MATTI MATIKAINEN
Olen tykönäni miettinyt, pitäisikö vuoden 2006 alusta poistettu varallisuusvero palauttaa, vai onko se monen muun veron tapaan muodostunut tabuksi?
Varallisuusveron tuotto valtiolle oli vuonna 2005 noin 85 miljoonaa ja vuonna 2004 noin 130 miljoonaa euroa. Päätöksen varallisuusveron poistamisesta teki Matti Vanhasen (kesk.) hallitus Eero Heinäluoman (sd.) toimiessa valtiovarainministerinä. Minusta päätös oli hätiköity ja sen sanotaan olleen myös poliittisesti kiistanalainen. Myönnän, että varallisuusverolla kikkailu oli monelle verosuunnittelun hallitsevalle henkilölle hyvä bisnes. Tämä olisi kyllä voitu estää laillisin keinoin, jos halua siihen olisi ollut.
Varallisuusveron alaraja oli sen poistamisajankohtana 250 000 euroa. Nyt nostaisin sitä 100 000 eurolla eli 350 000 euroon, jotta tavalliset palkansaajat, mm. oman asunnon omistajat, eivät tulisi sen piiriin.
Jos ja kun varallisuusvero palautettaisiin, tulisi samanaikaisesti tarkistaa paljon keskustelua herättävän perintöveron veroasteikkoja. Jättäisin kokonaan pois alimman asteikon eli 20 000-40 000 euroa, jolloin seuraava asteikko alkaisi 40 001 eurosta. Muutos koskisi molempia veroluokkia.
Ykkösveroluokka koskee perinnön jättäjän lähisukulaisia ja siinä maksimivero voisi olla 10 prosenttia. Tämä tekisi oikeutta perillisille, sillä on sanomattakin selvää, että perittävästä omaisuudesta on jo perinnönjättäjän aikana maksettu erilaisia veroja melkoisesti.
II veroluokka koskee muita sukulaisia sekä perheen ja suvun ulkopuolisia henkilöitä, joiden verotuksen säilyttäisin ennallaan, alimman asteikon poistamista lukuun ottamatta.
Arvonlisävero on valtion talousarvion merkittävin tulolähde. Sitä kerätään tänä vuonna 17 miljardia euroa ja rapiat päälle. Yhden arvonlisäveroprosentin tuotto on lähes miljardi euroa.
Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa yleinen arvonlisäveroprosentti on 25 prosenttia, Islannissa tunnetuista syistä 25,5 prosenttia. On pohdiskeltu, tulisiko Suomen nostaa omaa ALV-prosenttiaan pohjosmaiselle tasolle? Pohdiskelua on syytä jatkaa, joskin toivon, ettei sitä nosteta tällä hallituskaudella. Sen sijaan ”käsillä töitä tekevien” yrittäjien, kuten parturi-kampaajien, kosmetologien ja eräiden muiden yrittäjien arvolisäveroa olisi syytä laskea kymmeneen prosenttiin. Samalla vähennettäisiin sitä kuuluisaa harmaata taloutta ja tuettaisiin pienyrittäjyyttä.
Nykykäytännön mukaisesti, jos pienyrittäjän liikevaihto on enintään 8 500 euroa, ei verovelvollisen tarvitse maksaa arvonlisäveroa lainkaan tilikaudelta. Perussuomalaiset ovat esittäneet alarajan nostoa 30 000 euroon. Esitys ei ole kuitenkaan edennyt hallituspuolueiden vastustuksesta johtuen. Asiaan palataan vuorenvarmasti seuraavien eduskuntavaalien jälkeisissä hallitusneuvotteluissa.
Kauko Tuupainen
kansanedustaja,
valtiovarainvaliokunnan jäsen (ps)
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Suomen maahanmuuttopolitiikkaa tiukennetaan ulkomaalaislain muutoksilla. Kansainvälinen suojelu muutetaan luonteeltaan väliaikaiseksi, ja lupien kestoa lyhennetään EU-oikeuden mahdollistamaan minimiin. Jatkossa rikoksiin syyllistyminen ja kansallisen turvallisuuden vaarantaminen johtavat suojeluaseman myöntämättä jättämiseen tai lakkauttamiseen.
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Pääministeri Petteri Orpo peräsi eilisessä A-talkissa vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskelalta lukuja kasvutoimiin. Vasemmistoliiton vaihtoehtobudjetti julkaistaan ensi viikolla, mutta Koskelalla ei ollut vielä antaa lukuja puheidensa tueksi. Suomen talouden tilaa koskevassa puheenjohtajien välisessä keskustelussa olivat paikalla Orpon ja Koskelan lisäksi perussuomalainen valtiovarainministeri Riikka Purra ja SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman.
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikaisen mielestä nyt on tullut aika, että Suomi irrottautuu jalkaväkimiinat kieltävästä Ottawan sopimuksesta.
Tanskassa äskettäin suoritetun kyselytutkimuksen mukaan peräti kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia. Yhtä suuri osuus pitää Hamasin vuosi sitten Israeliin tekemää hyökkäystä oikeutettuna siviiliuhreista huolimatta. Tanskan muslimeista 44 prosenttia sanoo, että Israelin valtiolla ei ole oikeutta olemassaoloon.
