Hanne Salonen/Eduskunta
Tynkkynen: “Aikooko hallitus hyödyntää kasvavia päästökauppatuloja suomalaisten kotitalouksien tukemiseen?”
Päästöoikeuden hinta on noussut EU:ssa varsin voimakkaasti ja äkillisesti. Monissa muissa EU-maissa rajuihin hinnannousuihin on jo reagoitu esimerkiksi väliaikaisilla helpotuksilla sähkölaskujen ja sähkön verotukseen sekä kotitaloustuilla. Suomessa vastaavaa valmistelua ei ole käynnissä, vaikka jopa EU-komissio on esittänyt tukitoimia jäsenmailleen. Kansanedustaja Sebastian Tynkkynen vaatii hallitukselta vastauksia.
Joulukuussa 2021 Helsingin Sanomat uutisoi, että kaikki ennusteet ylittänyt nousu on liki kolminkertaistanut päästöoikeuden hinnan vain vuoden aikana. Päästöoikeuden hintaan vaikuttavat markkinoilla monet tekijät, mutta kasvava päästöoikeuden hinta tarkoittaa käytännössä myös ennen pitkää suomalaisille koituvan energialaskun kallistumista.
– Päästöoikeuden hintaan vaikuttavat osaltaan myös muutokset energian markkinahinnoissa. Esimerkiksi kallistunut maakaasu on ohjannut energiayhtiöitä turvautumaan hiilen käyttämiseen, joka on kasvattanut päästöoikeuksien kysyntää. Maakaasun kallistuminen puolestaan kytkeytyy maailmanlaajuisesti koettavaan energian hintojen nousuun, kertoo Sebastian Tynkkynen.
– Kallistuvista energian hinnoista on maalailtu uhkakuvia koko talouskasvulle, mutta varmaa on se, että kotitalouksien tilanteeseen se vaikuttaa jo nyt. Tästä ovat osoituksena Suomessa esimerkiksi viime vuoden loppupuolella nähdyt uutiset ennätyssuurista sähkölaskuista tai polttoainepumpuilla nähtävät yli kahden euron litrahinnat.
Suomessa energiahintojen merkitys korostuu
Kun otetaan huomioon Suomen kylmät olosuhteet ja pitkät etäisyydet, korostuu energian hintojen merkitys enemmän moneen muuhun maahan verrattuna. Monelle suomalaiselle pelkästään kodin lämmittäminen ja työmatkat omalla autolla aiheuttavat niin suuren laskun, etteivät tulot riitä kattamaan muita pakollisia menoja. Pidemmällä aikavälillä tämä on laajempi ongelma työnteon kannustavuuden ja hyvinvoinnin näkökulmasta, mutta akuutissa tilanteessa on kyse kotitalouksien toimeentulosta.
– Jopa Euroopan komissio on esittänyt ratkaisuehdotuksia kallistuviin energialaskuihin puuttumiseksi. Viime lokakuussa komissio julkaisi välineistön, jota jäsenmaat voisivat hyödyntää vastatakseen nouseviin hintoihin. Ehdotukseen sisältyi muun muassa kotitalouksien hätätuki, valtiontuki yrityksille ja kohdennetut veroalennukset. Komission tavoitteena oli, että heikossa asemassa olevia kuluttajia voitaisiin suojella nousevilta hinnoilta, joihin ei odotettu saatavan helpotusta kuluvan talvenkaan aikana.
– Käytännössä jäsenvaltioiden tuki voisi näkyä suorana tukena energiaköyhille kuluttajille esimerkiksi arvoseteleinä tai siten, että osa energialaskusta maksetaan valtion toimesta, sanoo Tynkkynen.
Muissa EU-maissa on jo reagoitu
Näille lyhyen aikavälin toimille esitettiin rahoitusvaihtoehtona kasvavia päästökauppatuloja. Suomen valtion saamat päästökauppatulot lähes kaksinkertaistuivat vuonna 2021 ollen viime vuonna yhteensä noin 409 miljoonaa euroa. Nousua tuloissa on odotettavissa myös vuodelle 2022. EU:n energiasta vastuussa oleva komissaari Kadri Simonson totesi, ettei ole mitään rajaa sille, kuinka suuri osa kasvavista päästökauppatuloista voitaisiin käyttää heikossa asemassa olevien kotitalouksien tukemiseen.
– Monissa EU-maissa on jo reagoitu rajuihin hinnannousuihin. Esimerkiksi Puola lähti taklaamaan korkean inflaation seurauksia väliaikaisilla helpotuksilla polttoaineiden ja sähkön verotukseen sekä kotitalouksille annettavalla tuella, Tynkkynen mainitsee.
Suomessa “rima korkealla” kompensaatiotuille
Tammikuussa 2022 puolestaan uutisoitiin Ruotsin valtion tulevan kansalaisten tueksi kasvavien sähkölaskujen maksamisessa. Maan hallitus suunnitteli helpotuksia kotitalouksien sähkölaskuihin yhteensä noin 585 miljoonalla eurolla. Pian tämän jälkeen Suomessa uutisoitiin, ettei meillä vastaavaa valmistelua ole käynnissä. Elinkeinoministeri Mika Lintilä totesi, että rima tällaiselle kompensaatiolle on Suomessa korkealla.
– Aikooko hallitus hyödyntää kasvavia päästökauppatuloja Euroopan komission ehdotuksen mukaisesti suomalaisten kotitalouksien tukemiseen? kysyy asiasta kirjallisen kysymyksen hallituksen vastattavaksi jättänyt Tynkkynen.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Kadri Simonson työnteon kannattavuus kotitaloustuet sähkön verotus päästökauppatulot energian hinnannousu energiahinnat päästöoikeudet veronalennukset polttoaineiden verotus toimeentulo Mika Lintilä energiaköyhyys työmatkaliikenne sähkön hinta kirjallinen kysymys lämmitys Yritystuet hyvinvointi Energian hinta Maakaasu Hiili Euroopan unioni kotitaloudet EU-komissio Helsingin Sanomat Puola Talouskasvu Sebastian Tynkkynen Inflaatio
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Polttoaineiden hinnat pilvissä – kasvavat ilmastotoimet ajavat suomalaisia energiaköyhyyteen: ”Kyllähän tämä hirvittää”
Purra: Päästökauppatulot ohjattava sote-alan rahoitusvajeen korjaamiseen
Perussuomalaisten esitys sähköveron alennuksesta vähentäisi hyvinvointialueiden energiakustannuksia ja tuottaisi vuodessa jopa 11 miljoonan säästöt
Purra: Pienen maan, jonka julkinen talous on rapakunnossa, ei pitäisi lähteä keulimaan ylikunnianhimoisilla ilmastotoimilla
Viikon suosituimmat
Lähi-idästä kotoisin olevat naiset toivovat burkakieltoa: “Ennen kun tulin Suomeen, en ollut nähnyt burkaa”
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Emmi Nuorgam: “Vihaan mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä”
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Tappelut ”mustien ja valkoisten” oppilaiden välillä jatkuneet koko syksyn ruotsalaiskoulussa – ”Traagista”, valittaa paikallispoliisi
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Halla-aho: “Tällä tavoin venäläisille voitaisiin osoittaa, että vaikka kello käy, niin kello ei käy heidän hyväkseen”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Analyysi: Yhdysvalloissa vasemmisto radikalisoitui pienessä ajassa ja vieraantui hyvin kauas keskivertoäänestäjistä, ilmiö aiheuttaa vasemmistolle näköharhan
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Pakolaispolitiikka kiristyy: Turvapaikkaa ei jatkossa myönnetä tai se lakkautetaan, jos henkilön katsotaan olevan vaaraksi yhteiskunnalle
Suomen maahanmuuttopolitiikkaa tiukennetaan ulkomaalaislain muutoksilla. Kansainvälinen suojelu muutetaan luonteeltaan väliaikaiseksi, ja lupien kestoa lyhennetään EU-oikeuden mahdollistamaan minimiin. Jatkossa rikoksiin syyllistyminen ja kansallisen turvallisuuden vaarantaminen johtavat suojeluaseman myöntämättä jättämiseen tai lakkauttamiseen.
Suomen ja Somalian välinen maaohjelman kautta tapahtuva kehitysyhteistyö keskeytetään – ministeri Tavio: Suomi ei voi jatkaa kehitysyhteistyötä maan kanssa, joka ei ota takaisin omia kansalaisiaan
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Hälyttävä tutkimustulos: kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia
Tanskassa äskettäin suoritetun kyselytutkimuksen mukaan peräti kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia. Yhtä suuri osuus pitää Hamasin vuosi sitten Israeliin tekemää hyökkäystä oikeutettuna siviiliuhreista huolimatta. Tanskan muslimeista 44 prosenttia sanoo, että Israelin valtiolla ei ole oikeutta olemassaoloon.
Puheenjohtaja Koskelalla ei ollut laskelmia työllisyystoimiensa tueksi illan A-talkissa: “Mulla ei ole antaa lukua sulle”
Pääministeri Petteri Orpo peräsi eilisessä A-talkissa vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskelalta lukuja kasvutoimiin. Vasemmistoliiton vaihtoehtobudjetti julkaistaan ensi viikolla, mutta Koskelalla ei ollut vielä antaa lukuja puheidensa tueksi. Suomen talouden tilaa koskevassa puheenjohtajien välisessä keskustelussa olivat paikalla Orpon ja Koskelan lisäksi perussuomalainen valtiovarainministeri Riikka Purra ja SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman.
Antikainen: Suomi irti Ottawan sopimuksesta ja maamiinat takaisin
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikaisen mielestä nyt on tullut aika, että Suomi irrottautuu jalkaväkimiinat kieltävästä Ottawan sopimuksesta.