SU
Miten turvata sisäilmasairastuneiden ihmisarvoinen elämä? Miten sairastuneet saataisiin avun piiriin? Asiaa puivat keskiviikkona 17.1.2017 klo 11 alkaen professori Ville Valtonen, kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri Tamara Tuuminen ja kätilö Annika Rönneberg. Tilaisuutta isännöi työmies Matti Putkonen.
Homekoulujen, lastentarhojen ja laitostilojen määrä Suomessa on hälyttävän suuri. Riskiryhmään arvioidaan kuuluvan yli 40% kouluista, 20% asunnoista ja 5% toimistoista. Arvioiden mukaan jopa 800 000 suomalaista on jo altistunut.
Nyt on viimeinen hetki pysäyttää tämä kehitys. Vaikutukset kansanterveyden ja kansantalouden kannalta ovat todella merkittäviä. Sisäilmastasairastuneiden oikeudet on turvattava ja lisäsairastumiset estettävä. Mistä on kysymys? Mikä on vakuutuslaitosten rooli sairastuneiden vähättelyssä? Ohittaako raaka bisnes jälleen kerran ihmisten terveyden? Miksi sairastuneet jäävät sosiaaliturvan ulkopuolelle. Näistä aiheista enemmän tuumaustunnilla.
Tilaisuus on päättynyt. Lähetyksen jälkitallenne:
Professori Ville Valtonen käy tuumaustunnilla läpi sisäilmasairauksia ja -sairastumista. Lisäksi Valtonen puuttuu keskeiseen epäkohtaan – miksi sairastuneet jäävät usein kokonaan sosiaaliturvan ulkopuolelle. Miksi lääkärin kokonaisarvio ei riitä sosiaaliturvaan?
Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri, lääketieteellisen mikrobiologian dosentti Tamara Tuuminen käy läpi lääkärien koulutuksen uudistustarpeet ja kertoo, minkälaisiin tutkimuksiin yhteiskunnan tulisi jatkossa panostaa.
Kätilö Annika Rönneberg kertoo, miksi hänen ja satojen muiden Kätilöopistolla sairastunutta kollegaansa eivät saaneet todellista apua tilanteeseensa. Mikä on työnantajan vastuu?
Tervetuloa katsomaan lähetystä.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Helsingin pormestariksi ensi kevään kuntavaaleissa pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman rohkaisee helsinkiläisäänestäjiä ja toteaa, että kehityssuunta, jossa suomalainen kantaväki on jäämässä vähemmistöksi omilla asuinalueillaan, voidaan vielä pysäyttää ja suunta voidaan kääntää. – Perussuomalaisilla on kaikki edellytykset tavoitella suurimman puolueen paikkaa kuntavaaleissa.
Suomen maahanmuuttopolitiikkaa tiukennetaan ulkomaalaislain muutoksilla. Kansainvälinen suojelu muutetaan luonteeltaan väliaikaiseksi, ja lupien kestoa lyhennetään EU-oikeuden mahdollistamaan minimiin. Jatkossa rikoksiin syyllistyminen ja kansallisen turvallisuuden vaarantaminen johtavat suojeluaseman myöntämättä jättämiseen tai lakkauttamiseen.
Päivisin he ovat eläinlääkäreitä, opettajia, yrittäjiä. Yöllä heistä kuoriutuu aivan jotakin muuta. Butšan noidat puhdistavat ilmatilaa venäläisten drooneista rynnäkkö- ja konekivääreillä. Vuoden 2022 verilöyly ja kansanmurha eivät unohdu, oli sodan lopputulos mikä hyvänsä.
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Pääministeri Petteri Orpo peräsi eilisessä A-talkissa vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskelalta lukuja kasvutoimiin. Vasemmistoliiton vaihtoehtobudjetti julkaistaan ensi viikolla, mutta Koskelalla ei ollut vielä antaa lukuja puheidensa tueksi. Suomen talouden tilaa koskevassa puheenjohtajien välisessä keskustelussa olivat paikalla Orpon ja Koskelan lisäksi perussuomalainen valtiovarainministeri Riikka Purra ja SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman.
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikaisen mielestä nyt on tullut aika, että Suomi irrottautuu jalkaväkimiinat kieltävästä Ottawan sopimuksesta.
