Luhankalainen Heikki Vilander esittelee kiistanalaista tuulivoimapuistoa. / MIKA RINNE
Tuulivoimaloista melu- ja terveyshaittaa Luhangassa – kesämökkiasukas: “Yhtään yötä en ole voinut olla talossa voimaloiden käynnistymisen jälkeen”
Sysmäläinen Raili Pajunen omistaa kesämökin, joka sijaitsee Latamäen tuulivoimaloiden läheisyydessä. Hän ei ole kuitenkaan voinut nauttia kesäpaikastaan voimaloiden käynnistyttyä vuonna 2014. Myös monet muut Luhangan tuulivoimala-alueen lähiasukkaat ovat joutuneet kokemaan tuulivoimaloiden haittavaikutuksia.
– Yhtään yötä en ole voinut olla talossa voimaloiden käynnistymisen jälkeen. Se on kotipaikkani, jossa ennen linnut lauloivat ja oli rauhallista. Siihen tuulivoimaloihin se rauha sitten loppui, Raili Pajunen harmittelee.
Hän kertoo kokemistaan melu- ja terveysvaikutuksista.
– Tuulivoimaloista on meluhaittaa. En pysty olemaan talossa tai pihalla ilman kuulosuojaimia. Ilman suojaimia saan päänsärkyä. Se on sitä infraäänen vaikutusta, Pajunen sanoo.
”Muistuttaa betonimyllyn ääntä”
Keski-Suomessa sijaitseva Luhangan Latamäki on yhteensä kuuden tuulivoimalan tuulivoima-alue. Voimaloiden napakorkeus on 140 metriä. Niiden 50 metriset lavat käyvät korkeimmillaan lähes 200 metrin korkeudessa.
Luhankalainen Eino Rantanen asuu noin 800 metrin päässä lähimmästä tuulivoimalasta. Rantasella ei ole niistä hyvää kerrottavaa.
– Kaikki kuusi voimalaa ovat näkyvillä. Ei ole puustoa edessä suojaamassa niiden turruttavalta melulta. Sitä ei osaa verrata liikenteen meluun. Se ääni on tasaisen tappavaa jumputusta. Pahimmillaan voimaloiden ääni muistuttaa betonimyllyn ääntä, Rantanen kuvailee.
Rantanen asuu kotitilallaan äitinsä kanssa.
– Melu kuuluu sisälle asti ja sen takia ei aina saa nukuttua yöllä. En kaipaa tuulivoimaloita lisää. Nämäkin olisi pitänyt rakentaa kauemmaksi asutuksesta, Rantanen toteaa.
Uudet melumittaukset
Joukko alueen asukkaita valitti taannoin Latamäen tuulivoima-alueen melumittauksista hallinto-oikeuteen. Oikeuden mielestä melumittauksia ei tehty riittävän luotettavasti. Lisäksi päivä- ja yöaikainen melu näyttäisi ylittävän sallitut rajat.
Korkein hallinto-oikeus hylkäsi Luhangan kunnan valituksen asiasta ja jätti voimaan hallinto-oikeuden päätöksen uusista melumittauksista sekä ympäristöluvan harkinnasta.
Hallinto-oikeuden päätöksessä Luhangan kunta velvoitettiin suorittamaan uudet melumittaukset ajankohtina, jolloin tuulivoimalat toimivat suurimmalla mahdollisella tehotasolla ja vallitsee melun leviämisen kannalta otollisemmat olosuhteet kuin aikaisemmin tehdyissä mittauksissa. Tämä tarkoittaa olosuhteita, joissa asukkaat kokevat meluhaitan häiritsevyyden suurimmaksi.
Latamäen tuulivoimalat omistaa Exilion Tuuli Ky, joka osti tuulipuiston sveitsiläiseltä pääomasijoitusyhtiö SUSI Partners AG:n rahastolta viime keväänä. Exilion Tuulen omistajia ovat Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo, Valtion Eläkerahasto sekä Eläkevakuutusyhtiö Veritas.
Tuulivoimayhtiö on antanut melumittaukset Ramboll Oy:n tehtäväksi. Mittausten on määrä valmistua loppuvuoden aikana.
Riippumattomuutta kaivataan
Voimaloiden lähellä asuvat ovat vaatineet, että mittaaja pitäisi vaihtaa ja valvojaksi asettaa riippumaton asiantuntija. Asukkaiden mielestä mittauksia pitäisi tehdä myös talvella, kun puissa ei ole lehtiä. Lisäksi tarvetta olisi erillisille sisämelumittauksille ja myös tuulivoimaloiden lähtömelutaso pitäisi selvittää.
Yksityisten ihmisten rahoittama Suomen ympäristöterveys (SYTe) on tehnyt mittauksia tuulivoiman vaikutuksista.
SYTen mukaan mittaustulokset alkukesältä 2019 ovat hälyttävät, koska ihmiset ja eläimet altistuvat teolliselle infraäänelle kymmenien kilometrien etäisyydellä tuulivoimaloista.
Esimerkiksi Jyväskylässä infraääntä havaitaan erityisesti touko-kesäkuussa ja sen arvellaan olevan peräisin noin 50 kilometrin päässä sijaitsevista Luhangan voimaloista.
MIKA RINNE
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Perussuomalaiset kaatoivat suuren tuulipuistohankkeen Lapissa – ”Matkailijat eivät tule tänne propelleja katsomaan”
Halla-aho: Suomen teollisuus kuristetaan hengiltä liian kunnianhimoisilla ilmastotavoitteilla
Sosiaali- ja terveysministeriöstä tehty kantelu oikeuskanslerille – kansalaiset tuskastuivat tuulivoimaloiden meluun
Koskenkylä: Saksan viherutopistinen energiakäännös “Energiewende” on ajautumassa umpikujaan – kansalaisten mielestä kallis, kaoottinen, epäoikeudenmukainen
Mäenpää: Miksi hallitus edistää tuulivoiman lisärakentamista ilman puolueetonta selvitystä sen terveysvaikutuksista?
Juuso vaatii tuulivoimaloille ympäristöluvat
Peltokangas haluaa selvyyttä Gasumin ja ABO Windin hämäriin tuulivoimahankkeisiin – ministeri haluton puuttumaan
Tuulivoimateollisuus valtaamassa tuhansien järvien maan valtavalla voimalla – Juuso vaatii ympäristölupaa tuulivoimaloille
Viikon suosituimmat
Pekka Aittakumpu: “On aika tunnustaa, miten suurta vahinkoa yksisilmäinen monikulttuurisuusaatteen ihannointi on aiheuttanut”
Perussuomalaisten kansanedustaja Pekka Aittakummun mielestä on aika tunnustaa monikulttuurisuusaatteen suomalaisille arvoille aiheuttama vahinko ja seistä rohkeasti isänmaamme takana.
Joulutori-iskun takana pakolaisstatuksen saanut lääkäri – vannoi jo vuosi sitten kostoa Saksalle
Saksassa asuvan saudiarabialaisen lääkärin Taleb Al Jawad Abdulmohsen (50) perjantai-iltana Magdeburgissa autolla täpötäydelle joulutorille tekemässä terrori-iskussa kuoli viisi ja loukkaantui yli 200 ihmistä. Tekijä on saudiarabialainen pakolainen.
Ääliösuvaitsevainen valtamedia jauhoi ensin huolipuhetta naisiin kohdistuvasta väkivallasta – vähättelee nyt väkivaltaan lietsovaa graffitia eikä tunnista enää naisvihaa
Naisiin kohdistuvan väkivallan -jopa naisvihan - hyväksyminen graffiteissa taiteellisen vapauden nimissä tai väkivallan vähättely johtaa jälleen havaitsemaan median räikeät kaksoisstandardit.
Isku saksalaisella joulutorilla, saudimies kaahasi autolla väkijoukkoon – sisäministeri oli aiemmin varoittanut suuresta terrori-iskun vaarasta joulumarkkinoilla
Mies kaahasi henkilöautolla väkijoukkoon joulutorilla Magdeburgissa Saksassa. Mediatiedot kertovat useista kuolonuhrista ja kymmenistä loukkaantuneista.
SDP sai kyytiä kyselytunnilla: Demareiden veronalennuspuheisiin ei voi suhtautua vakavasti
Perussuomalaisten kansanedustaja Joakim Vigelius osui napakymppiin muistuttaessaan demareita SDP:n vaihtoehtobudjetin tuntuvista veronkorotuksista.
Riikka Purraa puukotetaan uudessa graffitissa – Vigelius: “Tällainen väkivallalla ja veriteoilla uhkailu ylittää rajan”
Uudessa graffitissa tummanpuhuva hahmo lävistää Riikka Purran teräaseella. Uusi graffiti maalattiin keskiviikkona Helsingin Suvilahdessa poistetun tilalle. Alkuperäisessä graffitissa Purra kuvattiin veriset sakset kädessään ja hakaristit silmissään. Asiasta ovat uutisoineet Helsingin Sanomat ja Iltalehti. Perussuomalaisten kansanedustaja Joakim Vigelius pitää teosta demonisoivana ja verrannollisena tappouhkaukseen.
Oikeusministeri Leena Meri: Muiden ihmisten hengelle ja terveydelle erittäin vaarallisten henkilöiden on pysyttävä vangittuna
Oikeusministeriössä on valmistunut arviomuistio varmuusvankeudesta ja sen käyttöönotosta. Uusi seuraamus olisi tarkoitettu vaarallisimpia väkivaltarikoksia tekeville.
Ronkainen: Ansaitsisiko metsästys virallisen roolin puolustuksessa?
Metsästys on Suomessa paljon enemmän kuin pelkkä harrastus – se on syvälle juurtunut osa kulttuuriamme, perinteitämme, jonka lisäksi se on keskeinen keino luonnon tasapainon ylläpitämisessä. Metsästäjän vastuu ei kuitenkaan pääty riistanhoitoon tai saaliin hyödyntämiseen. Tärkeä osa metsästäjän tehtävää on varmistaa, että aseenkäyttötaidot ovat kunnossa – paitsi saaliin kunnioituksen, myös turvallisuuden tähden, kirjoittaa perussuomalaisten kansanedustaja ja puolustusvaliokunnan jäsen Jari Ronkainen.
Ampuma-aserikosten rangaistukset kiristyvät – oikeusministeri Leena Meri: “Uudella sääntelyllä pyritään erityisesti torjumaan järjestäytynyttä rikollisuutta”
Hallitus esittää aserikoksia koskevan lainsäädännön merkittävää uudistusta. Hallitusohjelman mukaisesti törkeän ampuma-aserikoksen vähimmäisrangaistus korotettaisiin kahdeksi vuodeksi vankeutta. Jatkossa tästä rikoksesta tuomittaisiin pääsääntöisesti ehdoton vankeusrangaistus.
Useita muutoksia rikoslakiin ensi vuoden alusta: Rangaistukset kovenevat, naisten ja tyttöjen silpominen kriminalisoidaan entistä selvemmin
Oikeusministeriön hallinnonalalla tulee voimaan muutoksia 1. tammikuuta 2025 alkaen. Muun muassa avioliittoon pakottamisen rangaistavuutta selkeytetään, tyttöjen ja naisten sukuelinten silpominen kriminalisoidaan rikoslaissa entistä selkeämmin, lapsensurmaa koskeva lainsäännös kumotaan ja tappo on jatkossa vanhentumaton rikos.
Uusimmat
Kolumni: Ensimmäinen puolitoistavuotinen ministerinä
Ronkainen: Ansaitsisiko metsästys virallisen roolin puolustuksessa?
Toimitus suosittelee
PS Naiset 3/2024
Lue lisää
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää