MATTI MATIKAINEN
Tuupainen: Taitetun indeksin poistaminen on mahdollista
Eläkeläisten taitettuun indeksiin päädyttiin vuonna 1996. Sen piti olla tilapäinen ratkaisu, mutta siitä ovat kärsineet eläkeläiset jo 18 vuoden ajan. Ainoastaan vuosina 2008 ja 2012 on nykykäytäntö ollut parempi kuin ns. puoliväli-indeksi, johon siirryttiin v. 1977.
Useiden puolueiden ehdokkaat vaativat viime eduskuntavaalien alla taitetun indeksin poistamista, mutta kun asiasta äänestettiin eduskunnassa, vain perussuomalaiset seisoivat vaatimuksensa takana. Palttoon kääntäjiä oli iso sali pullollaan. Saapa nähdä, mitä huhtikuussa eduskuntaan ehdolla olevat henkilöt ovat asiasta mieltä.
Minusta olisi oikein ja kohtuullista, että 1,5 miljoonan eläkeläisen kurittaminen tulisi tiensä päähän ja eläkeläisten ostokyky palautettaisiin vuoden 1977 tasolle. Rahasta se ei voi olla kiinni. Miksi? Siksi, että yksityisten eläkeyhtiöiden eläkemenot ovat tänä vuonna 24,7 miljardia euroa ja tulot merkittävästi suuremmat.
Saamani tiedon mukaan työntekijät maksavat tänä vuonna eläkemaksuja lähes 5 miljardia euroa ja työnantajat noin 15 miljardia eli yksityisten eläkeyhtiöiden tulot ovat eläkemaksujen osalta noin 20 miljardia euroa.
Kahdeksan eläkeyhtiön (Valtion eläkerahasto VER mukaan lukien) sijoitustuotot olivat viime vuonna mediaanikorolla 9 prosenttia ja seitsemän yksityisen eläkeyhtiön sijoitustuotot keskimäärin 8,34 prosenttia. Tämä tarkoitta ”varovaisesti laskien” sitä, että yksityisten yhtiöiden sijoitustuotot olivat viime vuonna noin 13 miljardia euroa.
Jos ynnätään yhteen yksityisten eläkeyhtiöiden tulot 33 miljardia ja vähennetään menot 25 miljardia, kasvaa eläkeyhtiöiden ”yhteinen tase” 8 miljardia euroa.
Kysynkin viime vuonna lähes 10 prosentin sijoitustuottoihin yltäneiden Eteran ja Ilmarisen johdolta, että mitkä ovat ne todelliset syyt, jotka estävät ”taitetun indeksin” poistamisen?
Kauko Tuupainen
kansanedustaja,
valtiovarainvaliokunnan jäsen (ps.)
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Viikon suosituimmat
Lähi-idästä kotoisin olevat naiset toivovat burkakieltoa: “Ennen kun tulin Suomeen, en ollut nähnyt burkaa”
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Emmi Nuorgam: “Vihaan mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä”
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Tappelut ”mustien ja valkoisten” oppilaiden välillä jatkuneet koko syksyn ruotsalaiskoulussa – ”Traagista”, valittaa paikallispoliisi
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Rydman: Helsingistä tehtävä jälleen turvallinen – ”On luovuttava politiikasta, joka karkottaa pääkaupungista hyvät veronmaksajat ja täyttää sen väkivaltaisilla jengeillä ja islamistisaarnaajilla”
Helsingin pormestariksi pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman haluaa palauttaa pääkaupunkimme takaisin tunnollisille työssäkäyville ihmisille ja uutterille yrittäjille. - Helsinki kuuluu niihin alueisiin maassamme, jotka eniten kärsivät vääränlaisesta maahanmuuttopolitiikasta, Rydman sanoo.
Halla-aho: “Tällä tavoin venäläisille voitaisiin osoittaa, että vaikka kello käy, niin kello ei käy heidän hyväkseen”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Päivän pointti: Trump valitsi ministeriksi huippuyliopistosta valmistuneen sotaveteraanin – valtamedia ja vasemmistomeppi veivasivat tittelin tv-juontajaksi
Yhdysvaltain presidentiksi valitun Donald Trumpin tuoreet henkilövalinnat tulevaan hallintoonsa aiheuttavat ahdistusta mediassa ja Trumpin politiikan vastustajissa. Reaktiot ovat samankaltaisia Atlantin valtameren molemmilla puolilla.
Analyysi: Yhdysvalloissa vasemmisto radikalisoitui pienessä ajassa ja vieraantui hyvin kauas keskivertoäänestäjistä, ilmiö aiheuttaa vasemmistolle näköharhan
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Suomen ja Somalian välinen maaohjelman kautta tapahtuva kehitysyhteistyö keskeytetään – ministeri Tavio: Suomi ei voi jatkaa kehitysyhteistyötä maan kanssa, joka ei ota takaisin omia kansalaisiaan
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Hälyttävä tutkimustulos: kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia
Tanskassa äskettäin suoritetun kyselytutkimuksen mukaan peräti kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia. Yhtä suuri osuus pitää Hamasin vuosi sitten Israeliin tekemää hyökkäystä oikeutettuna siviiliuhreista huolimatta. Tanskan muslimeista 44 prosenttia sanoo, että Israelin valtiolla ei ole oikeutta olemassaoloon.
Uusimmat
Antikainen: Suomi irti Ottawan sopimuksesta ja maamiinat takaisin
Jaana Strandman: Hallitus vahvistaa lasten oikeuksia
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää