Lehtikuva Abdiwahab Mohamed
Tutkimus valottaa tahriib-ilmiötä – Somaliasta muutetaan Eurooppaan taloudellisten syiden vuoksi
Laiton maahanmuutto – ns. tahriib-ilmiö – riivaa Somaliaa. Maan ulkoministeri vetoaa kansalaisiinsa etteivät nämä lähtisi vaaralliselle matkalle kohti Eurooppaa, vaan jäisivät jälleenrakentamaan maataan.
Somaliassa on jo vuosia käyty kiivassanaista väittelyä tahriib-ilmiöstä – tällä tarkoitetaan Eurooppaan suuntautuvaa laitonta maahanmuuttoa. Tanskalaisen ihmisoikeusjärjestö Danish Refugee Council (DRC) on tehnyt ilmiöstä laajan tutkimuksen, jossa on haastateltu Somalian pohjoisosassa sijaitsevan Somalimaan asukkaita.
Tutkimuksen mukaan maahanmuuton syyt eivät liity sodan tai väkivallan uhkaan. Syyt ovat taloudellisia.
– Eurooppaan suuntautuvan laittoman maahanmuuton pääasiallisina kannustimina toimivat taloudelliset syyt, kuten työttömyys ja näköalattomuus. Maan turvallisuustilanne ei ole lähtöön motivoiva tekijä, raportti toteaa.
Raportin mukaan Somalimaan ihmiset sinänsä luottavat siihen, että hallitus pystyy takaamaan yhteiskunnan turvallisuuden. Mutta tästä huolimatta ihmiset haluavat lähteä. Tärkeimmiksi lähdön syiksi DRC:n raportti mainitaan, että nuorilla on lähtömaassaan rajalliset mahdollisuudet tulevaisuutensa ja toimeentulonsa rakentamiseen.
– Tahriib on parempi vaihtoehto kuin se, että useimpien kylän vanhempien tapaan vain haaskaisi aikansa elämään, joka pyörii khatin pureskelun ympärillä, totesi nuori mieshaastateltu Isha Boromassa.
Tutkimusta varten haastateltiin 597 Somalimaassa asuvaa henkilöä. Lisäksi haastateltiin maasta poistuneita mutta sittemmin palanneita henkilöitä.
Haastatelluista 83 prosenttia arvioi, että laiton maastamuutto on lisääntynyt viimeisen viiden vuoden aikana. Jopa 87 prosenttia haastatelluista kertoi, että ihmissalakuljettajien matkassa maasta lähteneiden ensisijainen motiivi on taloudellinen.
Lähtijöiden ilmoittamat tärkeimmät lähtösyyt ovat: Taloudelliset huolet (87 % vastaajista) ja henkilökohtainen tilanne (40 %). Turvallisuuteen liittyvät seikat eivät saaneet juuri lainkaan mainintoja (3 %).
Ketkä lähtevät?
Vaikka Somalimaan asukkaiden asenne tahriibia kohtaan on myönteinen, on yleisessä tiedossa, että matka on vaarallinen. Lähtijät altistuvat ihmissalakuljettajien harjoittamalle kiristykselle, pahoinpitelyille ja raiskauksille.
Ihmissalakuljettajat houkuttelevat nuoria matkaan lupaamalla korkeaa tulotasoa, opiskelumahdollisuuksia ja työpaikkamahdollisuuksia. Lupauksilla ei ole katetta, karu totuus paljastuu vasta kun on jo liian myöhäistä.
Todennäköisin lähtijä on kaupunkialueella asuva 18-25-vuotias toisen asteen opiskelija. Todennäköisimmin opiskelijataustainen nuori lähtee matkaan elo-marraskuun välissä, joko koulujen loma-aikoina tai heti valmistumisen jälkeen.
Salakuljettajat eivät pyydä maksua etukäteen – tämä nostaisi lähtökynnystä. Maksua aletaan vaatia vasta, kun lähtijät ovat ehtineet Sudaniin, Libyaan tai Jemeniin. Tilanne altistaa lähtijät kiristykselle.
Ministeri vetoaa: ”älkää lähtekö”
Somalian ulkoministeri Abdusalam Omer vetoaa maansa kansalaisiinsa, etteivät nämä lähtisi Eurooppaa kohti. Maa tarvitsisi kaikkia kansalaisiaan maan jälleenrakentamiseen. Hän toivoo myös, etteivät somalit joutuisi enää Välimeren salakuljettajajengien uhreiksi.
Telegraphille antamassaan haastattelussa hän kertoo maan turvallisuustilanteen parantumisesta. Jopa Somalian pääkaupunki Mogadishu on aiempaa turvallisempi.
Maan hallitus on saavuttanut kolmen edellisen vuoden aikana merkittäviä voittoja islamistisesta al-Shabaab-liikkeestä, joka aikaisemmin hallitsi maan pääkaupunkia Mogadishua sekä maan eteläistä osaa.
– Eihän tilanne vieläkään täydellinen ole, mutta tälläkin hetkellä voin ajaa Mogadishussa autollani ja mennä ostoksille tai rannalle. Turvallisuustilanne kehittyy hyvään suuntaan, Omer kertoo.
Omer toimi ennen ulkoministerinimitystään Somalian keskuspankin johtajana. Tätä ennen hän työskenteli Washingtonissa. Hän kertoo itsekin olleensa maastamuuttaja, ja ymmärtää siksi hyvin niiden motiiveja, jotka lähtevät ulkomaille etsimään parempaa asuinpaikkaa. Mutta hän kehottaa lähtijöitä harkitsemaan huolellisesti, sillä maa tarvitsee kipeästi jälleenrakentajia.
Suomen turvapaikkatilanne
Somaliasta matkataan kaikkialle Eurooppaan, myös Suomeen.
Somaliasta Suomeen saapuvien turvapaikanhakijoiden määrä on pysynyt pitkään vakaana, hakemuksia on viime vuosien ajan jätetty noin 20 kpl kuukaudessa. Määrät ovat olleet erittäin voimakkaassa kasvussa tämän vuoden toukokuusta saakka.
Taulukko: Maahanmuuttoviraston turvapaikka- ja pakolaistilastojen aikasarja Somaliasta saapuvien turvapaikanhakijoiden määrän kehityksestä.
Hakemusmäärät moninkertaistuivat välittömästi sen jälkeen, kun Euroopan parlamentti hyväksyi 29.4.2015 julkilausuman, jossa vaaditaan komissiolta sitovaa taakanjakomekanismia turvapaikanhakijoiden tasaiseksi sijoittamiseksi jäsenmaiden kesken.
Matias Turkkila
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Somaliaan paluumuuttanut Said: Vain varakkaat pääsevät täältä Suomeen
Eerola: Kiristykset vähentävät Suomen houkuttelevuutta
Näillä ohjeilla takuuvarma turvapaikka: harjoittele, näyttele uhria, heiluta käsiä, elehdi
Viikon suosituimmat
Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Näin Yle valeuutisoi pikkutyttöjen teurastuksen
Itäkeskuksen muslimiyrittäjä HS:lle: Hameen on oltava löysä lantion kohdalta, jotta muut miehet kuin minä eivät näe
Helsingin Itäkeskuksen Hansasillalla esillä ollut islamilaisia pukeutumissääntöjä esittelevä kyltti on puhututtanut mediassa ja somessa tällä viikolla. Kyltissä kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa samankaltaisia kylttejä on nähty jo pitkään. Saksassa on tuotu oikeuden eteen myös sharia-poliiseja.
Vihersiirtymä vastatuulessa: Saksalaisautoilijat vaihtavat sähköautonsa bensaan ja dieseliin
Autoilijoiden siirtyminen sähköisiin kulkuvälineisiin tökkii välittömästi, kun tuet loppuvat. Saksassa jopa kolmannes sähköautoaan vaihtaneista on siirtynyt takaisin bensaan tai dieseliin sen jälkeen, kun avustukset hiipuivat. Tavoite fossiilivapaasta uusien autojen kaupasta vuonna 2035 karkaa yhä kauemmaksi.
Mäenpää: Itäkeskuksen kyltit seurausta vihreiden maahanmuuttopolitiikasta
Yksi kuluvan viikon kuumimmista puheenaiheista on ollut Helsingin Itäkeskukseen ilmestynyt herättänyt ohjetaulu koskien musliminaisten pukeutumista. Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää muistuttaa ohjeistuksesta pöyristynyttä vihreiden puheenjohtajaa Sofia Virtaa siitä, että tapahtunut on seurasta vihreidenkin tukemasta avoimien rajojen maahanmuuttopolitiikasta.
Yle kehysti Trumpin kampanjatilaisuuden vitsin rasismiksi: ”Roskasaari” – tosiasiassa Puerto Rico hukkuu roskiin
Ylen toimittajien mieleen ei tullut tarkistaa, miksi Amerikassa on ennenkin kutsuttu Puerto Ricoa roskasaareksi. Rasismi ei liity asiaan, vaan vertaus on sangen kirjaimellinen, koska roskia Puerto Ricossa riittää. Saaren asukkaiden yksi suurimpia ongelmia onkin jäteasemien tilan puute, ja eri arvioiden mukaan kaatopaikkatila saattaa loppua kesken 2–4 vuodessa.
Kamala Harris on positiivisen erityiskohtelun tuotos – maailman menestynein “DEI-rekry”
Kamala Harris on uransa joka käänteessä hyötynyt siitä, että hän on nainen ja kuuluu rodulliseen vähemmistöön. Hän on malliesimerkki siitä, miten paljon positiivinen erityiskohtelu voi edistää vähemmistöjen menestystä. Varapresidenttinä hän oli Bidenin "DEI-rekry", joka lopulta syrjäytti presidentti Bidenin. Nyt hänellä on mahdollisuus nousta maailman mahtavimman maan presidentiksi.
PS-Nuoriso: Suomessa ei ole sijaa sharia-laille
Perussuomalainen Nuoriso on tyrmistynyt, mutta ei vähääkään yllättynyt islamilaisten pukeutumissääntöjen julistamisesta Itäkeskuksessa. Uutisoidussa julisteessa kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa julisteet ovatkin jo vuosia sitten vaihtuneet islamistisiin “sharia-poliiseihin”, jotka häiriköivät kansalaisia islamilaisten oppien rikkomisesta.
Koko läntinen maailma velloo tunnemyrskyissä – Suomestakin tuli puberteettiyhteiskunta, jota rakennetaan fiilispohjalta
Tietokirjailija-kouluttaja Katleena Kortesuon uutuuskirja "Tunteet tapissa" kertoo havainnollisesti, kuinka olemme siirtyneet tietopohjaisesta konsensusyhteiskunnasta tunneuskovaisuuden maailmaan, jonka perustukset valettiin 1980- ja 1990-luvuilla. Monelta osin yhteiskuntamme on kuin 13-vuotias teini, joka kokee tunteita vahvasti ja viskoutuu tunnemyrskyn mukana milloin mihinkin suuntaan. Pelkkä tunne on kuitenkin surkea kumppani silloin, jos edessä on vaikea ja kauaskantoinen päätös.
Kun transkiihkoilu tieteen jyräsi: woke-aktivistilääkäri salasi tutkimustulokset, joiden mukaan murrosiän siirtäminen ei paranna nuorten mielenterveyttä
Merkittävänä transoikeuksien puolestapuhujana tunnettu lääkäri myönsi estäneensä julkaisemasta tutkimustuloksia vuosikymmenen takaisesta hankkeesta, jonka tulokset eivät miellyttäneet häntä. Veronmaksajien rahoittaman, 10 miljoonaa dollaria maksaneen hankkeen tarkoituksena oli selvittää murrosikää jarruttavien hoitojen vaikutuksia amerikkalaislapsiin. Tutkimuksesta ei löytynyt näyttöä sille, että murrosiän lykkääminen parantaisi potilaiden mielenterveyttä. New York Timesin haastattelema kohutohtori Johanna Olson-Kennedy uskoo, että lapsille suunnattujen transhoitojen kriitikot saattaisivat hyödyntää tutkimustuloksia poliittisesti. Olson-Kennedyn toimintaa on arvosteltu tieteen vastaiseksi. Kriitikot huomauttavat, että tutkimustulosten panttaaminen estää kansaa saamasta tieteellistä tietoa aiheesta, joka jakaa amerikkalaisten mielipiteitä erittäin jyrkästi.
Vigelius tyrmää Arto Nybergin ohjelman lopettamisen Ylellä: ”Lypsävätkin lehmät viedään teuraaksi”
Perussuomalaisten kansanedustaja Joakim Vigeliuksen mukaan Ylen tulisi kohdentaa säästöt hallintoon ja tehostaa toimintaansa, ei lakkauttaa katsotuimpia ohjelmiaan: - Tulosvastuu Yle-veron maksajille lähentelee nollaa, ja se näkyy.
Uusimmat
Mari Rantanen palaa sisäministeriksi perjantaina
Ruotsista mallia: Rikoshyöty takavarikkoon
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää