

LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Tuulivoima rajussa vastatuulessa Saksan maaseudulla – kaupunkilaisia monisatametriset myllyt eivät häiritse
Saksa satsaa tuulivoimaan enemmän kuin mikään muu maa Euroopassa. Myllyt nousevat maaseudulle, jossa ne eivät kaupunkilaisia häiritse. Maalaiset maksavat nyt maan päätöksestä luopua ydinvoimasta, mutta vastarinta on kasvussa.
Saksassa pyörii jo 30 000 tuulivoimalaa. Lisää on rakenteilla ja suunnitelmissa. Monen myllyn vieressä tai lähistöllä asuvan mielestä nyt on menty liian pitkälle. Lapojen äänet piiskaavat ilmaa äänekkäästi, varsinkin kun myllyjä ajetaan äärirajoilla.
– Meteli tekee minut öisin hulluksi, sanoo Rudi Frischmuth, joka asuu Saksan länsiosassa sijaitsevassa Langerwehen kylässä.
Vastustusta tuhannen kansalaisliikkeen voimin
Frischmuth on monen muun tuulipuistojen liepeillä asuvan saksalaisen lailla liittynyt paikalliseen vastarintaliikkeeseen. Tuulimyllyjen haittoja vastaan taistelevia kansalaisliikkeitä on Saksassa jo 1 000. Valtaosa tuulipuistoista sijaitsee maaseudulla, joten on selvää, että tuulivoiman haitat korostuvat juuri siellä.
– Kaupunkilaisten mielestä tuulivoiman kanssa pitää tulla toimeen, mutta he itse eivät halua niitä nurkilleen. Ei voi olla niin, että osa kansasta saa kaikki haitat niskoilleen, Frischmuth toteaa.
Vastarinta tuottaa tulosta
Tuuliturbiinien meteli ei ole ainoa kansaa häiritsevä asia. Protestiliikkeiden mukaan myös luonto kärsii, kun linnut ja lepakot murskautuvat roottorien lapoihin.
Kansalaisten vastarinta tuottaa tulosta, sillä uusien tuulivoimaloiden rakentaminen on vähentynyt viime vuosina Saksassa tuntuvasti.
Vuonna 2019 pystytettiin vain 243 uutta tuulivoimalaa, joka on 55 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin ja peräti 80 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2017. Vuonna 2019 erilaisiin oikeusprosesseihin juuttui 325 yksittäistä voimalaa.
Ydinvoimasta luopuminen tuottaa tuskaa
Ydinenergian osuus Saksan energiatuotannosta on pian nolla prosenttia, sillä kuudesta jäljellä olevasta ydinvoimalasta kolme suljetaan vielä tänä vuonna. Kolme viimeistä lopettavat energiantuotannon vuonna 2022.
Saksan tavoitteena on nostaa uusiutuvan energian osuus energiantuotannossa 65 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Vuonna 2020 tuulivoimaloiden rakentaminen vilkastui jälleen mutta se ei riitä korvaamaan poistuvan ydinenergian jättämää aukkoa.
Viranomaisten äskettäin julkaisemassa raportissa varoitetaan pikaisen käännöksen riskeistä energiantuotannossa. Saksassa tuotetaan jo nyt maailman kalleimpiin kuuluvaa sähköä ja tulevaisuudessa suurten sähkökatkosten riski kasvaa.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- tuulipuisto uusiutuva energia ydinenergia tuulivoiman vastaisuus protestiliike sähkökatkos energiantuotannon riskit tuulivoiman haitat Rudi Frischmuth ydinvoiman alasajo energiantuotanto sähkön hinta Ydinvoima Angela Merkel Tuulivoima
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Onko sisäministeri Ohisalon puheissa enää mitään tolkkua? – “Jos tuulivoimaa laitetaan kuntiin kunnolla, kuntavero voisi olla nolla”

Peltokangas haluaa selvyyttä Gasumin ja ABO Windin hämäriin tuulivoimahankkeisiin – ministeri haluton puuttumaan

Ruotsi sulkee ydinvoimaloita sähköpulasta huolimatta – ruotsidemokraatit arvostelevat ankarasti punavihreän hallituksen energiapolitiikkaa

Ranne: Hiilineutraaliustavoite vie Suomen konkurssiin

Suvaitsevaiset kauhistuivat Michael Mooren uutuuselokuvasta, eikä ihme – Planet for Humans paljastaa, miten vihreällä aatteella rahastetaan – härskeimmäksi osoittautuu ex-varapresidentti Al Gore

Putkonen läksyttää hallitusta: Anteliaat julkiset tuet yhdistettynä löysään valvontaan johtaa korruptioon – ”Siellä missä on valtion tukia, siellä tukia valuu vääriin taskuihin”

Tuulivoiman vastustus kasvaa Saksassa – vihreät järkyttyneitä

Saksan kannatusmittauksissa historiallinen tulos: Sosiaali- ja liberaalidemokraatit tasoissa

Saksan vihreät saattoivat haaveilla jopa liittokansleriudesta pari kuukautta sitten – nyt puolue vajoaa kannatuskyselyissä
Viikon suosituimmat

Hallitus on alentanut jakeluvelvoitetta, polttoaineveroa ja ajoneuvoveroa – ministeri Ranne: ”Me rakennamme Suomea, jossa ei mennä autoilijan kukkarolle”
Suomi on autokansaa, ja tämä näkyy myös hallituksen teoissa, sanoo perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.

Entinen työväenpuolue vasemmistoliitto kannustaa nyt terveitä työikäisiä ideologiseen lorvailuun sosiaalitukien varassa
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela katsoo, että Suomessa terveellä ihmisellä tulisi olla mahdollisuus siirtyä oleskelemaan sosiaalituilla, toisten veronmaksajien kustantaessa hänen elämisensä. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom sen sijaan linjaa, että perussuomalaisille on päivän selvää, että ideologisesti työttömällä ei pidä olla oikeutta muiden veronmaksajien kustantamaan tukeen.

Eduskuntaryhmän pääsihteeri: Vihervasemmisto voitti vaalit – tätä se tarkoittaa kunnissa ja hyvinvointialueilla
Suomen yli puhalsi alue- ja kuntavaaleissa vihervasemmistolainen puhuri, mikä tarkoittaa kuntiin ja hyvinvointialueille kylmää kyytiä, kirjoittaa perussuomalaisten eduskuntaryhmän pääsihteeri Olli Immonen.

Kansanedustaja Antikainen: Tekoäly analysoi Luonnonvarakeskuksen vastaukset ja ehdotti sitten kantelun tekemistä
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen esitti Luonnonvarakeskukselle (Luke) joukon suoria kysymyksiä susikannan kehityksestä, kanta-arvion menetelmistä, laittoman tappamisen arvioinnista ja kansainvälisestä raportoinnista. Hän antoi Lukelle kaksi viikkoa aikaa vastata viralliseen tietopyyntöönsä. Määräaika kului kuitenkin umpeen ilman vastauksia. Vastaukset saapuivat vasta sen jälkeen, kun Antikainen oli 8.4. lähettänyt medialle tiedotteen vastaamattomasta tietopyynnöstä, ja tiedote oli julkaistu Suomen Uutisissa. Luke toimitti vastaukset sähköpostitse samana iltana klo 20.27.

Ministeri Lulu Ranne pistäisi koko Yleisradion johdon vaihtoon: ”Kun on tulosvastuu, niin tulos tai ulos”
Liikenne- ja viestintäministeri, diplomi-insinööri Lulu Ranne keskustelee tuoreessa Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa suomalaisesta mediasta ja erityisesti Yleisradion asemasta. Ohjelman vieraina ovat lakimies ja kilpailuoikeuden asiantuntija Mikko Alkio sekä johdon konsultti, Aamulehden ex-päätoimittaja Jussi Tuulensuu. Ohjelmassa selviää muun muassa, miten monitahoinen hallinnollinen rakenne Yleisradion ympärille onkaan rakentunut, mikä osaltaan on hidasteena Ylen toimintaan ja rahoitukseen kohdistuvien muutoksien tekemiselle.

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla
Ilmastokeskustelu muistuttaa tänään monin tavoin 1600-luvulla käytyjä väittelyitä ja käsityksemme ilmastonmuutoksesta peilaavat yllättävällä tavalla ikivanhoja ajatuksellisia rintamalinjoja. Yhdet vaativat kulutuksen vähentämistä, toiset uskovat vihreään teknologiaan ja kolmannet kieltävät kokonaan ihmisen vaikutuksen ilmastoon.

Saksan tuleva hallitus haluaa kieltää valehtelun ja viedä kansankiihottajilta oikeuden asettua ehdokkaaksi vaaleissa
Saksan kristillisdemokraattien ja demarien hallituskoalitio aikoo säätää desinformaation levittämisen rangaistavaksi teoksi. Valeuutisten levittämistä tehostavien verkkorobottien käyttö kielletään. Mediaa valvomaan se haluaa oman koneistonsa. Kritiikissä kysytään, aikooko mustapunahallitus perustaa myös totuusministeriön.

Yhdysvallat: Valkoinen talo ehdottaa julkisen yleisradiotoiminnan rahoituksen lopettamista

SDP vaatii lähivaalien jälkeen ”reilumpaa” politiikkaa, eli löyhempää talouskuria sotealueille – Miko Bergbom muistuttaa karuista tosiasioista
SDP:n kansanedustaja Tytti Tuppuraisen mukaan alue- ja kuntavaalien tulos kertoo halusta inhimilliseen politiikkaan, mikä demarien kielellä käytännössä tarkoittaisi taloudellisista tavoitteista joustamista. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom muistutti eilisessä A-studiossa edustajakollegaansa, että hyvinvointiyhteiskunnan pystyssä pysyminen on ensisijainen tavoite - ja samalla paras tukiverkko pienituloiselle ihmiselle.

Sahateollisuus varoittaa ilmastokilvoittelun valtavista kustannuksista – Lulu Ranne: Suomen ei pidä valita näivettävää skenaariota, jossa metsäsektoriamme ajetaan alas
Uusimmat

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla

Suomen antama kehitysapu väheni 165 miljoonaa euroa yhdessä vuodessa
Toimitus suosittelee
PS Naiset 1/2025

Lue lisää
Perussuomalainen 1/2025

Lue lisää