PS ARKISTO
Tynkkynen: Millä konkreettisilla toimilla hallitus aikoo parantaa vammaisten työllistymismahdollisuuksia?
Perussuomalaisten kansanedustaja Sebastian Tynkkynen on jättänyt kirjallisen kysymyksen vammaisten työllistymismahdollisuuksien edistämisestä.
Vammaisten asema suomalaisessa yhteiskunnassa on monilta osin kokenut kaivattuja parannuksia viimeisten vuosikymmenten aikana. Esimerkiksi lainsäädäntöä on kehitetty turvaamaan vammaisten oikeuksien toteutumista aiempaa paremmin ja osallisuutta on saatu vahvistetuksi.
– Yhdenvertaisen ja oikeudenmukaisemman yhteiskunnan eteen tulee kuitenkin tehdä vielä töitä kaikilla osa-alueilla, jotta vammaisten mahdollisuudet yhdenvertaiseen elämään toteutuvat nykyistä paremmin myös käytännössä, toteaa Sebastian Tynkkynen.
Ennakkoluulot rajoittavat
Suomi ratifioi vuonna 2016 YK:n vammaisissopimuksen ja sen kirjausten toteuttamiseksi on Tynkkysen mukaan edelleen tehtävä panostuksia. Vammaissopimuksessa säädetään myös vammaisten oikeudesta tehdä työtä yhdenvertaisesti muiden kanssa. Sopimuspuolet sitoutuvat esimerkiksi edistämään vammaisten mahdollisuuksia työllistyä ja edetä urallaan.
– Käytäntö on kuitenkin Suomessa osoittanut, että vammaisten työllistymismahdollisuudet ovat usein rajalliset ja yhteiskunnassa vallitsevat ennakkoluulot rajoittavat kouluttautumista ja uravalintaa. Korkeastakin koulutustasosta huolimatta vammaiset kohtaavat työmarkkinoilla sellaisia esteitä, jotka sulkevat työelämän ulkopuolelle ihmisiä, joiden työllistyminen olisi kaikkien osapuolten toiveissa.
Työllistämisellä korkea kynnys
Työ- ja elinkeinoministeriö julkaisi kesäkuussa 2020 selvityksen, jonka perusteella havaittiin sekä lainsäädännöllisiä että rakenteellisia esteitä, jotka asettavat vammaiset henkilöt eriarvoiseen asemaan, kun tarkastellaan työelämään osallistumista.
– Ongelmakohtina nähtiin muiden muassa vammaispalveluverkoston monimutkaisuus ja sen puutteet työllistymisen näkökulmasta, työnantajien korkea kynnys palkata vammainen henkilö sekä vammaisen työnhakijan mahdollinen puute aiemmasta työkokemuksesta. Selvityksen tuloksina esitettiin useita ehdotuksia toimenpiteiksi, joiden turvin tilanteeseen olisi mahdollista saada aikaan parannuksia, Tynkkynen huomauttaa kirjallisessa kysymyksessään.
Vahva vaikutus hyvinvointiin
Hallitusohjelmassa nostetaan esille osatyökykyisten työllistäminen keskeisenä työllisyyttä parantavana keinona. On arvioitu, että osatyökykyiset tarjoaisivat 1,3 miljardin euron potentiaalin, joka Suomessa jätetään hyödyntämättä.
– Vammaisten työllistymismahdollisuuksien kehittäminen tulisi kuitenkin nähdä muunakin kuin pelkkänä työllisyystoimena. Panostuksilla kaikkien kansalaisten osallisuuteen sekä mahdollisuuksiin kouluttautua ja tehdä haluamaansa työtä vaikutetaan vahvasti myös hyvinvointiin. Parantamalla vammaisten työllistymismahdollisuuksia panostetaan myös yhdenvertaisuuteen, Tynkkynen painottaa.
– Nykyistä yksilöidymmät ja monipuolisemmat ratkaisut ovat tarpeen, jotta yhteiskunta pystyy tukemaan vammaisten oikeutta yhdenvertaisuuteen työmarkkinoilla. Millä konkreettisilla toimilla hallitus aikoo parantaa vammaisten työllistymismahdollisuuksia?
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Purra: ”Meillä on mahdollisuus ja varaa hyvinvointivaltioon – kunhan se pidetään rajattuna eikä kaikille avoimena”
Helsingin Perussuomalaisten valtuustoryhmän mielestä yhdenvertaisuuslaki ei toimi
Halla-ahon mukaan hallitus ei ole kiinnostunut suomalaisten työllistämisestä: “Ulkomaalaisia vaaditaan töihin keinolla millä hyvänsä – vaikka valtion maksamilla charter-lennoilla”
Hallituksen työllistämistavoitteet vailla konkretiaa – kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneet ohituskaistalle
Tynkkynen: Millä turvataan liikuntarajoitteisten suomalaisten liikkuminen hallituksen ilmastotoimien nostaessa kustannuksia?
Koponen vaatii hallitusta vapauttamaan kommunikointivammaiset voimavaralinjauksesta: “Laki loukkaa kommunikointivammaisten perusoikeuksia”
Viikon suosituimmat
Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Näin Yle valeuutisoi pikkutyttöjen teurastuksen
Itäkeskuksen muslimiyrittäjä HS:lle: Hameen on oltava löysä lantion kohdalta, jotta muut miehet kuin minä eivät näe
Helsingin Itäkeskuksen Hansasillalla esillä ollut islamilaisia pukeutumissääntöjä esittelevä kyltti on puhututtanut mediassa ja somessa tällä viikolla. Kyltissä kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa samankaltaisia kylttejä on nähty jo pitkään. Saksassa on tuotu oikeuden eteen myös sharia-poliiseja.
Maahanmuuttopolitiikka kiristyy koko EU:ssa – PS-meppi Sebastian Tynkkynen: ”Ratkaisujen aika on tullut” – kokoomuksen meppi Aura Salla nosti äärioikeistokortin
Euroopan unionin maahanmuuttopolitiikka on liikkeessä ja kääntymässä selvästi tiukempaan suuntaan. Sekä keskeisissä EU-toimielimissä että jäsenvaltioiden hallinnoissa ilmenee tahtotilaa tiukentaa maahanmuuton sääntöjä ja tehostaa laittomasti EU:ssa oleskelevien palautuksia. - Ihmisoikeuksista EU:ssa pidetään jatkossakin kiinni, mutta kenenkään ihmisoikeus ei ole oleskelu laittomasti EU-maissa, perussuomalaisten meppi Sebastian Tynkkynen sanoo.
Vihersiirtymä vastatuulessa: Saksalaisautoilijat vaihtavat sähköautonsa bensaan ja dieseliin
Autoilijoiden siirtyminen sähköisiin kulkuvälineisiin tökkii välittömästi, kun tuet loppuvat. Saksassa jopa kolmannes sähköautoaan vaihtaneista on siirtynyt takaisin bensaan tai dieseliin sen jälkeen, kun avustukset hiipuivat. Tavoite fossiilivapaasta uusien autojen kaupasta vuonna 2035 karkaa yhä kauemmaksi.
Kamala Harris on positiivisen erityiskohtelun tuotos – maailman menestynein “DEI-rekry”
Kamala Harris on uransa joka käänteessä hyötynyt siitä, että hän on nainen ja kuuluu rodulliseen vähemmistöön. Hän on malliesimerkki siitä, miten paljon positiivinen erityiskohtelu voi edistää vähemmistöjen menestystä. Varapresidenttinä hän oli Bidenin "DEI-rekry", joka lopulta syrjäytti presidentti Bidenin. Nyt hänellä on mahdollisuus nousta maailman mahtavimman maan presidentiksi.
Yle kehysti Trumpin kampanjatilaisuuden vitsin rasismiksi: ”Roskasaari” – tosiasiassa Puerto Rico hukkuu roskiin
Ylen toimittajien mieleen ei tullut tarkistaa, miksi Amerikassa on ennenkin kutsuttu Puerto Ricoa roskasaareksi. Rasismi ei liity asiaan, vaan vertaus on sangen kirjaimellinen, koska roskia Puerto Ricossa riittää. Saaren asukkaiden yksi suurimpia ongelmia onkin jäteasemien tilan puute, ja eri arvioiden mukaan kaatopaikkatila saattaa loppua kesken 2–4 vuodessa.
Mäenpää: Itäkeskuksen kyltit seurausta vihreiden maahanmuuttopolitiikasta
Yksi kuluvan viikon kuumimmista puheenaiheista on ollut Helsingin Itäkeskukseen ilmestynyt herättänyt ohjetaulu koskien musliminaisten pukeutumista. Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää muistuttaa ohjeistuksesta pöyristynyttä vihreiden puheenjohtajaa Sofia Virtaa siitä, että tapahtunut on seurasta vihreidenkin tukemasta avoimien rajojen maahanmuuttopolitiikasta.
PS-Nuoriso: Suomessa ei ole sijaa sharia-laille
Perussuomalainen Nuoriso on tyrmistynyt, mutta ei vähääkään yllättynyt islamilaisten pukeutumissääntöjen julistamisesta Itäkeskuksessa. Uutisoidussa julisteessa kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa julisteet ovatkin jo vuosia sitten vaihtuneet islamistisiin “sharia-poliiseihin”, jotka häiriköivät kansalaisia islamilaisten oppien rikkomisesta.
SVT nauhoitti salaa Malmössä imaamin perjantairukouksen, jossa ylistettiin Hizbollahin johtaja Nasrallahia
Ruotsin yleisradioyhtiön uutistoimitus SVT Nyheter oli tekemässä tutkivaa journalismia, kun imaami Sami Al-Tameemi ylisti Hizbollahin edesmennyttä johtajaa Hassan Nasrallahia perjantairukouksessa Libanonin kulttuuriyhdistyksessä Malmössä. Hän kutsui Nasrallahia marttyyriksi. SVT nauhoitti tilaisuuden. Tämä oli SVT:n toinen käynti yhdistyksen tiloissa.
Koko läntinen maailma velloo tunnemyrskyissä – Suomestakin tuli puberteettiyhteiskunta, jota rakennetaan fiilispohjalta
Tietokirjailija-kouluttaja Katleena Kortesuon uutuuskirja "Tunteet tapissa" kertoo havainnollisesti, kuinka olemme siirtyneet tietopohjaisesta konsensusyhteiskunnasta tunneuskovaisuuden maailmaan, jonka perustukset valettiin 1980- ja 1990-luvuilla. Monelta osin yhteiskuntamme on kuin 13-vuotias teini, joka kokee tunteita vahvasti ja viskoutuu tunnemyrskyn mukana milloin mihinkin suuntaan. Pelkkä tunne on kuitenkin surkea kumppani silloin, jos edessä on vaikea ja kauaskantoinen päätös.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää