Työttömän karut terveiset työministerille: Palkkatukiuudistus on susi

Työttömien Valtakunnallisen Yhteistoimintajärjestön eli TVY:n mielestä vuoden vaihteessa voimaan tullut palkkatukiuudistus on epäonnistunut pahasti. Yksi tyytymättömistä on jyväskyläläinen Alpo Pulkkanen, jonka työttömyyskierre alkoi vuonna 2002.

Jyväskyläläinen Alpo Pulkkanen jäi työttömäksi Nokiaan liittyneiden irtisanomisien seurauksena kolmetoista vuotta sitten. Sen jälkeen hän on tehnyt pätkätöitä erilaisissa yhdistyksissä sekä opiskelut it-insinööriksi. Pulkkanen on myös TVY:n hallituksen jäsen.

– Palkkatukiuudistus on susi. Minun pitää olla nyt aiemman kahden vuoden sijaan yli kolme vuotta työttömänä työnhakijana, jotta voisin työskennellä palkkatuella yhdistyksessä. Jokainen tietää miten hankalaa on päästä töihin työttömyyden pitkittyessä, Pulkkanen harmittelee.

Näyttää hyvältä vain paperilla

TVY:n puheenjohtaja Jukka Haapakoski kertoo, että uudistus on hankaloittanut ja jopa tyrehdyttänyt ihmisten työllistämisen kolmannen sektorin hankkeisiin eri puolilla Suomea.

– Vaikka palkkatukilaki näyttää paperilla hyvältä, niin se ei toimi käytännössä. Jäsenyhdistyksemme ihmettelevät ministeriön palkkatukimäärärahojen ohjausperusteita, josta ei ollut hallituksen esityksessä mitään kirjattuna, Haapakoski sanoo.

Haapakosken mukaan yhdistyksissä on avoinna tuhansia työpaikkoja, mutta nyt ne pystyvät työllistämään käytännössä vain yli kolme vuotta kolme kuukautta työttömänä olleita henkilöitä.

– On turha puhua onnistuneesta uudistuksesta, jos yhdistykset eivät saa avoimiin työpaikkoihin työntekijöitä.

Kestämätön tilanne

Lisäksi elyjen palkkatukimaksut ovat Haapakosken mukaan jo kaksi kuukautta myöhässä ainakin Uudellamaalla.

– Alueen yhdistykset ovat joutuneet ottamaan pankkilainaa tai laittaneet henkilökohtaista rahaa likoon, jotta ovat voineet maksaa työntekijöidensä palkat ajallaan. Tilanne on täysin kestämättömällä pohjalla, Haapakoski tuhahtaa.

Haapakosken mukaan työttömät ovat joutuneet keskenään eriarvoiseen asemaan, sillä lakiuudistuksessa ei ollut siirtymäsäännöstä. Sen takia suuri joukko vielä viime vuonna lain mukaan palkkatuettuun työpaikkaan oikeutettu työtön on tänä vuonna menettänyt mahdollisuuden tuetusta työpaikasta.

Ihalainen torjuu arvostelun

Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan palkkatukiuudistuksen tavoitteena oli parantaa työnantajien ja työnhakijoiden yhdenvertaista kohtelua, tukipäätösten ennakoitavuutta ja selkiyttää tuen kriteerejä. Työministeri Lauri Ihalainen ei niele työttömien väitteitä uudistuksen epäonnistumisesta.

– Se ei ole susi vaan entistä parempi. Kaikesta tukeen liittyvästä viidakosta on päästy selkeimmille vesille. Tuki on oikeudenmukainen sen takia, että sitä maksetaan 30, 40 tai 50 prosenttia palkasta. Lisäksi tuki on sitä suurempi mitä pitkäkestoisempi ja vaikeampi työttömyys on, Ihalainen puolustelee Perussuomalainen-lehdelle.

Lisäksi Ihalainen painottaa, että yli 60-vuotiaiden palkkatuki tuli pysyväksi ja tukitoimenpiteisiin on lisätty työllisyysmäärärahoja 146 miljoonaa euroa tälle vuodelle.

Työttömien armeija kasvaa

Työllisyyttä edistävät toimet eivät näytä tepsineen, sillä Suomessa oli Tilastokeskuksen mukaan tämän vuoden alussa 360 000 työtöntä työnhakijaa. Se on 32 000 enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Mikäli mukaan lasketaan työvoimapalveluissa olevat, niin työttömien määrä on lähes puoli miljoonaa.

– Työllisyyden hoito ei näytä hyvältä. Olisi ollut hyvä, jos Ihalainen olisi onnistunut, mutta työvoimahallinnon pakkaa on sekoitettu monien uudistusten kautta ja ainakin lyhyellä aikavälillä on saatu aikaan enemmän hallaa kuin hyötyä, Haapakoski sanoo.

Ihalainen puolestaan painottaa, että työllisyystilanne oli huono jo hallituksen aloittaessa työnsä neljä vuotta sitten.

– En karkaa vastuuta, mutta viennin heikko veto on pitänyt työllisyyden huonoissa kantimissa. Vaikka vienti vetäisi, niin puolet työttömistä on vaikeimmin työllistettäviä eli he tarvitsevat tukitoimia. Työllisyyttä on vaikea korjata ilman investointeja, Ihalainen toteaa.

Onko ministeri vieraantunut arjesta?

Vaalipuheita kuunnellessaan moni työttömyyskorvauksen varassa elävä pohtii sitä, että onko työministerillä käsitystä millaisessa asemassa työtön on tämän päivän Suomessa.

– Ainahan on olemassa riski, että vieraantuu arjesta. Minulla on kuitenkin aika hyvä tuntuma mitä on ihmisten arki, koska käyn työpaikoilla, tilaisuuksissa ja puhun ihmisten kanssa. Työministeri ei kuitenkaan yksin ratkaise työllisyyttä, Ihalainen huomauttaa.

Lyhennetty työaika loisi uusia työpaikkoja

Eduskuntavaalien alla työllisyyden parantamiseen tarjotaan monenlaisia lääkkeitä. Pulkkanen lyhentäisi työaikaa. Hän on laskenut, että mikäli kolme henkilöä lyhentäisi päivittäistä työaikaansa kahdella tunnilla, niin silloin voidaan työllistää yksi ihminen.

– Mikäli esimerkiksi kolme 3 000 euroa ansaitsevaa työntekijää lyhentää kahdeksantuntista työpäiväänsä kuuteen tuntiin, niin verot ja kaikki työnantajakulut huomioiden työnantajalle tulee käyttöön lähes 3 000 euroa yhden ihmisen työllistämiseen, Pulkkanen sanoo.

Pulkkanen korostaa, että työajan lyhentäminen olisi vapaaehtoisesta ja ministeriöt voisivat näyttää siinä esimerkkiä. Työajan jakaminen pienentää palkkaa, mutta se toisi Pulkkasen mielestä työntekijöille muita lisäarvoja.

– Vapaa-aika lisääntyisi, olisi aikaa omalle perheelle ja lapsille. Työssä jaksaminen paranisi, sosiaalikulut pienenisivät, tilalle voitaisiin työllistää nuori ja hyvinvointi tasaantuisi yhteiskunnassa. Iso kysymys on, että löytyykö rohkeutta kokeilla tätä mallia työllisyyden hoidossa, Pulkkanen kysyy.