

KUVAKAAPPAUS/YLE
Tynkkynen: Tuleviin kriiseihin ja varautumiseen EU:ssa ei tarvita uutta yhteisvelkaa, on nojattava kansallisvaltioiden budjetteihin – ”Esimerkkiä varautumiseen voi ottaa Suomesta”
Presidentti Sauli Niinistö katsoo tuoreessa raportissaan, että jatkossa EU:n täytyy investoida huomattavasti nykyistä enemmän turvallisuuteen ja varautumiseen. Niinistön mukaan EU:n tulisi käyttää budjetistaan jopa viidennes puolustuksen ja kokonaisturvallisuuden vahvistamiseen. Perussuomalaisten EU-parlamentaarikko Sebastian Tynkkynen toteaa, että EU-tason varautumisessa ei varsinaisesti ole puutetta lisärahasta, vaan jo olemassa olevia varoja tulee kohdentaa uudelleen.
Presidentti Sauli Niinistö luovutti eilen keskiviikkona virallisesti raporttinsa Euroopan kriisivalmiuden vahvistamisesta EU-komission puheenjohtajalle Ursula von der Leyenille. Niinistöä pyydettiin raportin kirjoittajaksi viime keväänä.
Raportissa herätellään eri tavoilla EU-maita ja koko unionia varautumaan mannerta uhkaaviin vaaroihin, kuten sotilaalliseen uhkaan ja ilmastonmuutokseen. Raportissa käsitellään myös huoltovarmuusasioita.
Omavaraisuuteen totuttu Suomessa
Ylen aamuohjelmissa torstaina vieraillut perussuomalaisten EU-parlamentaarikko Sebastian Tynkkynen kiittelee Niinistön raportissa olevia monille suomalaisille jo vanhastaan tuttuja elementtejä.
– Suomessa ollaan totuttu ajatukseen omavaraisuudesta. Kuten raportissakin mainitaan, Euroopassa kansalaisten tulisi olla valmistautuneita jopa 72 tunnin omavaraisuuteen. Olenkin tyytyväinen, että varautumista tehdään nimenomaan suomalaisten mallien ja suomalaisen ajattelun pohjalta.
Tynkkynen mainitsee, että toisin kuin Suomessa, useissa EU-maissa puolustusvoimien kykyä on ajettu alas.
– Olemme siksikin erittäin varautuneita. Suomessa asevelvollisuus voisi kuitenkin koskea molempia sukupuolia. Se olisi erittäin iso varautumisteko. Voitaisiin ajatella asepalvelusta tai jonkinlaista kansalaispalvelusta, jonka jokainen suomalainen kävisi läpi.
Itänaapuria ei enää tarvitse miellyttää
Suomi on äskettäin takavarikoinut runsaasti Venäjän valtion kiinteistöomaisuutta Suomessa. Takavarikkojen taustalla on Haagin välitystuomioistuimen päätös, jonka mukaan Venäjän on maksettava ukrainalaisyhtiö Naftogazille korvauksia yli viiden miljardin euron edestä. Tarkoitus on estää Venäjää myymästä tai luovuttamasta omaisuuttaan eteenpäin.
Tynkkynen tuntee tyytyväisyyttä kaikista Suomen Ukrainaa tukevista toimista.
– Kyse ei ole pelkästään siitä, että Venäjä on hyökännyt Ukrainaan, vaan Ukrainalla on myös saatavia Venäjältä, joita ei ole maksettu. Siksi operaatioita hoidetaan myös ulkomaiden kautta. Venäjältä voi tulla joitakin vastatoimia, mutta Suomi on jo tottunut Venäjän uhkailuun. Siinä ei ole mitään uutta. Suomessa on varauduttu erilaisiin tilanteisiin. Meillä ei ole hätää.
Suomi on myös päässyt irti pyrkimyksestä miellyttää itänaapuria.
– Olimme vuosikymmeniä rähmällään Neuvostoliiton edessä, ehkä hieman pelokkainakin. Nyt olemme kuitenkin ensimmäisten joukossa tekemässä tällaista ratkaisua. Nato-jäsenyyskin tuo Suomelle itsevarmuutta, Tynkkynen sanoo.
Uutta lainsäädäntöä Venäjän vaikutusyrityksiä vastaan
Vuosikymmenien aikana Suomessa on totuttu erilaisiin Venäjän konnankoukkuihin. Tynkkynen mainitsee Venäjän ilmatilaloukkaukset sekä äskettäin Suomenlahdella olleet GPS-häiriöt.
Suomeen on äskettäin saatu uutta lainsäädäntöä Venäjän vaikutusyritysten varalta. Kesällä eduskunta hyväksyi niin sanotun käännytyslain, joka tuli voimaan heinäkuussa.
Käännytyslaki mahdollistaa välineellistetyn maahantulon torjumisen aina kuukaudeksi kerrallaan esimerkiksi tilanteessa, jossa Venäjä ryhtyisi ohjaamaan turvapaikanhakijoita Suomen rajalle, kuten kävi syksyllä 2023.
Nyt samaan on herätty muissakin EU-maissa. Esimerkiksi Puola ilmoitti jo äskettäin aikovansa asettaa väliaikaisen kiellon turvapaikan hakemiselle. Puolan pääministeri Donald Tusk samassa yhteydessä syytti Valko-Venäjää, Venäjää ja ihmissalakuljettajia turvapaikkajärjestelmän hyväksikäytöstä.
– Puola käyttää suoraan Suomen lainsäädäntömallia. Sama varautuminen ja valmistautuminen hybridivaikuttamiseen lainsäädännöllä tarvitaan vähintään kaikkiin EU:n rajavaltioihin, Tynkkynen sanoo.
Niinistön raportti on toteuttamiskelpoinen
Ehdotusten toteutukseen tarvitaan tietenkin rahaa. Niinistö katsookin raportissaan, että EU:n täytyy myös investoida paljon nykyistä enemmän turvallisuuteen ja varautumiseen. Niinistö ehdottaa, että EU:n tulisi käyttää budjetistaan viidennes puolustuksen ja kokonaisturvallisuuden vahvistamiseen.
Tynkkynen kieltää, että varautumisessa olisi puutetta rahasta taikka uudesta EU-yhteisvelasta.
– Olen tyytyväinen, että Niinistö esittelee raportin täynnä toteuttamiskelpoisia toimenpiteitä. Näin seurauksena tuskin myöskään on massiivista vastustusta. Näkisin myös, että kun puhutaan Euroopan turvallisuudesta tässä ajassa, jossa käynnissä on jo iso sota ja Lähi-idässäkin on vaara eskalaatiosta, on tärkeää, että esitetään sellaisia asioita, jotka myös voidaan saada toteutetuksi.
– Yhteistä EU-velkaa ei tarvita varautumiseen, vaan on nojattava kansallisvaltioiden budjetteihin. Esimerkkiä voi ottaa Suomesta, joka on varautunut erittäin hyvin, ja meillä on myös vahvat puolustusvoimat. Jos muilla EU-valtioilla on vain tahtoa panostaa varautumiseen ja turvallisuuteen, se voidaan tehdä samoin kuin Suomikin on tehnyt. EU-maissa tarvitaan suunnanmuutosta, ja niiden on priorisoitava asioihin, joilla on oikeasti väliä.
EU:lle ei voi antaa verotusoikeutta
Tynkkynen korostaa, että EU:lle ei myöskään voida antaa verotusoikeutta.
– Ne toimet, mitä EU:n kautta tehdään, niiden pitää olla varojen uudelleenkohdentamista. Meillä on jo nyt valtavasti EU:n kautta käytettävää rahaa, jota voitaisiin kohdentaa uudelleen.
Tynkkynen nostaa sille myös surullisenkuuluisan EU-elvytyspaketin, jonka rahoja on käytetty esimerkiksi italialaisten ikkunaremontteihin.
– On siis paljon erilaisia instrumentteja, joita voidaan käyttää rahoitukseen. Esimerkiksi elvytyspaketin kaikkia rahoja ei ole edes vielä jaettu.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- käännytyslaki EU-elvytyspaketit EU-vero kokonaisturvallisuus kriisivarautuminen yhteisvelka omavaraisuus hybridivaikuttaminen kansallisvaltiot Ursula von der Leyen Euroopan unioni Sauli Niinistö Donald Tusk Ukraina Sebastian Tynkkynen Venäjä Huoltovarmuus
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Turvapaikkajärjestelmästä on tullut elintasosiirtolaisuuden kanava – ”Vanhentuneita sopimuksia ja kansainvälistä lainsäädäntöä pakko uudistaa radikaalisti”

Purra: “Suomi ei tarvitse lisää EU:n yhteisvelkaa eikä suunnitelmataloutta”
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra korosti Ylen Ykkösaamussa, että Suomi ei tarvitse lisää EU:n yhteisvelkaa eikä Mario Draghin esittämää "suunnitelmataloutta". Perussuomalaiset haluaisivat, että sosiaaliturva muutettaisiin kansalaisuusperusteiseksi.

Puhemies Halla-aho Ruotsissa: Ympyrä sulkeutuu – ja olemme taas sotilaallisia liittolaisia

Itämeren energiaturvallisuus on keskeinen osa Suomen turvallisuutta – ”Tiiviimpi yhteistyö alueen maiden kanssa parantaa kriisivalmiuttamme ja varautumistamme”

Demaripomo Lindtman kehui surullisenkuuluisaa 750 miljardin EU-elvytyspakettia – Riikka Purra puisteli epäuskoisena päätään: ”Voi veronmaksajaa”

EU-taloutta on korjattava kestävällä tavalla, ei enää uusilla yhteisvelkapaketeilla – Purra kehottaa kaikkia ottamaan mallia Suomen hallituksen toimista

Italialaiset ilakoivat EU:n tukemilla taloremonteilla – Koponen: ”Suomalaiset veronmaksajat ovat rahoittaneet korruptiota ja Italian mafiaa”
Viikon suosituimmat

Tynkkynen: “On vain ajan kysymys, milloin Li Anderssonin EU-varojen käyttö menee tutkintaan”
Europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen (ps.) oudoksuu oikeuden langettamaa kieltoa, joka estää Marine Le Penin osallistumisen Ranskan presidentinvaaleihin 2027. Le Pen menetti vaalikelpoisuutensa EU-varoihin liittyvien epäselvyyksien takia. EU-avustajien palkkaamiseen tarkoitettuja varoja oli tuomioistuimen mukaan käytetty Le Penin puolueen toimintaan, mikä on kiellettyä. Samalla Tynkkynen huomauttaa, että europarlamentaarikko Li Andersson järjesti alkuvuonna Suomessa festivaalin, jonka rahoitukseen hän käytti mepin viestintäavustustaan.

Toimeentulotuki on nyt kuin katiska, johon liian moni jää loukkuun – hallitus uudistaa sosiaaliturvajärjestelmää selkeämmäksi ja työhön kannustavammaksi
Hallitus pyrkii yksinkertaistamaan sosiaaliturvajärjestelmää. Tavoitteena on sujuvampi, yksinkertaisempi ja työhön kannustavampi sosiaaliturvajärjestelmä. Tarkoituksena on ohjata ihminen hakemaan ensin ensisijaisia etuuksia, kuten työmarkkinatukea, jotta henkilö saadaan palvelujärjestelmän piiriin ja velvoitteiden pariin.

Antikainen: Suomi irtautuu Ottawan sopimuksesta ja panostaa turvallisuuteen – epäisänmaalliset toverit aloittivat heti myyräntyön
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikaisen mukaan vihervasemmistoa ei näytä kiinnostavan Suomen ja suomalaisten turvallisuus - saati puolustuskyky.

Perussuomalaisten kuntavaaliehdokas Mika Merano: Miksi Helsinki päätti lähettää 350 000 euroa Gazaan? – ”Kaupunkilaisten rahaa heitetty täysin hukkaan kohteisiin, jotka eivät hyödytä veronmaksajaa”
Helsinkiläinen Mika Merano herättelee kunta- ja aluevaalien alla keskustelua verovarojen käyttökohteista ja rahankäytön avoimuudesta. Monissa kunnissa verovaroja törsätään hankkeisiin, joilla ei ole mitään yhteyttä kunnan asukkaiden palveluihin ja hyvinvointiin. Merano painottaa, että kuntien tehtävä ei voi olla toimia hyvesignaloivana runsaudensarvena. - Lähtökohtaisesti on aina ajateltava, että jokaisen veroeuron tulee tavalla tai toisella tulla suoraan takaisin sen maksajalle.

Lääkärit ilman rajoja -järjestön Gazan työntekijät The Atlanticin haastattelussa: “Tiesimme, että Hamas oli läsnä”
Lääkärit ilman rajoja -järjestöltä on perätty vastausta kysymykseen, miten järjestö on voinut toimia gazalaisissa sairaaloissa huomaamatta Hamasin läsnäoloa tai sairaaloissa pidettyjä panttivankeja. The Atlanticin julkaisu todentaa, että sekä terroristit että heidän asevarastonsa sairaaloissa olivat järjestön yleisessä tiedossa oleva vaiettu salaisuus.

USA:n maatalousministeriö lopetti transsukupuolisten viljelijöiden erityishankkeet – myös DEI-siemenet heitettiin roskiin
Yhdysvaltain valtionhallinnon tehostaminen jatkuu. Osana leikkauksia transsukupuolisille maanviljelijöille suunnattujen erityishankkeiden rahoittaminen on lopetettu. Tuholaistorjuntaan ei etsitä enää "monimuotoisuutta". Myös tiedostavat tomaatinsiemenet heitettiin roskiin.

Riikka Purra MTV:n puheenjohtajatentissä: Maahanmuutto laskenut Pisa-tuloksia
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra nosti maahanmuuton esiin suurimpana syynä Suomen Pisa-tulosten laskemiselle eilisessä puheenjohtajatentissä.

Saksan armeijaa halutaan varustaa sodan varalta – 1 000 miljardilla saa aseita ja ammuksia, mutta mistä sotilaita?
Saksan armeijan komentajan mukaan Saksaan ja Eurooppaan kohdistuu todellinen sotilaallinen uhka. Venäjä olisi hyökkäyskykyinen saksalaisarvioiden mukaan vuonna 2029. Saksa aikoo panostaa puolustukseensa jopa yli 1 000 miljardia euroa ja laskee kuluja myös siltä varalta, jos USA jättää puolustusliiton.

Ruotsidemokraatit Narinkkatorilla: ”Rakkaat suomalaiset, älkää toistako Ruotsin tekemiä virheitä maahanmuuttopolitiikassa!”
Ruotsidemokraattien ja Tanskan kansanpuolueen kansanedustajia vieraili Narinkkatorin vaalikontilla Pohjoismaiden neuvoston kokousten yhteydessä. - Rakkaat suomalaiset, älkää toistako Ruotsin tekemiä virheitä maahanmuuttopolitiikassa. Pitäkää rajanne kiinni. Huolehtikaa, että asetatte oman maanne kansalaiset etusijalle! ruotsidemokraattien kansanedustaja Victoria Tiblom vetosi äänestäjiin Narinkkatorilla.

Purra tylytti oppositiota: Te pelottelette ja huijaatte kansalaisia
Eduskunnassa käytiin keskiviikkona keskustelu välikysymyksestä hallituksen lisäleikkauksista soteen ja koulutukseen liittyen. Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra ihmetteli opposition vaalien alla kiihtyvää kurjuuden julistusta.