“Demokratiassa kansa päättää siitä, kuka heitä edustaa. Jos tuomioistuin olisi aikanaan yrittänyt määrätä, etten minä voisi asettua vaaleissa ehdolle, olisi käytännössä 34 000 ihmisen ääni mitätöity. En todellakaan puolusta Le Penin toimia, sillä juuri kyseistä toimintaa olen tänne lähtenyt kitkemään. Mutta samaan aikaan on tehtävä selväksi, että vallan kolmijakoa ei tule murtaa: oikeuslaitos ei voi päättää vaaliehdokkaista”, Sebastian Tynkkynen kirjoittaa.
Tynkkysen mukaan vain kansalla on terveessä demokratiassa oikeus päättää, kuka heitä edustaa.
Marine Le Pen tuomittiin maanantaina neljän vuoden vankeuteen ja viiden vuoden vaalikieltoon kavalluksesta. Tuomio liittyy EU-varojen väärinkäyttöön, jossa Le Penin johtama Kansallinen liittouma perusti valevirkoja EU-parlamenttiin. Avustajat työskentelivät todellisuudessa puolueelle Ranskassa, ja kavallettujen varojen määrä oli 2,9 miljoonaa euroa.
Le Pen on kiistänyt syytteet ja väittänyt oikeudenkäynnin olevan poliittisesti motivoitu yritys estää hänen uransa, erityisesti hänen pyrkimyksensä Ranskan presidentiksi. Hän aikoo valittaa tuomiosta. Tapaus on herättänyt laajaa huomiota maailmalla.
Pitkäaikainen meppi Eija-Riitta Korhola (kd, ex-kok.) kommentoi tapausta nasevasti: “Kommunismin ABC: Kehitetään niin vaikeaselkoisia kieltoja, ettei kukaan niitä noudata ja on itse asiassa maan tapa viis veisata niistä. Kun jostakusta halutaan eroon, osoitetaan väärinkäytös. Käytännössä tehtävissä kenelle tahansa. Totean tämän pitkäaikaisella tarkkailulla.”
Korhola jatkaa: “En missään vaiheessa puolusta ketään. Kysymys on enemminkin siitä, että kun sääntöjen tulkitseminen on ollut erittäin luovaa jokaisella poliittisella suunnalla, vain integraatioon kriittisesti suhtautuvat otetaan luuppiin. Myös jotkut suomalaiset ovat aiemmin menetelleet samoin.”
Entä Käänne-festivaali?
Tynkkynen nostaa esille toisen tapauksen, joka niin ikään liittyy EU-varojen käyttöön:
“Sitten tähän toiseen ongelmaan, mikä ei sekään ole vähäpätöinen. EU-rahoitusta on maksettu vääriin kohteisiin sekä puolueiden kotimaan politiikkaan ja rahankäyttö on ollut myös tehotonta jättipalkkojen vuoksi. On esimerkiksi vain ajan kysymys, milloin Li Anderssonin EU-varojen käyttö menee tutkintaan.”
Tynkkynen muistuttaa Iltalehden uutisesta 5.12.2024. Siinä “Andersson kuvasi Käänne-festivaalia tärkeimmäksi kotimaan politiikan projektikseen tulevina vuosina. Festivaalin rahoitukseen hän käyttää mepin viestintäavustustaan.”
Tynkkynen jatkaa: “Europarlamentin myöntämä rahoitus on tarkoitettu nimenomaan EU-työhön, ei kanavaksi lisärahoittaa kotimaan politiikkaa, kuten Andersson nyt teki. Saatavilla on myös Käänne-festarin ohjelmakartta ja siitäkin käy selvästi ilmi, että EU-rahoja ei ole käytetty EU-tapahtumaan vaan kotimaan politiikan rahoittamiseen. Jokainen voi itse lukea tuon ohjelman läpi.”
Festivaalin etusivulla kuvataan EU-rahoitetun tapahtuman tarkoitusta: “KÄÄNNE on kaikille avoin, uusi ja ainutlaatuinen politiikan ja kulttuurin festivaali, joka haluaa luoda oikeistopolitiikan kurjistamalle Suomelle uuden suunnan.”
Eija-Riitta Korhola ottaa kantaa myös Li Anderssonin tapaukseen. Hän arvelee Anderssonin toimineen hyvässä uskossa: “Tynkkynen nostaa nykyisistä mepeistä esiin Li Anderssonin, joka on käyttänyt inforahoja sääntöjen vastaisesti. Oletan että hyvässä uskossa. Tätä tarkoitin sääntöjen vaikeaselkoisuudella. Säännöt kyllä ovat mutta niitä tulkitaan yleisesti pyöreästi ja ollaan tiukkoja vain ”joskus”.”
