MATTI MATIKAINEN
Suomella ei ole aikaa viivytellä yhteiskuntasopimuksen kanssa. Näin sanoi työ- ja oikeusministeri Jari Lindström tiistaina eduskunnassa Suomen Uutisille.
Maanantaina näytti, että hallituksen pyrkimykset työmarkkinoiden ja talouden tehostamiseksi menevät solmuun. Työmarkkinajärjestöt vaativat, että hallituksen esittämästä yhteiskuntasopimuksesta neuvotellaan vasta vuoden kuluttua. Samalla ne vaativat, että ansiosidonnaista työttömyystukea ei leikattaisi.
Hallitus lykkäsikin työttömyystukeen kaavailtuja leikkauksia vuoden 2017 alkuun. Julkisuuteen näytti tulevan yhä kahdenlaista viestiä siitä, jatkuvatko uudistukset vai ei.
Ensin jatketaan
työllisyys- ja kasvusopimusta
Tässä on nyt kaksi asiaa, jotka pitää erottaa toisistaan. Toinen on työllisyys- ja kasvusopimus, jonka viimeinen vuosi on nyt sovittavana. Toivon, että se onnistuu, Lindström sanoi.
– Sen jälkeen pitää välittömästi ottaa esille yhteiskuntasopimus, joka on oma juttunsa.
Akava vaatii jatkoaikaa
Esimerkiksi Akavan puheenjohtaja Store Fjäder (kok.) esitti kuitenkin, että yhteiskuntasopimuksesta pitäisi neuvotella vasta vuoden kuluttua. Voiko työmarkkinajärjestöillä olla tällaista sananvaltaa tässä asiassa vai käynnistääkö hallitus neuvottelut heti?
– Tämä on sellainen asia, jota on turhan aikaista lähteä tässä vaiheessa kommentoimaan. Paras sanoma löytyy siitä, että mennään yhteisen pöydän ääreen ja katsotaan, mitä rupeamme yhdessä tekemään.
– Olen lukenut heidän viestinsä ja totta kai otamme ne vakavasti, mutta kyllä hallituksella on aito halu tunnustella näitä asioita mahdollisimman pikaisesti. On ihan turhaa tuhlata aikaa tämän asian kanssa, Lindström painotti.
Hän ei ottanut kuitenkaan suoraa kantaa ay-järjestöjen viesteihin ja toiveisiin aikalisästä.
– Hallituksen on pakko edetä näin, Lindström painotti.
Veli-Pekka Leskelä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Jokaisella somalialaisella on kotimaa. Kaikki voivat palata takaisin. Se ei ole mikään ongelma, vakuutti Somalian presidentti Hassan Sheikh Mohamud Berliinissä liittokanslerinvirastossa pidetyssä tiedotustilaisuudessa.
Europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen (ps.) moittii Portugalille syydettyjä kohtuuttomia etuja.
Liian monta kantaväestöltä kalskahtavaa etunimeä yhdessä luokassa sai aikaan kalabaliikin ruotsalaiskoulussa. Vieraskieliset vanhemmat syyttivät koulua etnisestä diskriminoinnista ja valittivat viranomaisille. Härkäsestä tuli kuitenkin taas kerran kärpänen ja segregaatiokehitys Ruotsin kouluissa jatkuu.
Puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra otti lauantaisessa puoluevaltuustopuheessaan esille myös naisten oikeudet.
Sveitsin hallitus tiedotti, että kasvojen peittäminen julkisissa tiloissa on kielletty 1.1.2025 alkaen. Laki tunnetaan nimellä “burkakielto”. Se hyväksyttiin kansanäänestyksellä vuonna 2021. Lainvalmistelun käynnisti sama poliittinen ryhmä, joka sai kansanäänestyksellä läpi uusien minareettien rakennuskiellon vuonna 2009.
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen kritisoi jälleen Koneen Säätiön erikoisia rahoituspäätöksiä. Koneen Säätiön sponsoroiman Elokapinan töhrimät eduskunnan pylväät saatiin vasta puhdistettua, kun heti perään saatiin kuulla uutisia toisesta säätiön sponsoroimasta "taideprojektista", jossa itseään mediataiteilijaksi tituleeraava opettaja näytti Aalto-yliopiston opiskelijoille omaa pornofilmiään. Koneen Säätiö sponsoroi projektia 76 000 euron suuruisella apurahalla.
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra avasi perussuomalaisten puoluevaltuuston kokouksen lauantaiaamuna Helsingissä. Puheessaan Purra keskittyi ennen muuta talouteen, maahanmuuttoon ja arvoihin politiikan takana.
Tavalla tai toisella jalkansa hyvinvointivaltion oven väliin saanut ei kernaasti palaa kotiseutunsa kurjuuteen. Tavallinen syy maassa piileskelyyn on turvapaikkahakemuksen hylkääminen. Ruotsissa laittomia maassa oleskelijoita on sadoin tuhansin ja nyt heidät halutaan päivänvaloon ynnä ulos maasta. Punavihreä oppositio ja vihreät vastustavat.
Quillette-lehden perustaja Claire Lehmann tarkastelee Trumpin voittoa päivänpoliittisten kysymysten sijaan kulttuuri-ilmiönä – erityisesti nuorten miesten parissa orastavan asenneilmapiirin kautta. Vaikka kuluneen vuoden aikana eri medioissa on käsitelty nuorten miesten oikeistolaistumista, taustalla on muutakin kuin poliittisten kantojen jyrkentymistä.
Eduskunnassa käytiin eilen lähetekeskustelu kansalaisaloitteesta, jolla halutaan säilyttää isä ja äiti -termit lainsäädännössä. Aloitteessa ehdotetaan, että valtioneuvosto ryhtyisi palauttamaan nämä sanat niihin lakeihin, joista ne on poistettu, sekä turvaamaan niiden säilymisen muussa lainsäädännössä, sosiaali- ja terveyspalveluissa sekä sosiaaliturvassa.
Lue lisää
