Valtamedialle ja konsensusta myötäileville tutkijoille on jo kaksi vuotta ollut arvoitus, miksi yhdysvaltalaiset äänestivät Donald Trumpin presidentikseen. Kun selitykseksi ei kelpaa se, että Trump puolustaa tavallista amerikkalaista, populismin tutkijat ovat keksineet selityksiä, joiden mukaan Trumpin valinnan takana olivat esimerkiksi Venäjän vaalivaikuttaminen ja niin sanotut valeuutiset. Tuoreen tutkimuksen mukaan valeuutisille altistui kuitenkin vain hyvin pieni joukko äänestäjiä.
Science-lehdessä julkaistu tutkimus osoitti, että ylivoimainen enemmistö yhdysvaltalaisista ei altistunut valeuutisille presidentinvaaleissa.
Tutkijat tarkastelivat sitä, kuinka hieman yli 16 000 yhdysvaltalaista rekisteröityä äänestäjää seurasi ja jakoi uutisia Twitterissä Yhdysvaltain presidentinvaalien alla vuonna 2016. Tutkijat huomasivat, että valeuutisten lukeminen ja jakaminen oli äärimmäisen keskittynyttä. Prosentti Twitterin käyttäjistä luki 80 prosenttia valeuutisista ja vain 0,1 prosenttia käyttäjistä jakoi 81 prosenttia kaikista valeuutisista.
Nämä henkilöt olivat tutkijoiden mukaan muita Twitter-käyttäjiä vanhempia, konservatiivisia ja poliittisesti sitoutuneita.
Valeuutiset määriteltiin tutkimuksessa samalla tavalla kuin monissa aikaisemmissa tutkimuksissa, eli valemediaksi määriteltiin julkaisijat, jotka ulkoisesti muistuttavat asiallista uutisjulkaisua, mutta jotka eivät noudata uutismedian journalistista normistoa.
Määritelmässä keskeistä on siis julkaisija: jos tutkijat katsovat median täyttävän valemedian kriteerit, he luokittelevat kaikki kyseisen median uutiset valeuutisiksi, pitivätpä ne paikkansa tai eivät.
Tämä määritelmä on tietysti väistämättä jossain määrin subjektiivinen, koska vaihtoehtomediatkin julkaisevat useimmiten oikeita uutisia, eivätkä periaatteessa journalistiseen etiikkaan sitoutuneet valtamediat aina pysy totuudessa.
Tutkijoiden mukaan valeuutiset eivät ole vaikuttaneet sosiaalisessa mediassa niin kokonaisvaltaisesti kuin on yleisesti otaksuttu.
– Jos valeuutiset sosiaalisessa mediassa heikentää yleisön kykyä erottaa totuus fiktiosta, sitten meidän on tehtävä asialle jotakin, Harvardin yliopiston oikeustieteen professori ja yhteiskuntatieteilijä Yochai Benkler sanoi Science-lehdelle. Benkler ei ollut mukana nyt tehdyssä tutkimuksessa.
– On kuitenkin äärimmäisen tärkeää, että diagnosoimme ongelman oikein, Benkler rauhoitteli valeuutisista käytävää keskustelua.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Suomi on autokansaa, ja tämä näkyy myös hallituksen teoissa, sanoo perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela katsoo, että Suomessa terveellä ihmisellä tulisi olla mahdollisuus siirtyä oleskelemaan sosiaalituilla, toisten veronmaksajien kustantaessa hänen elämisensä. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom sen sijaan linjaa, että perussuomalaisille on päivän selvää, että ideologisesti työttömällä ei pidä olla oikeutta muiden veronmaksajien kustantamaan tukeen.
Suomen yli puhalsi alue- ja kuntavaaleissa vihervasemmistolainen puhuri, mikä tarkoittaa kuntiin ja hyvinvointialueille kylmää kyytiä, kirjoittaa perussuomalaisten eduskuntaryhmän pääsihteeri Olli Immonen.
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen esitti Luonnonvarakeskukselle (Luke) joukon suoria kysymyksiä susikannan kehityksestä, kanta-arvion menetelmistä, laittoman tappamisen arvioinnista ja kansainvälisestä raportoinnista. Hän antoi Lukelle kaksi viikkoa aikaa vastata viralliseen tietopyyntöönsä. Määräaika kului kuitenkin umpeen ilman vastauksia. Vastaukset saapuivat vasta sen jälkeen, kun Antikainen oli 8.4. lähettänyt medialle tiedotteen vastaamattomasta tietopyynnöstä, ja tiedote oli julkaistu Suomen Uutisissa. Luke toimitti vastaukset sähköpostitse samana iltana klo 20.27.
Liikenne- ja viestintäministeri, diplomi-insinööri Lulu Ranne keskustelee tuoreessa Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa suomalaisesta mediasta ja erityisesti Yleisradion asemasta. Ohjelman vieraina ovat lakimies ja kilpailuoikeuden asiantuntija Mikko Alkio sekä johdon konsultti, Aamulehden ex-päätoimittaja Jussi Tuulensuu. Ohjelmassa selviää muun muassa, miten monitahoinen hallinnollinen rakenne Yleisradion ympärille onkaan rakentunut, mikä osaltaan on hidasteena Ylen toimintaan ja rahoitukseen kohdistuvien muutoksien tekemiselle.
Ilmastokeskustelu muistuttaa tänään monin tavoin 1600-luvulla käytyjä väittelyitä ja käsityksemme ilmastonmuutoksesta peilaavat yllättävällä tavalla ikivanhoja ajatuksellisia rintamalinjoja. Yhdet vaativat kulutuksen vähentämistä, toiset uskovat vihreään teknologiaan ja kolmannet kieltävät kokonaan ihmisen vaikutuksen ilmastoon.
Saksan kristillisdemokraattien ja demarien hallituskoalitio aikoo säätää desinformaation levittämisen rangaistavaksi teoksi. Valeuutisten levittämistä tehostavien verkkorobottien käyttö kielletään. Mediaa valvomaan se haluaa oman koneistonsa. Kritiikissä kysytään, aikooko mustapunahallitus perustaa myös totuusministeriön.
SDP:n kansanedustaja Tytti Tuppuraisen mukaan alue- ja kuntavaalien tulos kertoo halusta inhimilliseen politiikkaan, mikä demarien kielellä käytännössä tarkoittaisi taloudellisista tavoitteista joustamista. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom muistutti eilisessä A-studiossa edustajakollegaansa, että hyvinvointiyhteiskunnan pystyssä pysyminen on ensisijainen tavoite - ja samalla paras tukiverkko pienituloiselle ihmiselle.
Lue lisää
Lue lisää
