Helsingin Sanomien kriittinen analyysi biopolttoaineista ”Jääkö Suomi päästöpolitiikassa yksin?” avasi hyvin, mistä maamme ilmastopolitiikassa on kysymys: rahastuksesta. Perussuomalaisten työmies Matti Putkonen kommentoi analyysiä HS-Mielipiteeseen lähettämällään kirjoituksella.
Pariisin sopimuksen ilmastopoliittiset tavoitteet toteutetaan taakanjaolla, koska muuten eniten päästöjä tuottavat EU-maat eivät olisi ratifioineet sopimusta.
Miksi maissa, joissa päästöinvestoinnit olisivat suhteessa edullisimpia, pyritään minimaallisiin päästövähennyksiin (Puola 7%, Romania 2%, Bulgaria 0%)? Niissä maissa, joissa päästöinvestoinnit ovat suhteessa kaikkein kalliimpia, pyritään maksimaalisiin päästövähennyksiin. (Suomi 40%)
Siksi, että ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen oivalsi mahdollisuuden toteuttaa miljardiluokan veroeurojen tulonsiirron yksityisille toimijoille. Kuinka ollakaan ne ovat kepulaisten päättäjien lähipiiristä. Siksi Suomi otti kantaakseen Puolan, Romanian ja Bulgarian päästöosuudet. Löytyykö maastamme rohkeaa tutkivaa journalismia, joka paljastaisi tämän rakenteellisen korruption.
EU:n ilmastopoliittisten tavoitteiden toteuttaminen onnistuu vain, kun Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankki EBRD rahoittaisi Puolan, Romanian, Bulgarian ja muiden vastaavia ilmastoprojekteja eli sieltä mistä helpoimmin saataisiin EU:n kokonaistavoite toteutettua. Suomesta ei ohjattaisi senttiäkään veroeuroja, vaan esimerkiksi suomalaiset alan metalli- ja teknologiayritykset menisivät tekemään tarvittavat uudistukset, ja EU sekä ko. maat rahoittavat.
Näin saataisiin työtä suomalaisille duunareille ja EU:n päästötavoitteet toteutuisivat. Näin turvattaisiin suomalaisten duunarien veroeurot oman hyvinvoinnin kohentamiseen eikä ilmastopolitiikalla rahastavien bisnesmiesten kukkaroon.
Matti Putkonen
Perttula
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Suomessa murehditaan lehmien pieruja ja porojen röyhtäyksiä, jotka ilmastoaktivistien mukaan tuhoavat koko maailman ilmaston. Samaan aikaan Intiassa juhlitaan sitä, että maa tuottaa enemmän hiiltä kuin koskaan. Intialaiset iloitsevat, koska edullinen fossiilinen polttoaine tarkoittaa heille halpaa energiaa, talouskasvua ja omavaraisuutta.
Vaikuttaisi itsestäänselvyydeltä, että suomalainen puolustusteollisuus toivoo työvoimaa, joiden lojaliteeteista voidaan kohtuullisella varmuudella mennä takuuseen. Yhtä lailla vaikuttaa itsestäänselvältä, etteivät Suomeen saapuvat venäläiset sattuneesta syystä ole puolustusvoimien ykkösrekryjä. Asian ääneensanominen aiheutti kuitenkin Hämeenlinnan valtuustossa melkoisen demariäläkän.
EVA:n juuri julkaistu syksyn 2024 arvo- ja asennetutkimus paljastaa, että jopa 40 prosenttia suomalaisista katsoo Yleisradion uutisoinnin oleva vasemmalle kallellaan. Perussuomalaisten kansanedustaja Pekka Aittakumpu kysyi viime viikolla samasta asiasta Yleisradion toimitusjohtajalta Merja Ylä-Anttilalta, joka tuolloin katsoi, että kysymykseen vastaaminen on hankalaa.
Vihreät lähtee kunta- ja aluevaaleihin ylimielisessä woke-asennossa, eli puolue solvaa nyt äänestäjiä rasisteiksi. Kaksisuuntaisesta keskustelusta kieltäytyneen puolueen arvioidaan jo olevan kriisitilassa.
Helsinkiläinen Mika Merano herättelee kunta- ja aluevaalien alla keskustelua verovarojen käyttökohteista ja rahankäytön avoimuudesta. Monissa kunnissa verovaroja törsätään hankkeisiin, joilla ei ole mitään yhteyttä kunnan asukkaiden palveluihin ja hyvinvointiin. Merano painottaa, että kuntien tehtävä ei voi olla toimia hyvesignaloivana runsaudensarvena. - Lähtökohtaisesti on aina ajateltava, että jokaisen veroeuron tulee tavalla tai toisella tulla suoraan takaisin sen maksajalle.
Yleisradion toiminnassa on havaittu vakavia epäkohtia muutosneuvotteluiden jälkeen, ja irtisanomisten perusteet ovat herättäneet runsaasti kysymyksiä. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii, että Ylen tulee leikata kustannuksiaan hallinnon ja byrokratian puolelta sen sijaan, että se lakkauttaa suositut ohjelmat ja irtisanoo arvostettuja toimittajia.
Tänään julkaistun EVA:n Arvo- ja asennetutkimuksen mukaan jopa 40 prosenttia suomalaisista arvioi Yle Uutisten painottavan tiedonvälityksessään vasemmistolaista näkökulmaa.
EVA:n juuri julkaistu syksyn 2024 arvo- ja asennetutkimus paljastaa yllättäviä tuloksia kansalaisten suhtautumisesta Yleisradion uutistuotantoon. Jopa 40 prosenttia vastaajista pitää Yle Uutisia vasemmalle kallistuvana. Vastaajista 19 prosenttia arvioi Ylen näkökulman olevan selvästi vasemmistolainen. Tutkimuksessa vain SDP:n puoluemedia Demokraatti ja vasemmistoliiton Kansan Uutiset arvioitiin vielä Yle Uutisiakin vasemmistolaisemmiksi.
Tuhannet palestiinalaiset osoittivat tiistaina mieltään Gazassa Hamasin terroristeja vastaan Pohjois-Gazassa Beit Lahian kaduilla. Mielenosoittajat vaativat sodan lopettamista ja israelilaisten panttivankien vapauttamista.
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra sai kunnian avata puolustusteollisuusyhtiö Saab Finlandin uuden tuotantolaitoksen Tampereella.
