Tynkkynen valittaa tuomiostaan hovioikeuteen: “Kun puhutaan terroristisista murhista, poliittinen ilmaisu on luonteeltaan kovasanaista”

Kansanedustaja Sebastian Tynkkynen kertoo Suomen Uutisille valittavansa tuomiostaan hovioikeuteen. Hän sai äskettäin yli 4000 euron sakot julkaistuaan islamilaista terrorismia kritisoivan kasvogalleriakuvan.

Tynkkynen pitää käräjäoikeuden tuomion perusteluja ristiriitaisina, ja hän katsoo ratkaisun rajoittavan sananvapautta poliittisessa ilmaisussa.

Käräjäoikeus perusteli tuomiota muun muassa näin: “Olennaisen tärkeää on, että poliitikot välttävät julkisissa puheissaan ilmaisuja, jotka ovat omiaan ruokkimaan suvaitsemattomuutta.”

Tynkkysen mukaan 2017 terroristiaallon teot olivat itsessään niin moitittavia, että valittu ilmaisutapa oli perusteltu.

– Kun puhutaan terroristisista murhista, poliittinen ilmaisu on luonteeltaan kovasanaista, eikä tässä yhteydessä ole välttämätöntä puuttua ilmaisuun, Tynkkynen perustelee.

Ohessa hovioikeuteen jätetty valitus kokonaisuudessaan:

Pyyntö jatkokäsittelylupaan

Pyydän Rovaniemen hovioikeudelta jatkokäsittelylupaa asiaani R 19/1104. Pyydän suullista pääkäsittelyä. Saamani tuomion perusteella on ilmennyt aihetta epäillä käräjäoikeuden ratkaisun lopputuloksen oikeellisuutta ja tätä ei ole mahdollista arvioida ilman jatkokäsittelyluvan myöntämistä. Perustelen tämän valituskirjelmässä. Luvan myöntäminen on myös tärkeää lain soveltamisen kannalta muissa samanlaisissa asioissa, sillä ratkaisu osaltaan rajoittaa sananvapautta poliittisessa ilmaisussa. Muun painavan syyn osalta on todettava, että toimin kansanedustajana ja tuomion vuoksi minuun on kohdistunut valtava määrä kielteistä uutisointia, jolla on vaikutusta poliittiselle uralleni. Koen välttämättömäksi, että asia otetaan käsittelyyn.

Valituskirjelmä

Tuomion perusteluissa todetaan, että “viestintään ei saa puuttua enempää kuin on välttämätöntä ottaen huomioon sananvapauden merkitys kansanvaltaisessa oikeusvaltiossa” ja myöhemmin: “Olennaisen tärkeää on, että poliitikot välttävät julkisissa puheissaan ilmaisuja, jotka ovat omiaan ruokkimaan suvaitsemattomuutta.” Näin ollen tuomion antamisen perustelut ovat keskenään ristiriidassa. Moitittavasta toiminnasta puhuminen on aina omiaan aiheuttamaan suvaitsemattomia tunteita kuulijassa, sillä jotta toiminta olisi moitittavaa, se on luonteeltaan sellaista, että sitä ei tule suvaita. Lainsäädäntö ei kiellä ilmaisemasta näkemystään moitittavasta asiasta sen vaatimalla vakavuudella. Kun puhutaan terroristisista murhista, poliittinen ilmaisu on luonteeltaan kovasanaista, eikä tässä yhteydessä ole välttämätöntä puuttua ilmaisuun.

Tuomiossa todetaan, että kuvan ja sen yhteydessä olevan tekstin yhteys on kiinteä. Siitä huolimatta syytetyn kanta, että kuvan yhteydessä oleva teksti viittaa kuvassa rajattuihin henkilöhin, on ohitettu. Tuomiossa kuvan yhteydessä oleva teksti on irrotettu ainoasta loogisesta kontekstistaan, eli kuvasta, ja näin on syntynyt virheellinen olettama, että kehystekstissä väitteeni sisältö olisi: “kaikki terroristit palvelevat Allahia.” Tätä olettamaa on käytetty pohjana sen jälkeen kuvan kahden pääotsikon tulkinnassa, jolloin on saatu vielä pidemmälle viety ja näkemykseni kanssa täysin ristiriidassa oleva johtopäätös: terrorismi kuuluisi vain islamiin. Myös tähän liittyen mainitsin jo käräjäoikeudessa, että tällaisen päättelyketjun rakenteleminen ei tee oikeutta päivitykselle sekä vielä erikseen toistin näkemykseni siitä, että terrorismia tietysti tapahtuu muidenkin uskontojen varjolla. Erityisesti nostin esille kristinuskon varjolla tehdyt ristiretket keskiajalla. Myös tämäkin kantani tuomiossa ohitettiin ja jälleen voidaan osoittaa, että merkitystä on ollut vain syyttäjän kannalla – vaikka syytetyn kanta pitäisi ottaa huomioon. Kun kyse on vieläpä poliittisen asian ilmaisusta, poliitikon kanta on avainasemassa, kun tulkitaan, mikä hänen poliittinen viestinsä ja motiviinsa on tekemässään päivityksessä ollut.

Käräjäoikeuden perusteluiksi tuomioon ei voi jäädä myöskään se, että jotta voisi ottaa kantaa islamistiseen terrorismiin, pitäisi samassa päivityksessä ottaa huomioon myös tekijöiden taustaan syvälle meneviä tekijöitä (kuten oikeudessa mainittu koulutus, mielenterveysongelmat jne).

Vaadin siis tuomion kumoamista, koska se on annettu virheellisin perustein. Ei riitä, että molempien, syyttäjän ja syytetyn, kannat kirjataan ylös – ne pitää ottaa myös huomioon. Nyt annettu tuomio perustuu yksipuolisesti syyttäjän kantaan ja hänen uusiin merkityssuhteisiin, jotka hän on ladannut päivityksen sisään vastoin alkuperäisen tekijän tarkoitusta.

Myös rangaistusseuraamus on annettu väärin perustein. Kiihottamisessa kansanryhmää vastaan erilaisista teemoista puhuminen ja ilmaisut määrittyvät rikollisiksi tuomio kerrallaan, sillä ennakkoon on mahdotonta tietää, täyttääkö jokin päivitys rikoksen tunnusmerkit – ellei kyseessä ole rikoslain 11 luvun pykälän 10 a mukaisesta törkeästä kiihottamisesta kansanryhmää vastaan, joka on tarkkarajaisesti määritelty. Perusmuotoisesta pykälän 10 mukaisesta kiihottamisesta kansanryhmää vastaan on annettu 20 päiväsakkoa. Omalla kohdallani rangaistusseuraamukseksi asetettiin maksettavaksi yli kaksinkertainen määrä, 50 päiväsakkoa. Käräjäoikeudessa syyttäjä vetosi rangaistuksen koventamisessa siihen, että saamastani ensimmäisestä tuomiosta huolimatta en ole muuttanut toimintatapaani. Myös tuomioon tämä elementti on päätynyt mukaan. Sain ensimmäistä kertaa elämässä tuomion kiihottamisesta kansanryhmää vastaan 16.1.2017 (R16 2412), joka tuli poliittisista kirjoituksista, jotka olin julkaissut 19.7-26.7.2016. Nyt rangaistusvaatimusta oltaisiin korottamassa poliittisen päivityksen perusteella, joka on julkaistu 23.3.2016, eli ennen ensimmäistä tuomiotani sekä sen kohteena olevien päivitysten julkaisua.

Helsingissä 11.11.2019

Miika Sebastian Tynkkynen
Kansanedustaja