1.
Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Näin Yle valeuutisoi pikkutyttöjen teurastuksen
01.11.2024 |09:58
Tuuli- ja aurinkosähkön yleistyminen lisää säätövoiman tarvetta – halvin ratkaisu on hyödyntää lämmitettävien rakennusten sähkön kysyntäjoustoa
18.04.2018 |15:11
Sähkö on tuoretuote, jonka kysynnän ja tarjonnan tulee olla joka hetki tasapainossa. Perinteisesti tarjonta on reagoinut kysynnän muutoksiin: kun sähkön tarve on hetkellisesti suuri, kaasuturbiini säädetään täysillä ja vesi virtaa tekojärvestä vesivoimalan läpi maksimiteholla. Säätövoiman tarvetta lisää säiden mukaan vaihtelevan aurinko- ja tuulisähkön lisääntynyt tuotanto. Asetelma on kääntynyt ympäri, ja nyt joustoa haetaan kysynnästä.
Teknologian tutkimuskeskus VTT ehdottaa tuoreessa raportissaan Säätövoimaa tulevaisuuden sähkömarkkinalle ratkaisuksi neljää toimenpidettä, joilla varmistaa Suomen omavaraisuutta sähkömarkkinoilla ja taata yhteiskunnan häiriötön sähkönjakelu ja toiminta eri tilanteissa.
– Kulutuksen hallinnan keskiössä ovat yksittäiset rakennukset ja niiden joustopotentiaalin hyödyntäminen. Suomessa on yli 570 000 sähkölämmitteistä rakennusta, joiden kulutus on suurempi kuin kaikkien maamme ydinvoimaloiden yhteenlaskettu tuotto, sanoo erikoistutkija Klaus Känsälä VTT:ltä.
Yhtenä ratkaisuna huipputehojen hallintaan on luoda paremmat edellytykset sähkön kulutusjoustolle sähkömarkkinoilla. Mahdollistamalla laajemmin rakennusmassan – eli sähköä käyttävien loppuasiakkaiden – ohjaus ja osallistuminen voidaan VTT:n mukaan merkittävästi vaikuttaa yhteiskunnan kokonaislaskuun sekä sähkönkäytön huipuista aiheutuviin päästöihin.
VTT:n mukaan pitäisi ensinnäkin panostaa kysyntäjoustoon, jotta markkinoille saadaan lisää tarjontaa säätövoimasta. Rakennusmassassa piilevä säätöpotentiaali tulisi tuoda markkinoille esineiden internetin eli IoT-teknologian avulla. Sähkön kulutuksen ja tuotannon säätelyn pitää lisäksi olla tulevaisuudessa internetpohjaista ja kilpailulle avointa. Neljänneksi säätövoimalle tulee luoda markkinapaikka, josta voidaan ostaa joustoa tehotasapainon ja sähköverkkojen luotettavan toiminnan varmistamiseksi.
Kysyntäjoustossa kysyntää lisätään tai vähennetään siten, että muutos auttaa kulutuksen ja tuotannon tasapainon saavuttamisessa. Kysyntäjousto voi siirtää kysynnän toiseen ajanhetkeen, jolloin sähkön saatavuus ja hinta ovat edullisempaa käyttäjälle. Kysyntäjouston kehittäminen ja laajempi hyödyntäminen sähkön kysyntähuippujen leikkaamiseksi on tärkeää, sillä sähkön kysynnän joustaessa lisääntyvä tarve säätövoiman tuotannolle on näin vähäisempää.
– Kysyntäjoustossa on paljon hyödyntämätöntä potentiaalia. Siksi on olennaista madaltaa markkinoille tulon kynnystä”, Känsälä huomauttaa.
Käytännössä kyse on siitä, että rakennusten lämmitys ja jäähdytys kytkeytyvät päälle, kun sähköstä on hetkellisesti ylitarjontaa, ja pois päältä, kun tehosta on hetkellisesti pulaa. Esimerkiksi kaupoissa kylmää voi varastoida joksikin aikaa kylmälaitteisiin ja jäähdytysjärjestelmän tuottamaa hukkalämpöä maanalaisiin lämpöakkuihin.
Tuulivoiman tuet lisäävät säätötarvetta
Säätötarpeen arvioidaan VTT:n mukaan lisääntyvän Länsi- ja Pohjois-Euroopassa voimakkaasti lähivuosina, kun suuri määrä lämpövoimaan perustuvaa erillistä sähköntuotantoa poistuu. Samalla säiden mukaan
vaihtelevan tuuli- ja aurinkovoiman osuus kasvaa merkittävästi. Suomessa purettiin lauhdevoimasäätökapasiteettia 2450 MW pelkästään vuosina 2015-2017, VTT:n raportissa todetaan.
Säädettävä sähkötuotanto ei enää pärjää markkinoilla tuetulle aurinko- ja tuulivoimalle. Esimerkiksi Saksassa energiakäänteen kriitikot ovat varoittaneet siitä, että tukiaiset uusiutuvalle sähköntuotantokapasiteetille johtavat siihen, että fossiilista kapasiteettiakin pitää tukea, jotta sähkö ei loppuisi tyyninä talvipäivinä.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Viikon suosituimmat
2.
Itäkeskuksen muslimiyrittäjä HS:lle: Hameen on oltava löysä lantion kohdalta, jotta muut miehet kuin minä eivät näe
Helsingin Itäkeskuksen Hansasillalla esillä ollut islamilaisia pukeutumissääntöjä esittelevä kyltti on puhututtanut mediassa ja somessa tällä viikolla. Kyltissä kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa samankaltaisia kylttejä on nähty jo pitkään. Saksassa on tuotu oikeuden eteen myös sharia-poliiseja.
31.10.2024 |16:48
3.
Maahanmuuttopolitiikka kiristyy koko EU:ssa – PS-meppi Sebastian Tynkkynen: ”Ratkaisujen aika on tullut” – kokoomuksen meppi Aura Salla nosti äärioikeistokortin
Euroopan unionin maahanmuuttopolitiikka on liikkeessä ja kääntymässä selvästi tiukempaan suuntaan. Sekä keskeisissä EU-toimielimissä että jäsenvaltioiden hallinnoissa ilmenee tahtotilaa tiukentaa maahanmuuton sääntöjä ja tehostaa laittomasti EU:ssa oleskelevien palautuksia. - Ihmisoikeuksista EU:ssa pidetään jatkossakin kiinni, mutta kenenkään ihmisoikeus ei ole oleskelu laittomasti EU-maissa, perussuomalaisten meppi Sebastian Tynkkynen sanoo.
28.10.2024 |19:34
4.
Vihersiirtymä vastatuulessa: Saksalaisautoilijat vaihtavat sähköautonsa bensaan ja dieseliin
Autoilijoiden siirtyminen sähköisiin kulkuvälineisiin tökkii välittömästi, kun tuet loppuvat. Saksassa jopa kolmannes sähköautoaan vaihtaneista on siirtynyt takaisin bensaan tai dieseliin sen jälkeen, kun avustukset hiipuivat. Tavoite fossiilivapaasta uusien autojen kaupasta vuonna 2035 karkaa yhä kauemmaksi.
29.10.2024 |11:05
5.
Mäenpää: Itäkeskuksen kyltit seurausta vihreiden maahanmuuttopolitiikasta
Yksi kuluvan viikon kuumimmista puheenaiheista on ollut Helsingin Itäkeskukseen ilmestynyt herättänyt ohjetaulu koskien musliminaisten pukeutumista. Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää muistuttaa ohjeistuksesta pöyristynyttä vihreiden puheenjohtajaa Sofia Virtaa siitä, että tapahtunut on seurasta vihreidenkin tukemasta avoimien rajojen maahanmuuttopolitiikasta.
02.11.2024 |11:55
6.
Yle kehysti Trumpin kampanjatilaisuuden vitsin rasismiksi: ”Roskasaari” – tosiasiassa Puerto Rico hukkuu roskiin
Ylen toimittajien mieleen ei tullut tarkistaa, miksi Amerikassa on ennenkin kutsuttu Puerto Ricoa roskasaareksi. Rasismi ei liity asiaan, vaan vertaus on sangen kirjaimellinen, koska roskia Puerto Ricossa riittää. Saaren asukkaiden yksi suurimpia ongelmia onkin jäteasemien tilan puute, ja eri arvioiden mukaan kaatopaikkatila saattaa loppua kesken 2–4 vuodessa.
01.11.2024 |19:00
7.
Kamala Harris on positiivisen erityiskohtelun tuotos – maailman menestynein “DEI-rekry”
Kamala Harris on uransa joka käänteessä hyötynyt siitä, että hän on nainen ja kuuluu rodulliseen vähemmistöön. Hän on malliesimerkki siitä, miten paljon positiivinen erityiskohtelu voi edistää vähemmistöjen menestystä. Varapresidenttinä hän oli Bidenin "DEI-rekry", joka lopulta syrjäytti presidentti Bidenin. Nyt hänellä on mahdollisuus nousta maailman mahtavimman maan presidentiksi.
30.10.2024 |15:44
8.
PS-Nuoriso: Suomessa ei ole sijaa sharia-laille
Perussuomalainen Nuoriso on tyrmistynyt, mutta ei vähääkään yllättynyt islamilaisten pukeutumissääntöjen julistamisesta Itäkeskuksessa. Uutisoidussa julisteessa kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa julisteet ovatkin jo vuosia sitten vaihtuneet islamistisiin “sharia-poliiseihin”, jotka häiriköivät kansalaisia islamilaisten oppien rikkomisesta.
30.10.2024 |12:47
9.
SVT nauhoitti salaa Malmössä imaamin perjantairukouksen, jossa ylistettiin Hizbollahin johtaja Nasrallahia
Ruotsin yleisradioyhtiön uutistoimitus SVT Nyheter oli tekemässä tutkivaa journalismia, kun imaami Sami Al-Tameemi ylisti Hizbollahin edesmennyttä johtajaa Hassan Nasrallahia perjantairukouksessa Libanonin kulttuuriyhdistyksessä Malmössä. Hän kutsui Nasrallahia marttyyriksi. SVT nauhoitti tilaisuuden. Tämä oli SVT:n toinen käynti yhdistyksen tiloissa.
28.10.2024 |11:34
10.
Koko läntinen maailma velloo tunnemyrskyissä – Suomestakin tuli puberteettiyhteiskunta, jota rakennetaan fiilispohjalta
Tietokirjailija-kouluttaja Katleena Kortesuon uutuuskirja "Tunteet tapissa" kertoo havainnollisesti, kuinka olemme siirtyneet tietopohjaisesta konsensusyhteiskunnasta tunneuskovaisuuden maailmaan, jonka perustukset valettiin 1980- ja 1990-luvuilla. Monelta osin yhteiskuntamme on kuin 13-vuotias teini, joka kokee tunteita vahvasti ja viskoutuu tunnemyrskyn mukana milloin mihinkin suuntaan. Pelkkä tunne on kuitenkin surkea kumppani silloin, jos edessä on vaikea ja kauaskantoinen päätös.
31.10.2024 |14:45
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää