

LEHTIKUVA
Tuulivoimaloiden rakentamisen kokonaisuus ei ole kenenkään hanskassa
Tuulivoimaloiden sijottaminen sähköntuotannon näkökulmasta ihanteellisesti edellyttää sekä varmatuulista paikkaa että pääsyä voimajohtoihin. Länsirannikolle Porista Lappiin on noussut suuri määrä tuulivoimaloita, ja lisää suunnitellaan. Yhtäkkiä pienelle alueelle voi nousta kymmeniä, jopa satoja tuulivoimaloita. On ongelmallista, että tuulivoimaloiden rakentamisen kokonaisuuden koordinointi ei kuulu kenellekään.
Tuulivoimalla tuotetun sähkön määrän kasvaessa ihanteellisiksi arvioidut paikat täyttyvät. Rannikkoseudun täyttyessä kiinnostus on siirtymässä sisämaahan. Tuulen yläpuolella oleva tuulivoimala aiheuttaa tuulen alapuolella olevalle tuulivoimalle ‘herätysilmiön’ eli alentaa myötätuulen nopeutta. ‘Herätysilmiö’ voi heikentää myötätuulta ja alentaa tuulivoimalan tuottamaa sähkön määrää jopa yli 50 kilometrin päässä.
Naapurustoon satoja voimaloita
Tuulivoimaloista päätetään kunnissa hanke kerrallaan. Tuulivoimaloiden vaikutukset kuitenkin ylittävät kuntarajat. Moni hanke sijoitetaan kahden tai kolmen kunnan rajalle niin, että voimaloita on useamman kunnan alueella. Jokainen kunta tekee päätökset oman kunnan rajojen sisälle sijoittuvista voimaloista. Niinpä pienelle alueelle saatetaan eri kunnissa luvittaa käsittämätön määrä voimaloita.
– Esimerkiksi Halsua-Lestijärvi-Toholampi-alueelle suunnitellaan 365 kappaletta Eiffel-tornin korkuisia voimaloita. Ylä-Savoon ja sen viereen Pohjois-Pohjanmaalle, Kainuuseen ja Keski-Suomeen on aluehallintoviraston laskelmien mukaan suunnitteilla 1 400 kappaletta 300 metriä korkeita tuulivoimaloita. Kukaan ei katso kokonaisuutta, ihmettelee Tapio Heikkilä. Hän omistaa kiinteistön ja metsää Halsualla.
Myös Itä-Suomen aluehallintovirasto toivoo tuulivoimaloille yhteisarviointia. Asuinpaikasta riippuen kodin ympäristöön voi noin 30-35 kilometrin säteelle nousta pahimmillaan jopa yli 700 voimalaa.
Liian lähellä toisiaan
Tuulivoimasuunnittelu käy kuumana, vaikka itse rakentaminen takkuaa. Esimerkiksi Lestijärvellä on 69 perustusta tuulivoimaloille valmiina. Siemens Gamesa ei ole voinut toimittaa sinne voimaloita sovitulla aikataululla.
Ympäri Suomen voimaloita suunnitellaan kaikkialle, missä vain on maansa vuokraamiseen suostuvia maanomistajia tai missä kunnalla ja seurakunnalla on omistuksessaan isoja alueita. Monesti voimalat rakennetaan liian lähelle toisiaan, jolloin yksi voimala sijaitsee toiseen nähden niin, että joutuu sen jättöpyörteeseen, mikä puolestaan lisää melua ja haittoja.
Liian lähellä toisiaan sijaitsevat voimala-alueet puolestaan syövät tuulta toisiltansa. Ranskalaisen Factuel-lehden mukaan kyseessä on ilmiö, jossa tuulivoimala hidastaa tuulen nopeutta. Silloin takana sijaiseviin tuulivoimaloihin osuu vähäisempää tuulta ja niiden tuottavuus alenee. Mitä enemmän tuulivoimaloita rakennetaan lähelle toisiaan, sitä enemmän tuulivoimalat häiritsevät toistensa toimintaa. Ilmiö on johtanut ulkomailla jo tuulivoimayhtiöiden välisiin naapuruuskiistoihin.
Tuulivoimalaki on tarpeen
Tuulivoimalakiin tulisi sisällyttää myös tuulivoimaloiden vaatimien sähkölinjojen alta lunastettavien maiden lunastusmenettelyt sekä tuulivoimaloiden purkuvastuut.
Moni maanomistaja pelkää, että voimalan vedellessä viimeisiään ulkomainen omistaja myy omistuksensa toiselle yritykselle, joka menee sopivasti konkurssiin juuri, kun voimala pitäisi uusia tai purkaa. Silloin tuulivoimalan purkaminen saattaa kaatua maanomistajan vastuulle.
Suomen Tuulivoimayhdistyksen mukaan Suomessa oli kesäkuun 2022 lopussa toiminnassa yhteensä 1 112 tuulivoimalaa. Rakenteilla ja suunnitteilla oli viime vuoden marraskuussa 6 827 tuulivoimalaa. Lisäksi merialueille on suunnitteilla 12 hanketta, joihin suunnitellaan 1 013 tuulivoimalaa. Kuntaliiton omistaman konsulttiyhtiön FCG Finnish Consulting Group Oy:n mukaan Suomessa on lisäksi suunnitteilla yhteensä 185 vielä julkistamatonta tuulivoimahanketta.
Tuulivoimaloiden vaatimaa lupamenettelyä on luvattu keventää. Jos lupamenettelyä kevennetään, on löydettävä keinot lisätä toiminnan valvontaa ja säädettävä siihen riittävät keinot. Tuulivoimaloiden toimintaa on vaikea valvoa, koska niiltä ei vaadita ympäristölupaa. Tuulivoiman yhteis- ja kokonaisvaikutuksista ei ole vastuussa mikään taho.
Leena Kurikka
Artikkeliin liittyvät aiheet
- lupamenettely FCG Finnish Consulting Group tuulivoimalaki Siemens Gamesa Tapio Heikkilä tuulivoimasuunnittelu tuulivoimayhtiöt tuulivoimalat tuulivoiman haitat tuulivoimarakentaminen Suomen Tuulivoimayhdistys sähköntuotanto Tuulivoima
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Yle väitti tarkistaneensa faktoja tuulivoimateollisuuden aiheuttamasta metsäkadosta – paremminkin olisi voinut mennä

Perussuomalaiset vaatii säätövoimaa tuulivoimatuottajien maksettavaksi – sähköntuotanto ei voi olla riippuvainen siitä, tuuleeko vai ei

Tanskalaisen energiajätin miljardisatsaukset tuulivoimaan uhattuna – puolustusvoimat epäilee, lupaprosessi on raskas ja kannattavuus kysymysmerkki

Tuulivoiman ja vetytehtaan hyödyt ulkomaille – haitat jäävät Suomeen

Kunta alensi tuulivoimaloiden rakennuslupien hintoja oudosti – poliisi kiinnostui asiasta

Merituulivoimaloiden turvallisuus puhuttaa Euroopassa – turvatoimien maksajasta erimielisyyksiä

Perussuomalaiset huolissaan tuulivoimaloiden kytkemisestä sähköverkkoon – voi luoda kohtuuttomia tilanteita omaisuudensuojan osalta

Osa tuulivoimayhtiöistä kiertää Suomen verotusta Luxemburgin erikoisrahastojen avulla
Viikon suosituimmat

Hallitus on alentanut jakeluvelvoitetta, polttoaineveroa ja ajoneuvoveroa – ministeri Ranne: ”Me rakennamme Suomea, jossa ei mennä autoilijan kukkarolle”
Suomi on autokansaa, ja tämä näkyy myös hallituksen teoissa, sanoo perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.

Entinen työväenpuolue vasemmistoliitto kannustaa nyt terveitä työikäisiä ideologiseen lorvailuun sosiaalitukien varassa
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela katsoo, että Suomessa terveellä ihmisellä tulisi olla mahdollisuus siirtyä oleskelemaan sosiaalituilla, toisten veronmaksajien kustantaessa hänen elämisensä. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom sen sijaan linjaa, että perussuomalaisille on päivän selvää, että ideologisesti työttömällä ei pidä olla oikeutta muiden veronmaksajien kustantamaan tukeen.

Eduskuntaryhmän pääsihteeri: Vihervasemmisto voitti vaalit – tätä se tarkoittaa kunnissa ja hyvinvointialueilla
Suomen yli puhalsi alue- ja kuntavaaleissa vihervasemmistolainen puhuri, mikä tarkoittaa kuntiin ja hyvinvointialueille kylmää kyytiä, kirjoittaa perussuomalaisten eduskuntaryhmän pääsihteeri Olli Immonen.

Kansanedustaja Antikainen: Tekoäly analysoi Luonnonvarakeskuksen vastaukset ja ehdotti sitten kantelun tekemistä
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen esitti Luonnonvarakeskukselle (Luke) joukon suoria kysymyksiä susikannan kehityksestä, kanta-arvion menetelmistä, laittoman tappamisen arvioinnista ja kansainvälisestä raportoinnista. Hän antoi Lukelle kaksi viikkoa aikaa vastata viralliseen tietopyyntöönsä. Määräaika kului kuitenkin umpeen ilman vastauksia. Vastaukset saapuivat vasta sen jälkeen, kun Antikainen oli 8.4. lähettänyt medialle tiedotteen vastaamattomasta tietopyynnöstä, ja tiedote oli julkaistu Suomen Uutisissa. Luke toimitti vastaukset sähköpostitse samana iltana klo 20.27.

Miko Bergbom: Perussuomalaiset on politiikan hammaslääkäri, SDP karkkipussi
Kansanedustaja Miko Bergbom vertaa perussuomalaisten toimivan politiikassa kuin hammaslääkäri, joka tekee oikeita asioita, mutta jonka tuoliin ei ehkä aina ole niin kiva istahtaa. Vastaavasti SDP toimii politiikassa tarjoten äänestäjilleen pulleaa karkkipussia. - Surullisena olen seurannut SDP:n ”kaikki voi tehdä velaksi” -kampanjaa. Rahaa on helppo luvata lisää, mutta pelkään sitä, että SDP:n lupaukset tulevat johtamaan ympäri Suomea kuntaveron korotuksiin, Bergbom sanoo.

Ministeri Lulu Ranne pistäisi koko Yleisradion johdon vaihtoon: ”Kun on tulosvastuu, niin tulos tai ulos”
Liikenne- ja viestintäministeri, diplomi-insinööri Lulu Ranne keskustelee tuoreessa Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa suomalaisesta mediasta ja erityisesti Yleisradion asemasta. Ohjelman vieraina ovat lakimies ja kilpailuoikeuden asiantuntija Mikko Alkio sekä johdon konsultti, Aamulehden ex-päätoimittaja Jussi Tuulensuu. Ohjelmassa selviää muun muassa, miten monitahoinen hallinnollinen rakenne Yleisradion ympärille onkaan rakentunut, mikä osaltaan on hidasteena Ylen toimintaan ja rahoitukseen kohdistuvien muutoksien tekemiselle.

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla
Ilmastokeskustelu muistuttaa tänään monin tavoin 1600-luvulla käytyjä väittelyitä ja käsityksemme ilmastonmuutoksesta peilaavat yllättävällä tavalla ikivanhoja ajatuksellisia rintamalinjoja. Yhdet vaativat kulutuksen vähentämistä, toiset uskovat vihreään teknologiaan ja kolmannet kieltävät kokonaan ihmisen vaikutuksen ilmastoon.

Yhdysvallat: Valkoinen talo ehdottaa julkisen yleisradiotoiminnan rahoituksen lopettamista

Saksan tuleva hallitus haluaa kieltää valehtelun ja viedä kansankiihottajilta oikeuden asettua ehdokkaaksi vaaleissa
Saksan kristillisdemokraattien ja demarien hallituskoalitio aikoo säätää desinformaation levittämisen rangaistavaksi teoksi. Valeuutisten levittämistä tehostavien verkkorobottien käyttö kielletään. Mediaa valvomaan se haluaa oman koneistonsa. Kritiikissä kysytään, aikooko mustapunahallitus perustaa myös totuusministeriön.

SDP vaatii lähivaalien jälkeen ”reilumpaa” politiikkaa, eli löyhempää talouskuria sotealueille – Miko Bergbom muistuttaa karuista tosiasioista
SDP:n kansanedustaja Tytti Tuppuraisen mukaan alue- ja kuntavaalien tulos kertoo halusta inhimilliseen politiikkaan, mikä demarien kielellä käytännössä tarkoittaisi taloudellisista tavoitteista joustamista. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom muistutti eilisessä A-studiossa edustajakollegaansa, että hyvinvointiyhteiskunnan pystyssä pysyminen on ensisijainen tavoite - ja samalla paras tukiverkko pienituloiselle ihmiselle.
Uusimmat

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla

Suomen antama kehitysapu väheni 165 miljoonaa euroa yhdessä vuodessa
Toimitus suosittelee
PS Naiset 1/2025

Lue lisää
Perussuomalainen 1/2025

Lue lisää