LEHTIKUVA
Tuulivoimaloiden rakentamisen kokonaisuus ei ole kenenkään hanskassa
Tuulivoimaloiden sijottaminen sähköntuotannon näkökulmasta ihanteellisesti edellyttää sekä varmatuulista paikkaa että pääsyä voimajohtoihin. Länsirannikolle Porista Lappiin on noussut suuri määrä tuulivoimaloita, ja lisää suunnitellaan. Yhtäkkiä pienelle alueelle voi nousta kymmeniä, jopa satoja tuulivoimaloita. On ongelmallista, että tuulivoimaloiden rakentamisen kokonaisuuden koordinointi ei kuulu kenellekään.
Tuulivoimalla tuotetun sähkön määrän kasvaessa ihanteellisiksi arvioidut paikat täyttyvät. Rannikkoseudun täyttyessä kiinnostus on siirtymässä sisämaahan. Tuulen yläpuolella oleva tuulivoimala aiheuttaa tuulen alapuolella olevalle tuulivoimalle ‘herätysilmiön’ eli alentaa myötätuulen nopeutta. ‘Herätysilmiö’ voi heikentää myötätuulta ja alentaa tuulivoimalan tuottamaa sähkön määrää jopa yli 50 kilometrin päässä.
Naapurustoon satoja voimaloita
Tuulivoimaloista päätetään kunnissa hanke kerrallaan. Tuulivoimaloiden vaikutukset kuitenkin ylittävät kuntarajat. Moni hanke sijoitetaan kahden tai kolmen kunnan rajalle niin, että voimaloita on useamman kunnan alueella. Jokainen kunta tekee päätökset oman kunnan rajojen sisälle sijoittuvista voimaloista. Niinpä pienelle alueelle saatetaan eri kunnissa luvittaa käsittämätön määrä voimaloita.
– Esimerkiksi Halsua-Lestijärvi-Toholampi-alueelle suunnitellaan 365 kappaletta Eiffel-tornin korkuisia voimaloita. Ylä-Savoon ja sen viereen Pohjois-Pohjanmaalle, Kainuuseen ja Keski-Suomeen on aluehallintoviraston laskelmien mukaan suunnitteilla 1 400 kappaletta 300 metriä korkeita tuulivoimaloita. Kukaan ei katso kokonaisuutta, ihmettelee Tapio Heikkilä. Hän omistaa kiinteistön ja metsää Halsualla.
Myös Itä-Suomen aluehallintovirasto toivoo tuulivoimaloille yhteisarviointia. Asuinpaikasta riippuen kodin ympäristöön voi noin 30-35 kilometrin säteelle nousta pahimmillaan jopa yli 700 voimalaa.
Liian lähellä toisiaan
Tuulivoimasuunnittelu käy kuumana, vaikka itse rakentaminen takkuaa. Esimerkiksi Lestijärvellä on 69 perustusta tuulivoimaloille valmiina. Siemens Gamesa ei ole voinut toimittaa sinne voimaloita sovitulla aikataululla.
Ympäri Suomen voimaloita suunnitellaan kaikkialle, missä vain on maansa vuokraamiseen suostuvia maanomistajia tai missä kunnalla ja seurakunnalla on omistuksessaan isoja alueita. Monesti voimalat rakennetaan liian lähelle toisiaan, jolloin yksi voimala sijaitsee toiseen nähden niin, että joutuu sen jättöpyörteeseen, mikä puolestaan lisää melua ja haittoja.
Liian lähellä toisiaan sijaitsevat voimala-alueet puolestaan syövät tuulta toisiltansa. Ranskalaisen Factuel-lehden mukaan kyseessä on ilmiö, jossa tuulivoimala hidastaa tuulen nopeutta. Silloin takana sijaiseviin tuulivoimaloihin osuu vähäisempää tuulta ja niiden tuottavuus alenee. Mitä enemmän tuulivoimaloita rakennetaan lähelle toisiaan, sitä enemmän tuulivoimalat häiritsevät toistensa toimintaa. Ilmiö on johtanut ulkomailla jo tuulivoimayhtiöiden välisiin naapuruuskiistoihin.
Tuulivoimalaki on tarpeen
Tuulivoimalakiin tulisi sisällyttää myös tuulivoimaloiden vaatimien sähkölinjojen alta lunastettavien maiden lunastusmenettelyt sekä tuulivoimaloiden purkuvastuut.
Moni maanomistaja pelkää, että voimalan vedellessä viimeisiään ulkomainen omistaja myy omistuksensa toiselle yritykselle, joka menee sopivasti konkurssiin juuri, kun voimala pitäisi uusia tai purkaa. Silloin tuulivoimalan purkaminen saattaa kaatua maanomistajan vastuulle.
Suomen Tuulivoimayhdistyksen mukaan Suomessa oli kesäkuun 2022 lopussa toiminnassa yhteensä 1 112 tuulivoimalaa. Rakenteilla ja suunnitteilla oli viime vuoden marraskuussa 6 827 tuulivoimalaa. Lisäksi merialueille on suunnitteilla 12 hanketta, joihin suunnitellaan 1 013 tuulivoimalaa. Kuntaliiton omistaman konsulttiyhtiön FCG Finnish Consulting Group Oy:n mukaan Suomessa on lisäksi suunnitteilla yhteensä 185 vielä julkistamatonta tuulivoimahanketta.
Tuulivoimaloiden vaatimaa lupamenettelyä on luvattu keventää. Jos lupamenettelyä kevennetään, on löydettävä keinot lisätä toiminnan valvontaa ja säädettävä siihen riittävät keinot. Tuulivoimaloiden toimintaa on vaikea valvoa, koska niiltä ei vaadita ympäristölupaa. Tuulivoiman yhteis- ja kokonaisvaikutuksista ei ole vastuussa mikään taho.
Leena Kurikka
Artikkeliin liittyvät aiheet
- lupamenettely FCG Finnish Consulting Group tuulivoimalaki Siemens Gamesa Tapio Heikkilä tuulivoimasuunnittelu tuulivoimayhtiöt tuulivoimalat tuulivoiman haitat tuulivoimarakentaminen Suomen Tuulivoimayhdistys sähköntuotanto Tuulivoima
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Yle väitti tarkistaneensa faktoja tuulivoimateollisuuden aiheuttamasta metsäkadosta – paremminkin olisi voinut mennä
Perussuomalaiset vaatii säätövoimaa tuulivoimatuottajien maksettavaksi – sähköntuotanto ei voi olla riippuvainen siitä, tuuleeko vai ei
Tanskalaisen energiajätin miljardisatsaukset tuulivoimaan uhattuna – puolustusvoimat epäilee, lupaprosessi on raskas ja kannattavuus kysymysmerkki
Tuulivoiman ja vetytehtaan hyödyt ulkomaille – haitat jäävät Suomeen
Kunta alensi tuulivoimaloiden rakennuslupien hintoja oudosti – poliisi kiinnostui asiasta
Merituulivoimaloiden turvallisuus puhuttaa Euroopassa – turvatoimien maksajasta erimielisyyksiä
Perussuomalaiset huolissaan tuulivoimaloiden kytkemisestä sähköverkkoon – voi luoda kohtuuttomia tilanteita omaisuudensuojan osalta
Osa tuulivoimayhtiöistä kiertää Suomen verotusta Luxemburgin erikoisrahastojen avulla
Viikon suosituimmat
Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Huuhaa-kyselytutkimukset hakkaavat viattomia äijiä
Lähi-idästä kotoisin olevat naiset toivovat burkakieltoa: “Ennen kun tulin Suomeen, en ollut nähnyt burkaa”
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Tappelut ”mustien ja valkoisten” oppilaiden välillä jatkuneet koko syksyn ruotsalaiskoulussa – ”Traagista”, valittaa paikallispoliisi
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Emmi Nuorgam: “Vihaan mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä”
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Rydman: Helsingistä tehtävä jälleen turvallinen – ”On luovuttava politiikasta, joka karkottaa pääkaupungista hyvät veronmaksajat ja täyttää sen väkivaltaisilla jengeillä ja islamistisaarnaajilla”
Helsingin pormestariksi pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman haluaa palauttaa pääkaupunkimme takaisin tunnollisille työssäkäyville ihmisille ja uutterille yrittäjille. - Helsinki kuuluu niihin alueisiin maassamme, jotka eniten kärsivät vääränlaisesta maahanmuuttopolitiikasta, Rydman sanoo.
Halla-aho: “Tällä tavoin venäläisille voitaisiin osoittaa, että vaikka kello käy, niin kello ei käy heidän hyväkseen”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Päivän pointti: Trump valitsi ministeriksi huippuyliopistosta valmistuneen sotaveteraanin – valtamedia ja vasemmistomeppi veivasivat tittelin tv-juontajaksi
Yhdysvaltain presidentiksi valitun Donald Trumpin tuoreet henkilövalinnat tulevaan hallintoonsa aiheuttavat ahdistusta mediassa ja Trumpin politiikan vastustajissa. Reaktiot ovat samankaltaisia Atlantin valtameren molemmilla puolilla.
Analyysi: Yhdysvalloissa vasemmisto radikalisoitui pienessä ajassa ja vieraantui hyvin kauas keskivertoäänestäjistä, ilmiö aiheuttaa vasemmistolle näköharhan
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Mitä ihmettä? Britanniassa poliisi ilmestyi palkitun toimittajan ovelle, ilmoitti tutkivansa “ei-rikollista viharikostapausta”, muttei suostunut kertomaan, mistä oli kyse
Johtavat brittiläiset poliitikot ovat esittäneet voimakasta kritiikkiä poliisille, joka tutkii Telegraph-lehden toimittajan sosiaalisen median julkaisua. Essexin poliisi ilmestyi viime sunnuntaina palkitun toimittaja Allison Pearsonin ovelle ja kertoi tutkivansa tämän vuoden takaista sosiaalisen median päivitystä ”ei-rikollisena viharikostapauksena”. Poliisi kieltäytyi kertomasta tarkemmin edes tutkinnan alaiselle Pearsonille, mitä sisältöä tutkinta koskee. Tapaus on herättänyt kansainvälistä huomiota, ja sitä on verrattu orwellilaiseen fiktioon.
Suomen ja Somalian välinen maaohjelman kautta tapahtuva kehitysyhteistyö keskeytetään – ministeri Tavio: Suomi ei voi jatkaa kehitysyhteistyötä maan kanssa, joka ei ota takaisin omia kansalaisiaan
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Uusimmat
Jaana Strandman: Hallitus vahvistaa lasten oikeuksia
Miko Bergbom: Päätös Somalian maaohjelman keskeyttämisestä on oikea
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää