

SU
Viikon 48/2017 luetuin
Tutkimus: Työikäinen Irakista tai Somaliasta saapuva kuormittaa julkista taloutta keskimäärin yli 13 000 eurolla joka vuosi, eikä kotoutuminen auta asiaa
Mitä maahanmuutto maksaa? Tämä on kysymys, joka usein kuullaan julkisessa keskustelussa, mutta harvemmin kysymykseen kuullaan järkeviä vastauksia. Suomen Perusta -ajatuspajan toiminnanjohtaja Simo Grönroos kertoi Suomen Uutisille maahanmuuton madonluvuista, joista on yleensä tapana kohteliaasti vaieta.
Kun keskustellaan maahanmuuton kustannuksista, puhutaan usein vaikkapa pakolaisten vastaanoton kustannuksista tai kotouttamisen kuluista. Nämäkin maksavat Suomen Perusta -ajatuspajan toiminnanjohtaja Simo Grönroosin (ps.) mukaan satoja miljoonia euroja, mutta tärkeämpää on tarkastella sitä, mikä on maahanmuuton kokonaisvaikutus julkiseen talouteen.
Video: Simo Grönroos kertoo tutkimustuloksista. 6 min 50 sek.
– Kun puhutaan maahanmuuton julkisen talouden vaikutuksista, niin silloin kysymys on paljon moniuloitteisempi kuin kysymys vastanottokeskusten kustannuksista tai kotouttamisrahoista, Grönroos alustaa.
Työllistyvät maahanmuuttajat toki maksavat veroja, mutta käyttävät myös julkisia palveluita ja saavat usein myös tulonsiirtoja. Mikä on maahanmuuton kokonaisvaikutus?
Suomen Perusta on tutkinut asiaa paljon. Vuonna 2015 ajatuspaja teki laajan tutkimuksen yhteistyössä Tilastokeskuksen kanssa ja kokosi kahdenkymmenen viime vuoden ajalta toteutuneet kustannukset. Vastikään ajatuspaja on koostanut katsauksen, jossa on käsitelty erilaisia maahanmuuton julkisen talouden vaikutuksia käsitelleitä tutkimuksia.
Suuria eroja lähtömaiden välillä
– Eri maahanmuuttajaryhmillä on keskenään hyvin erilaisia julkisen talouden vaikutuksia. Kun tarkastellaan kymmentä suurinta maahanmuuttajaryhmää, huomataan että ainoastaan saksalaiset maksavat enemmän veroja kuin käyttävät julkisia palveluita tai saavat tulonsiirtoja, Grönroos toteaa.
Hänen mukaansa länsimaista tulevilla maahanmuuttajilla on suunnilleen samanlainen julkisen talouden vaikutus kuin suomalaisillakin. Länsimaista tulevat ihmiset keskimäärin maksavat yhtä paljon veroja, käyttävät julkisia palveluita ja saavat tulonsiirtoja kuin suomalaisetkin.
– Somaliasta tai Irakista tulevilla ryhmillä on puolestaan hyvin negatiivinen julkisen talouden vaikutus. Näistä maista muuttavat ihmiset käyttävät huomattavasti enemmän palveluita ja saavat huomattavasti enemmän tulonsiirtoja verrattuna siihen veromäärään, jonka näiltä alueilta muuttavat ihmiset maksavat.
– Kaikkein negatiivisin julkisen talouden vaikutus on Lähi-Idästä, Pohjois-Afrikasta ja Keski-Aasiasta muuttavilla ihmisillä. Keskimääräinen näiltä alueilta muuttava ihminen käyttää vuodessa 10 000 euroa enemmän julkista rahaa kuin maksaa veroja. Juuri näiltä alueilta muutetaan paljon Suomeen humanitaarisin syin.
Grönroos esittelee 2015 tehtyä Maahanmuutot-tutkimuksen kaaviota, jossa Irakista tai Somaliasta Suomeen tulleiden 20-62-vuotiaiden julkisen talouden nettovaikutukset jäävät selvästi jälkeen kaikkien muiden ryhmien tasosta. Alle neljä vuotta maassa olleiden irakilaisten ja somaleiden tase painuu alle -16 000 euron. Maassaolovuosien lisäys parantaa tilannetta hieman, mutta vielä 15-19 maassaolovuoden jälkeen ollaan -13 000 euron tasolla.
Kaavio: Julkisen talouden nettovaikutukset. Keskimäärin euroa per 20-62-vuotias henkilö maassaolovuosien ja syntymävaltion mukaan vuonna 2011. Maassaolo vuosina sen jälkeen, kun on täyttänyt 15 vuotta. Kuva: Suomen Perusta.
Grönroos ei allekirjoita usein kuultua fraasia siitä, että maahanmuutto ei ole ongelma, jos kotouttaminen onnistuu. Hän viittaa tutkimustuloksiin.
– Tiedämme, että Somaliasta tai Irakista tulevien ihmisten työllisyysaste on Suomessa noin 20 prosenttia, kun se koko väestön keskuudessa on lähes 70 prosenttia. Jos tarkastellaan Somaliasta ja Irakista tulleita, jotka ovat asuneet Suomessa on parinkymmenen vuoden ajan, niin tällaisissakaan tapauksissa työllisyysaste ei liiku kuin 40 prosentin korvilla. Koko väestön työllisyysasteesta jäädään kymmeniä prosentteja.
Grönroosin mukaan vuosikausienkaan Suomessa asuminenkaan ei välttämättä auta.
– Yhtä lailla sama näkyy julkisen talouden nettovaikutuksissa. Näemme, ettei 10-20 vuotta Suomessa ollut humanitaarinen maahanmuuttaja ei yllä lähellekään kantaväestön tasoa julkisen talouden nettovaikutuksissa.
Maahanmuuttajan työllistyminenkään ei aina riitä nostamaan tasetta plussalle
– On tärkeätä muistaa myös se, että työllisyys ei ole tae positiiviselle julkisen talouden vaikutukselle. Suomen hyvinvointijärjestelmä on rakennettu vahvasti progressiivisen verotuksen varaan. Pienituloiset maksavat huomattavasti vähemmän veroja kuin suurituloiset. Kuitenkin Suomessa pienituloiset käyttävät paljon julkisia palveluita ja saavat tulonsiirtoja, vaikka olisivat töissä. Monet työllisetkin maahanmuuttajat ovat silti julkisen talouden vaikutuksiltaan negatiivisia.
– Tämä olisi tärkeää huomata, kun keskustellaan esimerkiksi työvoiman tarveharkinnasta. Voi olla, että saamme tänne ihmisiä, jotka ovat töissä, mutta jotka eivät ole julkisen talouden vaikutuksiltaan positiivisia.
Grönroos muistuttaa, että maahanmuuton julkisen talouden vaikutuksista on olemassa paljon tutkimustietoa. Hän toivoo, että tutkimustietoa käytettäisiin mahdollisimman laajalti hyväksi yhteiskunnallisessa keskustelussa ja poliittisessa päätöksenteossa.
MATIAS TURKKILA
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Valtion budjetista puoli miljardia euroa kotouttamiseen – Suomen Perusta: Ei todellisia työllistymisvaikutuksia

Taloustieteen emeritusprofessori: Maahanmuutto ei ole ratkaisu huoltosuhdeongelmiin

Taloustutkimus: 25-50-vuotiaat kriittisimpiä maahanmuutolle – “eniten menetettävää”

Turvapaikanhakijoiden pakkojyvitys riitaannutti Euroopan komission ja Eurooppa-neuvoston – Sipilä on valmis nostamaan Suomen pakolaiskiintiötä

Halla-aholta kysyttiin, kuka ylipäätään voi olla suomalainen – näin hän vastasi

Halla-aho epäonnistuneen maahanmuuttopolitiikan vetovoimatekijöistä: “Suomeen yksinkertaisesti kannattaa tulla, jos haluaa tulla Eurooppaan asumaan ilman työpaikkaa”

Immonen: “On irvokasta väittää suomalaisille, ettei jakovaraa ole, kun samaan aikaan piikki on jatkuvasti auki turvapaikanhakijoille ja pakolaisille”

Ranskalaistutkimus väittää turvapaikanhakijoiden hyödyttävän taloutta, mutta pohjoismainen tilastotiede kertoo muuta (video)
Viikon suosituimmat

Hallitus on alentanut jakeluvelvoitetta, polttoaineveroa ja ajoneuvoveroa – ministeri Ranne: ”Me rakennamme Suomea, jossa ei mennä autoilijan kukkarolle”
Suomi on autokansaa, ja tämä näkyy myös hallituksen teoissa, sanoo perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.

Entinen työväenpuolue vasemmistoliitto kannustaa nyt terveitä työikäisiä ideologiseen lorvailuun sosiaalitukien varassa
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela katsoo, että Suomessa terveellä ihmisellä tulisi olla mahdollisuus siirtyä oleskelemaan sosiaalituilla, toisten veronmaksajien kustantaessa hänen elämisensä. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom sen sijaan linjaa, että perussuomalaisille on päivän selvää, että ideologisesti työttömällä ei pidä olla oikeutta muiden veronmaksajien kustantamaan tukeen.

Eduskuntaryhmän pääsihteeri: Vihervasemmisto voitti vaalit – tätä se tarkoittaa kunnissa ja hyvinvointialueilla
Suomen yli puhalsi alue- ja kuntavaaleissa vihervasemmistolainen puhuri, mikä tarkoittaa kuntiin ja hyvinvointialueille kylmää kyytiä, kirjoittaa perussuomalaisten eduskuntaryhmän pääsihteeri Olli Immonen.

Wille Rydman: Helsingin poliittisesta ilmapiiristä tulossa punavihreä – ”Ihmiset tulevat ainakin näkemään, mihin suuntaan Helsinkiä ei pidä viedä”
Perussuomalaiset saa Helsinkiin pienen valtuustoryhmän. - Teemme valtuustossa kaiken sen minkä voimme. Edustamme tervehenkistä sinivalkoista politiikkaa, ja pidämme ääntä senkin edestä, minkä vaalituloksessa menetimme, Wille Rydman sanoo ja kehottaa ammentamaan valituloksesta sisua.

Kansanedustaja Antikainen: Tekoäly analysoi Luonnonvarakeskuksen vastaukset ja ehdotti sitten kantelun tekemistä
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen esitti Luonnonvarakeskukselle (Luke) joukon suoria kysymyksiä susikannan kehityksestä, kanta-arvion menetelmistä, laittoman tappamisen arvioinnista ja kansainvälisestä raportoinnista. Hän antoi Lukelle kaksi viikkoa aikaa vastata viralliseen tietopyyntöönsä. Määräaika kului kuitenkin umpeen ilman vastauksia. Vastaukset saapuivat vasta sen jälkeen, kun Antikainen oli 8.4. lähettänyt medialle tiedotteen vastaamattomasta tietopyynnöstä, ja tiedote oli julkaistu Suomen Uutisissa. Luke toimitti vastaukset sähköpostitse samana iltana klo 20.27.

Miko Bergbom: Perussuomalaiset on politiikan hammaslääkäri, SDP karkkipussi
Kansanedustaja Miko Bergbom vertaa perussuomalaisten toimivan politiikassa kuin hammaslääkäri, joka tekee oikeita asioita, mutta jonka tuoliin ei ehkä aina ole niin kiva istahtaa. Vastaavasti SDP toimii politiikassa tarjoten äänestäjilleen pulleaa karkkipussia. - Surullisena olen seurannut SDP:n ”kaikki voi tehdä velaksi” -kampanjaa. Rahaa on helppo luvata lisää, mutta pelkään sitä, että SDP:n lupaukset tulevat johtamaan ympäri Suomea kuntaveron korotuksiin, Bergbom sanoo.

Ministeri Lulu Ranne pistäisi koko Yleisradion johdon vaihtoon: ”Kun on tulosvastuu, niin tulos tai ulos”
Liikenne- ja viestintäministeri, diplomi-insinööri Lulu Ranne keskustelee tuoreessa Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa suomalaisesta mediasta ja erityisesti Yleisradion asemasta. Ohjelman vieraina ovat lakimies ja kilpailuoikeuden asiantuntija Mikko Alkio sekä johdon konsultti, Aamulehden ex-päätoimittaja Jussi Tuulensuu. Ohjelmassa selviää muun muassa, miten monitahoinen hallinnollinen rakenne Yleisradion ympärille onkaan rakentunut, mikä osaltaan on hidasteena Ylen toimintaan ja rahoitukseen kohdistuvien muutoksien tekemiselle.

Puoluesihteeri Vuorenpää vaalituloksesta: Tämä on opetus

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla
Ilmastokeskustelu muistuttaa tänään monin tavoin 1600-luvulla käytyjä väittelyitä ja käsityksemme ilmastonmuutoksesta peilaavat yllättävällä tavalla ikivanhoja ajatuksellisia rintamalinjoja. Yhdet vaativat kulutuksen vähentämistä, toiset uskovat vihreään teknologiaan ja kolmannet kieltävät kokonaan ihmisen vaikutuksen ilmastoon.

Yhdysvallat: Valkoinen talo ehdottaa julkisen yleisradiotoiminnan rahoituksen lopettamista
Uusimmat

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla

Suomen antama kehitysapu väheni 165 miljoonaa euroa yhdessä vuodessa
Toimitus suosittelee
PS Naiset 1/2025

Lue lisää
Perussuomalainen 1/2025

Lue lisää