Valtamedialle ja konsensusta myötäileville tutkijoille on jo kaksi vuotta ollut arvoitus, miksi yhdysvaltalaiset äänestivät Donald Trumpin presidentikseen. Kun selitykseksi ei kelpaa se, että Trump puolustaa tavallista amerikkalaista, populismin tutkijat ovat keksineet selityksiä, joiden mukaan Trumpin valinnan takana olivat esimerkiksi Venäjän vaalivaikuttaminen ja niin sanotut valeuutiset. Tuoreen tutkimuksen mukaan valeuutisille altistui kuitenkin vain hyvin pieni joukko äänestäjiä.
Science-lehdessä julkaistu tutkimus osoitti, että ylivoimainen enemmistö yhdysvaltalaisista ei altistunut valeuutisille presidentinvaaleissa.
Tutkijat tarkastelivat sitä, kuinka hieman yli 16 000 yhdysvaltalaista rekisteröityä äänestäjää seurasi ja jakoi uutisia Twitterissä Yhdysvaltain presidentinvaalien alla vuonna 2016. Tutkijat huomasivat, että valeuutisten lukeminen ja jakaminen oli äärimmäisen keskittynyttä. Prosentti Twitterin käyttäjistä luki 80 prosenttia valeuutisista ja vain 0,1 prosenttia käyttäjistä jakoi 81 prosenttia kaikista valeuutisista.
Nämä henkilöt olivat tutkijoiden mukaan muita Twitter-käyttäjiä vanhempia, konservatiivisia ja poliittisesti sitoutuneita.
Valeuutiset määriteltiin tutkimuksessa samalla tavalla kuin monissa aikaisemmissa tutkimuksissa, eli valemediaksi määriteltiin julkaisijat, jotka ulkoisesti muistuttavat asiallista uutisjulkaisua, mutta jotka eivät noudata uutismedian journalistista normistoa.
Määritelmässä keskeistä on siis julkaisija: jos tutkijat katsovat median täyttävän valemedian kriteerit, he luokittelevat kaikki kyseisen median uutiset valeuutisiksi, pitivätpä ne paikkansa tai eivät.
Tämä määritelmä on tietysti väistämättä jossain määrin subjektiivinen, koska vaihtoehtomediatkin julkaisevat useimmiten oikeita uutisia, eivätkä periaatteessa journalistiseen etiikkaan sitoutuneet valtamediat aina pysy totuudessa.
Tutkijoiden mukaan valeuutiset eivät ole vaikuttaneet sosiaalisessa mediassa niin kokonaisvaltaisesti kuin on yleisesti otaksuttu.
– Jos valeuutiset sosiaalisessa mediassa heikentää yleisön kykyä erottaa totuus fiktiosta, sitten meidän on tehtävä asialle jotakin, Harvardin yliopiston oikeustieteen professori ja yhteiskuntatieteilijä Yochai Benkler sanoi Science-lehdelle. Benkler ei ollut mukana nyt tehdyssä tutkimuksessa.
– On kuitenkin äärimmäisen tärkeää, että diagnosoimme ongelman oikein, Benkler rauhoitteli valeuutisista käytävää keskustelua.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Suomessa murehditaan lehmien pieruja ja porojen röyhtäyksiä, jotka ilmastoaktivistien mukaan tuhoavat koko maailman ilmaston. Samaan aikaan Intiassa juhlitaan sitä, että maa tuottaa enemmän hiiltä kuin koskaan. Intialaiset iloitsevat, koska edullinen fossiilinen polttoaine tarkoittaa heille halpaa energiaa, talouskasvua ja omavaraisuutta.
Vaikuttaisi itsestäänselvyydeltä, että suomalainen puolustusteollisuus toivoo työvoimaa, joiden lojaliteeteista voidaan kohtuullisella varmuudella mennä takuuseen. Yhtä lailla vaikuttaa itsestäänselvältä, etteivät Suomeen saapuvat venäläiset sattuneesta syystä ole puolustusvoimien ykkösrekryjä. Asian ääneensanominen aiheutti kuitenkin Hämeenlinnan valtuustossa melkoisen demariäläkän.
EVA:n juuri julkaistu syksyn 2024 arvo- ja asennetutkimus paljastaa, että jopa 40 prosenttia suomalaisista katsoo Yleisradion uutisoinnin oleva vasemmalle kallellaan. Perussuomalaisten kansanedustaja Pekka Aittakumpu kysyi viime viikolla samasta asiasta Yleisradion toimitusjohtajalta Merja Ylä-Anttilalta, joka tuolloin katsoi, että kysymykseen vastaaminen on hankalaa.
Vihreät lähtee kunta- ja aluevaaleihin ylimielisessä woke-asennossa, eli puolue solvaa nyt äänestäjiä rasisteiksi. Kaksisuuntaisesta keskustelusta kieltäytyneen puolueen arvioidaan jo olevan kriisitilassa.
Elon Muskin omistaman yrityksen valmistamat sähköautot ovat joutuneet vasemmistolaisten vihan kohteeksi. Tesloja on naarmutettu, sotkettu maalilla ja tuhottu polttopulloilla. Erityisesti transseksuaalit tuntuvat vihaavan Elon Muskia. Tuleeko Tesla-mellakoista uusi Black Lives Matter -ilmiö?
Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Superin julkaisema tuore selvitys viimeistään osoittaa kaikille, että sotealan ongelmia ei ole mahdollista korjata siten, että alalle aktiivisesti haalitaan henkilökuntaa maailman toiselta puolelta. Vielä eduskuntavaalien 2023 alla monet eturivin poliitikot kuitenkin pyrkivät kiistämään kielitaidottomien hoitajien työyhteisölle aiheuttamat ongelmat ja työyhteisölle kasaantuvan lisäkuorman.
Helsinkiläinen Mika Merano herättelee kunta- ja aluevaalien alla keskustelua verovarojen käyttökohteista ja rahankäytön avoimuudesta. Monissa kunnissa verovaroja törsätään hankkeisiin, joilla ei ole mitään yhteyttä kunnan asukkaiden palveluihin ja hyvinvointiin. Merano painottaa, että kuntien tehtävä ei voi olla toimia hyvesignaloivana runsaudensarvena. - Lähtökohtaisesti on aina ajateltava, että jokaisen veroeuron tulee tavalla tai toisella tulla suoraan takaisin sen maksajalle.
Yleisradion toiminnassa on havaittu vakavia epäkohtia muutosneuvotteluiden jälkeen, ja irtisanomisten perusteet ovat herättäneet runsaasti kysymyksiä. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii, että Ylen tulee leikata kustannuksiaan hallinnon ja byrokratian puolelta sen sijaan, että se lakkauttaa suositut ohjelmat ja irtisanoo arvostettuja toimittajia.
Tänään julkaistun EVA:n Arvo- ja asennetutkimuksen mukaan jopa 40 prosenttia suomalaisista arvioi Yle Uutisten painottavan tiedonvälityksessään vasemmistolaista näkökulmaa.
EVA:n juuri julkaistu syksyn 2024 arvo- ja asennetutkimus paljastaa yllättäviä tuloksia kansalaisten suhtautumisesta Yleisradion uutistuotantoon. Jopa 40 prosenttia vastaajista pitää Yle Uutisia vasemmalle kallistuvana. Vastaajista 19 prosenttia arvioi Ylen näkökulman olevan selvästi vasemmistolainen. Tutkimuksessa vain SDP:n puoluemedia Demokraatti ja vasemmistoliiton Kansan Uutiset arvioitiin vielä Yle Uutisiakin vasemmistolaisemmiksi.
