LEHTIKUVA
Tuupainen: “Koulurahasto” kaventaa eduskunnan budjettivaltaa
Uusi valtiovarainministeri Antti Rinne on innostunut kannattamaan Senaattiyhtiön ideoimaa kiinteistöyhtiötä (Remontti Oy), joka myöhemmin muutettaisiin eduskunnan talousarvion ulkopuoliseksi rahastoksi. On sanomattakin selvää, että menettely kaventaisi eduskunnan budjettivaltaa entisestään.
Eduskunta on menneinä vuosina perustanut 11 talousarvion ulkopuolista rahastoa, joiden yhteinen tasearvo oli viime vuoden vaihteessa lähes 27 miljardia euroa. Tämä on määrältään puolet valtion vuosittaisista menoista ja eduskunnalle kuuluvan päätösvallan ulkopuolella.
Toiseksi, kunnatkin saavat tälläkin hetkellä edullista lainaa omiin investointeihinsa, niin edullista, etteivät eläkeyhtiöt kykene vastaavaan lainoitukseen. Miksi? Siksi, että eläkeyhtiöiden tulee saada sijoituksistaan merkittävästi korkeampaa tuottoa, koska näin on päätetty. Myös yhtiöiden ns riskisijoitukset on hyväksytty.
Ministeri Rinteen ajama hanke kohdistuu alussa koulukiinteistöihin ja kouluverkkoihin. Toimenpiteellä taataan valtion ja yksityisten pääomasijoittajien etu. Sijoittajat saisivat voittonsa peruskuntien veronmaksajilta. Hämmästystä herättää myös yhtiölle siirtyvä päätösvalta kuntien kouluverkoston uusimisesta (lue: supistamisesta). Onko myöskään järkevää se, että koulut ensin myydään ja sitten vuokrataan entiseen käyttöön?
Järkevintä olisikin, että “miljardien suuruisen korjausvelan lyhennys” tapahtuisi siten, että valtion budjettiin varattaisiin vuosittain riittävän suuruinen määräraha kuntien omistamien homekoulujen ja muiden kiinteistöjen korjauksiin. On myös syytä muistaa, etteivät kunnat peri kiinteistöveroa omistamistaan kiinteistöistä. Yksityiset yhtiöt ovat maksuvelvollisia ja joutuvat lisäämään maksetun veron perimiinsä vuokriin. Myös varainsiirtovero aiheuttaa lisääntyvää byrokratiaa kiinteistöjen omaisuuden siirtyessä kunnilta yhtiölle, joskin se on valtion kassan kannalta ns nollasummapeliä.
Kauko Tuupainen
kansanedustaja (ps),
valtiovarainvaliokunnan jäsen
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Viikon suosituimmat
Itäkeskuksen muslimiyrittäjä HS:lle: Hameen on oltava löysä lantion kohdalta, jotta muut miehet kuin minä eivät näe
Helsingin Itäkeskuksen Hansasillalla esillä ollut islamilaisia pukeutumissääntöjä esittelevä kyltti on puhututtanut mediassa ja somessa tällä viikolla. Kyltissä kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa samankaltaisia kylttejä on nähty jo pitkään. Saksassa on tuotu oikeuden eteen myös sharia-poliiseja.
Maahanmuuttopolitiikka kiristyy koko EU:ssa – PS-meppi Sebastian Tynkkynen: ”Ratkaisujen aika on tullut” – kokoomuksen meppi Aura Salla nosti äärioikeistokortin
Euroopan unionin maahanmuuttopolitiikka on liikkeessä ja kääntymässä selvästi tiukempaan suuntaan. Sekä keskeisissä EU-toimielimissä että jäsenvaltioiden hallinnoissa ilmenee tahtotilaa tiukentaa maahanmuuton sääntöjä ja tehostaa laittomasti EU:ssa oleskelevien palautuksia. - Ihmisoikeuksista EU:ssa pidetään jatkossakin kiinni, mutta kenenkään ihmisoikeus ei ole oleskelu laittomasti EU-maissa, perussuomalaisten meppi Sebastian Tynkkynen sanoo.
Vihersiirtymä vastatuulessa: Saksalaisautoilijat vaihtavat sähköautonsa bensaan ja dieseliin
Autoilijoiden siirtyminen sähköisiin kulkuvälineisiin tökkii välittömästi, kun tuet loppuvat. Saksassa jopa kolmannes sähköautoaan vaihtaneista on siirtynyt takaisin bensaan tai dieseliin sen jälkeen, kun avustukset hiipuivat. Tavoite fossiilivapaasta uusien autojen kaupasta vuonna 2035 karkaa yhä kauemmaksi.
Kamala Harris on positiivisen erityiskohtelun tuotos – maailman menestynein “DEI-rekry”
Kamala Harris on uransa joka käänteessä hyötynyt siitä, että hän on nainen ja kuuluu rodulliseen vähemmistöön. Hän on malliesimerkki siitä, miten paljon positiivinen erityiskohtelu voi edistää vähemmistöjen menestystä. Varapresidenttinä hän oli Bidenin "DEI-rekry", joka lopulta syrjäytti presidentti Bidenin. Nyt hänellä on mahdollisuus nousta maailman mahtavimman maan presidentiksi.
Yle kehysti Trumpin kampanjatilaisuuden vitsin rasismiksi: ”Roskasaari” – tosiasiassa Puerto Rico hukkuu roskiin
Ylen toimittajien mieleen ei tullut tarkistaa, miksi Amerikassa on ennenkin kutsuttu Puerto Ricoa roskasaareksi. Rasismi ei liity asiaan, vaan vertaus on sangen kirjaimellinen, koska roskia Puerto Ricossa riittää. Saaren asukkaiden yksi suurimpia ongelmia onkin jäteasemien tilan puute, ja eri arvioiden mukaan kaatopaikkatila saattaa loppua kesken 2–4 vuodessa.
Mäenpää: Itäkeskuksen kyltit seurausta vihreiden maahanmuuttopolitiikasta
Yksi kuluvan viikon kuumimmista puheenaiheista on ollut Helsingin Itäkeskukseen ilmestynyt herättänyt ohjetaulu koskien musliminaisten pukeutumista. Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää muistuttaa ohjeistuksesta pöyristynyttä vihreiden puheenjohtajaa Sofia Virtaa siitä, että tapahtunut on seurasta vihreidenkin tukemasta avoimien rajojen maahanmuuttopolitiikasta.
PS-Nuoriso: Suomessa ei ole sijaa sharia-laille
Perussuomalainen Nuoriso on tyrmistynyt, mutta ei vähääkään yllättynyt islamilaisten pukeutumissääntöjen julistamisesta Itäkeskuksessa. Uutisoidussa julisteessa kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa julisteet ovatkin jo vuosia sitten vaihtuneet islamistisiin “sharia-poliiseihin”, jotka häiriköivät kansalaisia islamilaisten oppien rikkomisesta.
SVT nauhoitti salaa Malmössä imaamin perjantairukouksen, jossa ylistettiin Hizbollahin johtaja Nasrallahia
Ruotsin yleisradioyhtiön uutistoimitus SVT Nyheter oli tekemässä tutkivaa journalismia, kun imaami Sami Al-Tameemi ylisti Hizbollahin edesmennyttä johtajaa Hassan Nasrallahia perjantairukouksessa Libanonin kulttuuriyhdistyksessä Malmössä. Hän kutsui Nasrallahia marttyyriksi. SVT nauhoitti tilaisuuden. Tämä oli SVT:n toinen käynti yhdistyksen tiloissa.
Koko läntinen maailma velloo tunnemyrskyissä – Suomestakin tuli puberteettiyhteiskunta, jota rakennetaan fiilispohjalta
Tietokirjailija-kouluttaja Katleena Kortesuon uutuuskirja "Tunteet tapissa" kertoo havainnollisesti, kuinka olemme siirtyneet tietopohjaisesta konsensusyhteiskunnasta tunneuskovaisuuden maailmaan, jonka perustukset valettiin 1980- ja 1990-luvuilla. Monelta osin yhteiskuntamme on kuin 13-vuotias teini, joka kokee tunteita vahvasti ja viskoutuu tunnemyrskyn mukana milloin mihinkin suuntaan. Pelkkä tunne on kuitenkin surkea kumppani silloin, jos edessä on vaikea ja kauaskantoinen päätös.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää