

LEHTIKUVA
Tuulivoimaa – mutta kenen rahoilla?
Sähkölasku sisältää sähkön hinnan lisäksi sähkön siirtomaksun. Sähkön siirtohinnat ovat olleet kasvussa, ja kasvua on perusteltu maakaapeloinnin rakentamisella. Maakaapelit ovat vähemmän herkkiä sähkön jakeluhäiriöille. Tämä ei kuitenkaan ole ainut peruste sähköverkkojen investointitarpeille.
Sähköverkkomme on rakennettu olemassa olevien suurten ja tasaista tehoa tuottavien tuotantoyksiköiden ympärille – tuulivoima on luonteeltaan hyvin erilaista. Tuulivoiman tuotantoyksiköt ovat pienempiä, ja sähkön tuotantomäärät vaihtelevat säätilojen mukaan. Kaikkein kovimmilla pakkasilla tuuli on heikkoa, ja juuri tällöin sähkön tarve on suurin.
Tuulivoiman tuotantotehon vaihtelut edellyttävät säätövoimaa tai sähköenergian varastointia tilanteen tasapainottamiseksi. Säätövoimana voi käyttää fossiilisia polttoaineita tai vesivoimaa. Tarjolla olevat säätövoimaratkaisut eivät ole nykyisen hallituksemme mieleen.
Sähkön varastointi voi tapahtua esimerkiksi sähkön siirtoverkkoon rakennettavilla akkujärjestelmillä. Sähkön varastointiratkaisut lisäävät edelleen investointeja sähkön siirtojärjestelmään ja tulevat näin sähkön ostajien maksettaviksi.
Rakentamisen maksaa sähkön kuluttaja
Tuulivoiman rakentaminen edellyttää myös sähkön syöttöpisteiden lisäämistä valtakunnan sähköverkkoon ja siirtolinjoja tuulivoimaloilta syöttöpisteisiin. Parhaat tuuliolot ja rakennusolosuhteet ovat pohjoisessa, mutta sähkön kysyntä paljolti etelässä. Myös kaiken tämän rakentamisen maksaa sähkön kuluttaja.
Tuulivoiman lisäämisen aiheuttamat piikit sähköntuotannossa altistavat sähköverkkoa häiriöille, ja luotettavuuden ylläpito vaatii jatkuvia investointeja. Sähköverkko on hieno instrumentti, joka on pidettävä jatkuvasti tasapainossa tuotannon ja kulutuksen suhteen. Äkillinen piikki tuotannossa saattaa rikkoa jonkin järjestelmän osan, kuten muuntajan, ja aiheuttaa laajankin sähkökatkoksen.
Rahaa virtaa veronmaksajilta tuulivoiman tuottajille
Sähkövirtojen lisäksi tulee ymmärtää rahavirtoja. Tällä hetkellä raha virtaa veronmaksajilta tuulivoiman tuottajille tuotantotukena, ja tuulivoiman edellyttämiä verkonrakennuskustannuksia maksatetaan sähkön siirtomaksuina.
Tuulivoiman tuotannossa valtio on mahdollistanut jättimäiset voitot. Tuulivoiman tuotantotukia on viime vuosina ajettu alas. Jo myönnetyt tuet juoksevat kuitenkin vielä yli 10 vuotta. On kohtuutonta, että tuulivoimayhtiöt takovat huomattavia voittoja samaan aikaan kun ne saavat tuotantotukea, ja niiden erityispiirteiden aiheuttamia ylimääräisiä verkonrakennuskustannuksia maksatetaan kaikilla sähkön loppukäyttäjillä riippumatta siitä, ovatko he tilanneet tuulivoimaa vai ei.
Ilmari Tarkkonen
Artikkeliin liittyvät aiheet
- tuotantotuet sähkölasku siirtomaksut infrainvestoinnit maakaapelointi sähköverkko Sähkön siirtohinnat Tuulivoima
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Ranne: Hiilineutraaliustavoite vie Suomen konkurssiin

Tuulivoimateollisuus valtaamassa tuhansien järvien maan valtavalla voimalla – Juuso vaatii ympäristölupaa tuulivoimaloille

Peltokangas: Hallituksen ilmastopolitiikka on vailla järkeä – vihreästä siirtymästä tulee myrkynvihreä maailmanlaajuinen ekofloppi

Ruotsi sulkee ydinvoimaloita sähköpulasta huolimatta – ruotsidemokraatit arvostelevat ankarasti punavihreän hallituksen energiapolitiikkaa

Tuulivoima rajussa vastatuulessa Saksan maaseudulla – kaupunkilaisia monisatametriset myllyt eivät häiritse

Simula vaatii hallitusta puuttumaan maanomistajien epätasa-arvoiseen asemaan tuulivoimala-alueilla: “On syntymässä tilanne, jossa lisääntyvien tuulivoima-alueiden myötä yksityisiä maita lähes pakkolunastetaan”

Perussuomalaiset vaativat avoimuutta – kunnissa pimitetään tuulivoimaloihin liittyviä tietoja

Kuntaliitto: Tuulivoimalan nosto 30 metriä ei ole vähäinen muutos

Kyyjärven Perussuomalaiset: Tuulivoimahanke ei saa olla asukkaille haitaksi
Viikon suosituimmat

Hallitus on alentanut jakeluvelvoitetta, polttoaineveroa ja ajoneuvoveroa – ministeri Ranne: ”Me rakennamme Suomea, jossa ei mennä autoilijan kukkarolle”
Suomi on autokansaa, ja tämä näkyy myös hallituksen teoissa, sanoo perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.

Entinen työväenpuolue vasemmistoliitto kannustaa nyt terveitä työikäisiä ideologiseen lorvailuun sosiaalitukien varassa
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela katsoo, että Suomessa terveellä ihmisellä tulisi olla mahdollisuus siirtyä oleskelemaan sosiaalituilla, toisten veronmaksajien kustantaessa hänen elämisensä. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom sen sijaan linjaa, että perussuomalaisille on päivän selvää, että ideologisesti työttömällä ei pidä olla oikeutta muiden veronmaksajien kustantamaan tukeen.

Eduskuntaryhmän pääsihteeri: Vihervasemmisto voitti vaalit – tätä se tarkoittaa kunnissa ja hyvinvointialueilla
Suomen yli puhalsi alue- ja kuntavaaleissa vihervasemmistolainen puhuri, mikä tarkoittaa kuntiin ja hyvinvointialueille kylmää kyytiä, kirjoittaa perussuomalaisten eduskuntaryhmän pääsihteeri Olli Immonen.

Kansanedustaja Antikainen: Tekoäly analysoi Luonnonvarakeskuksen vastaukset ja ehdotti sitten kantelun tekemistä
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen esitti Luonnonvarakeskukselle (Luke) joukon suoria kysymyksiä susikannan kehityksestä, kanta-arvion menetelmistä, laittoman tappamisen arvioinnista ja kansainvälisestä raportoinnista. Hän antoi Lukelle kaksi viikkoa aikaa vastata viralliseen tietopyyntöönsä. Määräaika kului kuitenkin umpeen ilman vastauksia. Vastaukset saapuivat vasta sen jälkeen, kun Antikainen oli 8.4. lähettänyt medialle tiedotteen vastaamattomasta tietopyynnöstä, ja tiedote oli julkaistu Suomen Uutisissa. Luke toimitti vastaukset sähköpostitse samana iltana klo 20.27.

Ministeri Lulu Ranne pistäisi koko Yleisradion johdon vaihtoon: ”Kun on tulosvastuu, niin tulos tai ulos”
Liikenne- ja viestintäministeri, diplomi-insinööri Lulu Ranne keskustelee tuoreessa Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa suomalaisesta mediasta ja erityisesti Yleisradion asemasta. Ohjelman vieraina ovat lakimies ja kilpailuoikeuden asiantuntija Mikko Alkio sekä johdon konsultti, Aamulehden ex-päätoimittaja Jussi Tuulensuu. Ohjelmassa selviää muun muassa, miten monitahoinen hallinnollinen rakenne Yleisradion ympärille onkaan rakentunut, mikä osaltaan on hidasteena Ylen toimintaan ja rahoitukseen kohdistuvien muutoksien tekemiselle.

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla
Ilmastokeskustelu muistuttaa tänään monin tavoin 1600-luvulla käytyjä väittelyitä ja käsityksemme ilmastonmuutoksesta peilaavat yllättävällä tavalla ikivanhoja ajatuksellisia rintamalinjoja. Yhdet vaativat kulutuksen vähentämistä, toiset uskovat vihreään teknologiaan ja kolmannet kieltävät kokonaan ihmisen vaikutuksen ilmastoon.

Saksan tuleva hallitus haluaa kieltää valehtelun ja viedä kansankiihottajilta oikeuden asettua ehdokkaaksi vaaleissa
Saksan kristillisdemokraattien ja demarien hallituskoalitio aikoo säätää desinformaation levittämisen rangaistavaksi teoksi. Valeuutisten levittämistä tehostavien verkkorobottien käyttö kielletään. Mediaa valvomaan se haluaa oman koneistonsa. Kritiikissä kysytään, aikooko mustapunahallitus perustaa myös totuusministeriön.

Yhdysvallat: Valkoinen talo ehdottaa julkisen yleisradiotoiminnan rahoituksen lopettamista

SDP vaatii lähivaalien jälkeen ”reilumpaa” politiikkaa, eli löyhempää talouskuria sotealueille – Miko Bergbom muistuttaa karuista tosiasioista
SDP:n kansanedustaja Tytti Tuppuraisen mukaan alue- ja kuntavaalien tulos kertoo halusta inhimilliseen politiikkaan, mikä demarien kielellä käytännössä tarkoittaisi taloudellisista tavoitteista joustamista. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom muistutti eilisessä A-studiossa edustajakollegaansa, että hyvinvointiyhteiskunnan pystyssä pysyminen on ensisijainen tavoite - ja samalla paras tukiverkko pienituloiselle ihmiselle.

Valtiovarainministeri Riikka Purra: Joko saataisiin veroja oikeaan suuntaan ja kasvu liikkeelle Suomessakin?
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra postaa veroista Facebookissa ja viestipalvelu X:ssä. Purran mukaan Suomi häviää verojen ja talouskasvun Ruotsi-maaottelun.
Uusimmat

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla

Suomen antama kehitysapu väheni 165 miljoonaa euroa yhdessä vuodessa
Toimitus suosittelee
PS Naiset 1/2025

Lue lisää
Perussuomalainen 1/2025

Lue lisää