nosti esille Viron yritysveromallin soveltuvana vaihtoehtona.
– Mallin mukaan yrityksen tulosta ei veroteta, jos se käytetään yrityksen sisällä investointeihin ja toiminnan laajentamiseen. Tässä puututtaisiin asiaan, jonka moni pk-yrittäjä on kokenut kasvua haittaavaksi tekijäksi.
Mallilla olisi Halla-ahon mukaan myös työllistäviä vaikutuksia.
– Jos erilaisilla toimilla, kuten verohelpotuksilla, saadaan ihmisiä töihin, tarvitaan vähemmän julkista rahaa työttömyyden lääkitsemiseen. Myös yritysbyrokratiaa, joka osuu useimmiten pk-yrityksiin, on kevennettävä.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Jaakko Mustakallio Markus Lohi Ville Skinnari liikkuminen Asumisen kustannukset työpaikat maakunnat halpatyövoima Investoinnit Yritykset Pääkaupunkiseutu Elina Lepomäki leikkaukset vihreät perussuomalaiset Jussi Halla-aho työllisyys Kokoomus kehitysapu verotus Kilpailukyky
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Perussuomalaiset haluaa estää turvapaikka- ja halpatyövoimamaahanmuuton – Halla-aho: Työn perässä Suomeen tuleville asetettava vähimmäisansioraja
Kansanedustajat väittelivät julkisesta taloudesta ja velasta: Demarit eivät tahdo leikata mistään, vaan kiristävät mieluummin veroja – perussuomalaiset haluaa parantaa työn tekemisen kannattavuutta
Ranne: Punavihreä, maailmaa pelastava ja suomalaisia kurittava hallitus tekee selväksi, että perheen elättäminen on kallista ja lasten hankkiminen ilmastonvastainen teko
PS kyselytunnilla: Hallituksen politiikka on teollisuusvihamielistä
Pormestariehdokas Jussi Halla-aho: Helsinkiin syytä julistaa asumisen hintahätätila ja maahanmuuttohätätila – ”Vaikuttavat tavallisten ihmisten turvallisuuteen ja kunnan talouteen”
Purra: Työn verotuksen alentaminen on työllisyyskeino
Putkonen: Maailman kunnianhimoisin ilmastopolitiikka tarkoittaa sitä, että tavallisilta suomalaisilta loppuvat rahat
Perussuomalaiset tahtoo vahvistaa taloutta ja nostaa työllisyyttä alentamalla työn verotusta – Purra: ”Lisää ostovoimaa ja parantaa yrityksien mahdollisuuksia toimia”
Perussuomalaiset: Työn perässä Suomeen muuttaville 3 000 euron vähimmäispalkkaraja kuukaudessa, humanitaarinen maahanmuutto lopetettava kokonaan ja ulkomaalaisille opiskelijoille lukukausimaksut
Viikon suosituimmat
Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Näin Yle valeuutisoi pikkutyttöjen teurastuksen
Itäkeskuksen muslimiyrittäjä HS:lle: Hameen on oltava löysä lantion kohdalta, jotta muut miehet kuin minä eivät näe
Helsingin Itäkeskuksen Hansasillalla esillä ollut islamilaisia pukeutumissääntöjä esittelevä kyltti on puhututtanut mediassa ja somessa tällä viikolla. Kyltissä kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa samankaltaisia kylttejä on nähty jo pitkään. Saksassa on tuotu oikeuden eteen myös sharia-poliiseja.
Maahanmuuttopolitiikka kiristyy koko EU:ssa – PS-meppi Sebastian Tynkkynen: ”Ratkaisujen aika on tullut” – kokoomuksen meppi Aura Salla nosti äärioikeistokortin
Euroopan unionin maahanmuuttopolitiikka on liikkeessä ja kääntymässä selvästi tiukempaan suuntaan. Sekä keskeisissä EU-toimielimissä että jäsenvaltioiden hallinnoissa ilmenee tahtotilaa tiukentaa maahanmuuton sääntöjä ja tehostaa laittomasti EU:ssa oleskelevien palautuksia. - Ihmisoikeuksista EU:ssa pidetään jatkossakin kiinni, mutta kenenkään ihmisoikeus ei ole oleskelu laittomasti EU-maissa, perussuomalaisten meppi Sebastian Tynkkynen sanoo.
Vihersiirtymä vastatuulessa: Saksalaisautoilijat vaihtavat sähköautonsa bensaan ja dieseliin
Autoilijoiden siirtyminen sähköisiin kulkuvälineisiin tökkii välittömästi, kun tuet loppuvat. Saksassa jopa kolmannes sähköautoaan vaihtaneista on siirtynyt takaisin bensaan tai dieseliin sen jälkeen, kun avustukset hiipuivat. Tavoite fossiilivapaasta uusien autojen kaupasta vuonna 2035 karkaa yhä kauemmaksi.
Kamala Harris on positiivisen erityiskohtelun tuotos – maailman menestynein “DEI-rekry”
Kamala Harris on uransa joka käänteessä hyötynyt siitä, että hän on nainen ja kuuluu rodulliseen vähemmistöön. Hän on malliesimerkki siitä, miten paljon positiivinen erityiskohtelu voi edistää vähemmistöjen menestystä. Varapresidenttinä hän oli Bidenin "DEI-rekry", joka lopulta syrjäytti presidentti Bidenin. Nyt hänellä on mahdollisuus nousta maailman mahtavimman maan presidentiksi.
Yle kehysti Trumpin kampanjatilaisuuden vitsin rasismiksi: ”Roskasaari” – tosiasiassa Puerto Rico hukkuu roskiin
Ylen toimittajien mieleen ei tullut tarkistaa, miksi Amerikassa on ennenkin kutsuttu Puerto Ricoa roskasaareksi. Rasismi ei liity asiaan, vaan vertaus on sangen kirjaimellinen, koska roskia Puerto Ricossa riittää. Saaren asukkaiden yksi suurimpia ongelmia onkin jäteasemien tilan puute, ja eri arvioiden mukaan kaatopaikkatila saattaa loppua kesken 2–4 vuodessa.
Mäenpää: Itäkeskuksen kyltit seurausta vihreiden maahanmuuttopolitiikasta
Yksi kuluvan viikon kuumimmista puheenaiheista on ollut Helsingin Itäkeskukseen ilmestynyt herättänyt ohjetaulu koskien musliminaisten pukeutumista. Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää muistuttaa ohjeistuksesta pöyristynyttä vihreiden puheenjohtajaa Sofia Virtaa siitä, että tapahtunut on seurasta vihreidenkin tukemasta avoimien rajojen maahanmuuttopolitiikasta.
PS-Nuoriso: Suomessa ei ole sijaa sharia-laille
Perussuomalainen Nuoriso on tyrmistynyt, mutta ei vähääkään yllättynyt islamilaisten pukeutumissääntöjen julistamisesta Itäkeskuksessa. Uutisoidussa julisteessa kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa julisteet ovatkin jo vuosia sitten vaihtuneet islamistisiin “sharia-poliiseihin”, jotka häiriköivät kansalaisia islamilaisten oppien rikkomisesta.
SVT nauhoitti salaa Malmössä imaamin perjantairukouksen, jossa ylistettiin Hizbollahin johtaja Nasrallahia
Ruotsin yleisradioyhtiön uutistoimitus SVT Nyheter oli tekemässä tutkivaa journalismia, kun imaami Sami Al-Tameemi ylisti Hizbollahin edesmennyttä johtajaa Hassan Nasrallahia perjantairukouksessa Libanonin kulttuuriyhdistyksessä Malmössä. Hän kutsui Nasrallahia marttyyriksi. SVT nauhoitti tilaisuuden. Tämä oli SVT:n toinen käynti yhdistyksen tiloissa.
Koko läntinen maailma velloo tunnemyrskyissä – Suomestakin tuli puberteettiyhteiskunta, jota rakennetaan fiilispohjalta
Tietokirjailija-kouluttaja Katleena Kortesuon uutuuskirja "Tunteet tapissa" kertoo havainnollisesti, kuinka olemme siirtyneet tietopohjaisesta konsensusyhteiskunnasta tunneuskovaisuuden maailmaan, jonka perustukset valettiin 1980- ja 1990-luvuilla. Monelta osin yhteiskuntamme on kuin 13-vuotias teini, joka kokee tunteita vahvasti ja viskoutuu tunnemyrskyn mukana milloin mihinkin suuntaan. Pelkkä tunne on kuitenkin surkea kumppani silloin, jos edessä on vaikea ja kauaskantoinen päätös.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää