Puolen miljoonan paluumuuttajan vaikutus Portugalin työmarkkinoihin ei vastannut taloustieteellisen tutkimuksen valtavirran käsityksiä, kävi ilmi tuoreesta väitöstutkimuksesta. Sen sijaan työmarkkinat reagoivat talousteorian perusperiaatteiden kysynnän ja tarjonnan mukaan: työntekijöiden määrän lisääntyminen alensi keskimääräistä työn tuottavuutta sekä palkkatasoa.
Turun yliopistossa perjantaina väitellyt Erik Mäkelä käsitteli väitöstutkimuksessaan ajankohtaisia teemoja menetelmällä, jonka avulla pyritään arvioimaan harjoitetun politiikan vaikutuksia talouteen.
– Uusien tilastollisten menetelmien avulla on mahdollista parantaa empiirisen analyysin laatua ja tarjota aiempaa luotettavampia tutkimustuloksia yhteiskunnallisen päätöksenteon tueksi, Mäkelä sanoo Turun yliopiston väitöstiedotteessa.
Mäkelä analysoi väitöstutkimuksessaan yli puolen miljoonan paluumuuttajan suuruisen maahanmuuton vaikutuksia Portugalin työmarkkinoihin 1970-luvulla. Mäkelä havaitsi maahanmuutolla olevan taloustieteellisen tutkimuksen valtavirrasta poiketen merkittävä negatiivinen vaikutus työmarkkinoiden lopputulemiin.
Tutkimustulosten mukaan Portugalin työmarkkinat reagoivat työvoiman tarjonnan kasvuun talousteorian mukaisesti: työntekijöiden määrän lisääntyminen alensi keskimääräistä työn tuottavuutta sekä palkkatasoa.
‒ Maahanmuuton negatiivinen vaikutus palkkoihin näkyy erityisen voimakkaana matalan koulutustason ammateissa maatalous- ja rakennussektoreilla. On kuitenkin syytä muistaa, että talouden rakenne 1970-luvun Portugalissa poikkeaa merkittävästi nykyisistä teollisuusmaista, Mäkelä huomauttaa.
– Lisäksi entisistä siirtomaista, Angolasta ja Mosambikista, muuttaneet ihmiset puhuivat äidinkielenään portugalia ja olivat keskimäärin kantaväestöä koulutetumpia. Tässä mielessä tutkimustulokset eivät ole suoraan yleistettävissä Euroopan tämän hetkiseen maahanmuuttokriisiin. Portugalin tapaus tarjoaa kuitenkin ainutlaatuisen asetelman suurimittaisen maahanmuuton vaikutusten ymmärtämiseksi, Mäkelä toteaa.
Työperäisen maahanmuuton vaikutuksista tuottavuuteen ja palkkatasoon on käyty hiljattain keskustelua muun muassa professori Matti Virénin kirjoittamassa, heinäkuussa julkaistussa Suomen Perustan raportissa, jota kommentoi syyskuisessa keskustelutilaisuudessa myös kokoomuksen kansanedustaja, taloustieteilijä Juhana Vartiainen.
Mäkelän väitöskirjan tulokset tukevat Virénin pohdintoja, kun Vartiainen edustaa enemmän taloustieteellisen tutkimuksen valtavirtaa.
