PS nosti esille 1990-luvulla ylivelkaantuneiden armahtamisen velkaloukusta
29.08.2016 |17:35
Perussuomalaisten sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattila (vas), oikeus- ja työministeri Jari Lindström sekä eduskunnan puhemies Maria Lohela perussuomalaisten eduskuntaryhmän kesäkokouksessa Porissa maanantaina 29. elokuuta 2016. / Jussi Nukari
Työllisyyspakettia rakennetaan huhujen varjossa, päätös tulee budjettiriihessä
30.08.2016 |22:56
Budjettiriiheä on lähestytty radiohiljaisuuden merkeissä, jossa tyhjyyttä täyttävät lehdistön esiin nostamat huhut. Eniten askarruttaa hallituksen työllisyyspaketti, joka tekeekin budjettiriihestä tavallista merkittävämmän, budjettiriihi kun sinällään sujuu nykyään ripeään tahtiin. Riihi alkaa keskiviikkona.
Perussuomalaisten tärkein vaatimus liittyy työllisyyteen: yli 60-vuotiaat pitkäaikaistyöttömät pitää päästää eläkkeelle, rajana voisi olla viisi vuotta työttömänä. Puheenjohtaja Timo Soini vaatii, että tämän täytyy sisältyä neuvottelujen tulokseen. Tämä on mielekästä, koska vain prosentti yli 60-vuotiaista pitkäaikaistyöttömistä työllistyy.
Työllisyyspaketin tahti?
Hallitus esiintyy yhtenäisesti työllisyyspaketin tukena. Mutta se ei estä asiasta käytäviä spekulaatioita. Talouselämä-lehti uumoili viime lauantaina, että työllisyyspaketti saattaisi lykkääntyä kehysriiheen eli ensi kevääseen saakka. Lehden mukaan tämä perustuisi siihen, että monet keinot vaativat laintasoista valmistelua. Mutta taustalla olisi myös puolueiden erimielisyyttä: Talouselämä kirjoittaa ”kokoomusvyörytyksestä”, jossa työllisyyskeinot ovat liian rankkoja perussuomalaisille ja keskustalle.
Hallitus vastasi jo aikatauluun, ei keinoihin
Talouselämän arvio tuntuu yllättävältä sitä vasten, että hallitus piti jo torstaina tiedotustilaisuuden työllisyyspaketin edistymisestä ja aikatauluista. Oikeus- ja työministeri Jari Lindström (ps.), valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) ja elinkeinoministeri Olli Rehn (kesk.) olivat juuri neuvotelleet työmarkkinajärjestöjen kanssa työllisyyskeinoista.
Lindström selvitti, että käytiin rakentava keskustelu, jonka sisältöä eli työllisyyskeinoja hän ei halua nyt avata. Päätös tehdään budjettiriihessä. Osaa asioista kehitellään kuitenkin senkin jälkeen.
– Kävimme rakentavan keskustelun heidän kanssaan työllisyystoimenpiteistä ja he kertoivat omia ehdotuksiaan. Vaihdoimme ajatuksia ja prosessi jatkuu. Tarkoitus on tavata ennen varsinaista deadlinea eli budjettiriihtä, Lindström sanoi.
Järjestöt voivat esittää keinoja itse
Hän valotti vielä hallituksen ideaa: saada työmarkkinajärjestöt ehdottamaan hyviä keinoja itse.
– Takana on ajatus, miten pitkäaikaistyötön saa jalan oven väliin. Tämä oli viestimme: kertokaa meille, miten te tekisitte sen, Lindström kertoi.
– Ensi viikolla on aika tehdä päätöksiä, Lindström povasi.
Lindströmin mukaan päätös tehdään monien esitysten pohjalta, joita on nyt pöydässä. Ratkaisua tehdessä kunnioitetaan kilpailukykysopimusta eli esimerkiksi paikallista sopimista ei avata uudelleen.
Keskustelu jatkuu riihen jälkeenkin
Orpo sanoi, että keskustelut jatkuvat toki budjettiriihen jälkeenkin.
– Ei yhdessä viikossa voi kaikkea ratkaista. Tarvitaan lukuisia toimia, tämä on pitkä tie. Pitää saada ”bumtsi” päätöksiä aikaan budjettiriihessä, sitten valmistelu jatkuu varmasti kohti kehysriihtä ja puoliväliriihtä ja siellä on seuraava tarkastelupiste, Orpo valotti.
Tämän valossa Talouselämän väite työllisyyspaketin lykkääntymisestä ei pidä paikkaansa.
– Me keskustelemme työmarkkinaosapuolten kanssa, kuuntelemme heitä, mutta hallitus tekee päätökset, Lindström totesi.
Budjettiriihi alkaa keskiviikkona ja päättyy aikataulun mukaan torstaina.
Budjetin hyviä uutisia on ICT-alan liittyminen kiky-sopimukseen, mikä nostaa osallistumisasteen yli 91 prosenttiin ja tuo 100 miljoonaa euroa lisää veronalennuksiin. Veroale kasvaa näin 515 miljoonaan euroon.
Riihessä puhuttaneen siitäkin, paljonko työtön saa tienata ja miten työssäkäymistä entistä kauempana tuetaan, monen muun asian ohella.
VM:n budjettiesitys on loppusummaltaan noin 55 miljardia euroa. Se kasvanee käsittelyssä hieman.
Veli-Pekka Leskelä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Pitkäaikaistyöttömien eläkearmahdus perussuomalaisten tavoitteeksi – “Vain yksi sadasta työllistyy”
29.08.2016 |19:31
Lindström: Hallitus ottaa työttömästä kopin, eikä pane häntä koppiin istumaan
08.09.2016 |21:46
Viikon suosituimmat
1.
Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Näin Yle valeuutisoi pikkutyttöjen teurastuksen
01.11.2024 |09:58
2.
Itäkeskuksen muslimiyrittäjä HS:lle: Hameen on oltava löysä lantion kohdalta, jotta muut miehet kuin minä eivät näe
Helsingin Itäkeskuksen Hansasillalla esillä ollut islamilaisia pukeutumissääntöjä esittelevä kyltti on puhututtanut mediassa ja somessa tällä viikolla. Kyltissä kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa samankaltaisia kylttejä on nähty jo pitkään. Saksassa on tuotu oikeuden eteen myös sharia-poliiseja.
31.10.2024 |16:48
3.
Maahanmuuttopolitiikka kiristyy koko EU:ssa – PS-meppi Sebastian Tynkkynen: ”Ratkaisujen aika on tullut” – kokoomuksen meppi Aura Salla nosti äärioikeistokortin
Euroopan unionin maahanmuuttopolitiikka on liikkeessä ja kääntymässä selvästi tiukempaan suuntaan. Sekä keskeisissä EU-toimielimissä että jäsenvaltioiden hallinnoissa ilmenee tahtotilaa tiukentaa maahanmuuton sääntöjä ja tehostaa laittomasti EU:ssa oleskelevien palautuksia. - Ihmisoikeuksista EU:ssa pidetään jatkossakin kiinni, mutta kenenkään ihmisoikeus ei ole oleskelu laittomasti EU-maissa, perussuomalaisten meppi Sebastian Tynkkynen sanoo.
28.10.2024 |19:34
4.
Vihersiirtymä vastatuulessa: Saksalaisautoilijat vaihtavat sähköautonsa bensaan ja dieseliin
Autoilijoiden siirtyminen sähköisiin kulkuvälineisiin tökkii välittömästi, kun tuet loppuvat. Saksassa jopa kolmannes sähköautoaan vaihtaneista on siirtynyt takaisin bensaan tai dieseliin sen jälkeen, kun avustukset hiipuivat. Tavoite fossiilivapaasta uusien autojen kaupasta vuonna 2035 karkaa yhä kauemmaksi.
29.10.2024 |11:05
5.
Mäenpää: Itäkeskuksen kyltit seurausta vihreiden maahanmuuttopolitiikasta
Yksi kuluvan viikon kuumimmista puheenaiheista on ollut Helsingin Itäkeskukseen ilmestynyt herättänyt ohjetaulu koskien musliminaisten pukeutumista. Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää muistuttaa ohjeistuksesta pöyristynyttä vihreiden puheenjohtajaa Sofia Virtaa siitä, että tapahtunut on seurasta vihreidenkin tukemasta avoimien rajojen maahanmuuttopolitiikasta.
02.11.2024 |11:55
6.
Yle kehysti Trumpin kampanjatilaisuuden vitsin rasismiksi: ”Roskasaari” – tosiasiassa Puerto Rico hukkuu roskiin
Ylen toimittajien mieleen ei tullut tarkistaa, miksi Amerikassa on ennenkin kutsuttu Puerto Ricoa roskasaareksi. Rasismi ei liity asiaan, vaan vertaus on sangen kirjaimellinen, koska roskia Puerto Ricossa riittää. Saaren asukkaiden yksi suurimpia ongelmia onkin jäteasemien tilan puute, ja eri arvioiden mukaan kaatopaikkatila saattaa loppua kesken 2–4 vuodessa.
01.11.2024 |19:00
7.
Kamala Harris on positiivisen erityiskohtelun tuotos – maailman menestynein “DEI-rekry”
Kamala Harris on uransa joka käänteessä hyötynyt siitä, että hän on nainen ja kuuluu rodulliseen vähemmistöön. Hän on malliesimerkki siitä, miten paljon positiivinen erityiskohtelu voi edistää vähemmistöjen menestystä. Varapresidenttinä hän oli Bidenin "DEI-rekry", joka lopulta syrjäytti presidentti Bidenin. Nyt hänellä on mahdollisuus nousta maailman mahtavimman maan presidentiksi.
30.10.2024 |15:44
8.
PS-Nuoriso: Suomessa ei ole sijaa sharia-laille
Perussuomalainen Nuoriso on tyrmistynyt, mutta ei vähääkään yllättynyt islamilaisten pukeutumissääntöjen julistamisesta Itäkeskuksessa. Uutisoidussa julisteessa kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa julisteet ovatkin jo vuosia sitten vaihtuneet islamistisiin “sharia-poliiseihin”, jotka häiriköivät kansalaisia islamilaisten oppien rikkomisesta.
30.10.2024 |12:47
9.
Koko läntinen maailma velloo tunnemyrskyissä – Suomestakin tuli puberteettiyhteiskunta, jota rakennetaan fiilispohjalta
Tietokirjailija-kouluttaja Katleena Kortesuon uutuuskirja "Tunteet tapissa" kertoo havainnollisesti, kuinka olemme siirtyneet tietopohjaisesta konsensusyhteiskunnasta tunneuskovaisuuden maailmaan, jonka perustukset valettiin 1980- ja 1990-luvuilla. Monelta osin yhteiskuntamme on kuin 13-vuotias teini, joka kokee tunteita vahvasti ja viskoutuu tunnemyrskyn mukana milloin mihinkin suuntaan. Pelkkä tunne on kuitenkin surkea kumppani silloin, jos edessä on vaikea ja kauaskantoinen päätös.
31.10.2024 |14:45
10.
Kun transkiihkoilu tieteen jyräsi: woke-aktivistilääkäri salasi tutkimustulokset, joiden mukaan murrosiän siirtäminen ei paranna nuorten mielenterveyttä
Merkittävänä transoikeuksien puolestapuhujana tunnettu lääkäri myönsi estäneensä julkaisemasta tutkimustuloksia vuosikymmenen takaisesta hankkeesta, jonka tulokset eivät miellyttäneet häntä. Veronmaksajien rahoittaman, 10 miljoonaa dollaria maksaneen hankkeen tarkoituksena oli selvittää murrosikää jarruttavien hoitojen vaikutuksia amerikkalaislapsiin. Tutkimuksesta ei löytynyt näyttöä sille, että murrosiän lykkääminen parantaisi potilaiden mielenterveyttä. New York Timesin haastattelema kohutohtori Johanna Olson-Kennedy uskoo, että lapsille suunnattujen transhoitojen kriitikot saattaisivat hyödyntää tutkimustuloksia poliittisesti. Olson-Kennedyn toimintaa on arvosteltu tieteen vastaiseksi. Kriitikot huomauttavat, että tutkimustulosten panttaaminen estää kansaa saamasta tieteellistä tietoa aiheesta, joka jakaa amerikkalaisten mielipiteitä erittäin jyrkästi.
29.10.2024 |11:55
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää