

SU
Viikon 48/2017 luetuin
Tutkimus: Työikäinen Irakista tai Somaliasta saapuva kuormittaa julkista taloutta keskimäärin yli 13 000 eurolla joka vuosi, eikä kotoutuminen auta asiaa
Mitä maahanmuutto maksaa? Tämä on kysymys, joka usein kuullaan julkisessa keskustelussa, mutta harvemmin kysymykseen kuullaan järkeviä vastauksia. Suomen Perusta -ajatuspajan toiminnanjohtaja Simo Grönroos kertoi Suomen Uutisille maahanmuuton madonluvuista, joista on yleensä tapana kohteliaasti vaieta.
Kun keskustellaan maahanmuuton kustannuksista, puhutaan usein vaikkapa pakolaisten vastaanoton kustannuksista tai kotouttamisen kuluista. Nämäkin maksavat Suomen Perusta -ajatuspajan toiminnanjohtaja Simo Grönroosin (ps.) mukaan satoja miljoonia euroja, mutta tärkeämpää on tarkastella sitä, mikä on maahanmuuton kokonaisvaikutus julkiseen talouteen.
Video: Simo Grönroos kertoo tutkimustuloksista. 6 min 50 sek.
– Kun puhutaan maahanmuuton julkisen talouden vaikutuksista, niin silloin kysymys on paljon moniuloitteisempi kuin kysymys vastanottokeskusten kustannuksista tai kotouttamisrahoista, Grönroos alustaa.
Työllistyvät maahanmuuttajat toki maksavat veroja, mutta käyttävät myös julkisia palveluita ja saavat usein myös tulonsiirtoja. Mikä on maahanmuuton kokonaisvaikutus?
Suomen Perusta on tutkinut asiaa paljon. Vuonna 2015 ajatuspaja teki laajan tutkimuksen yhteistyössä Tilastokeskuksen kanssa ja kokosi kahdenkymmenen viime vuoden ajalta toteutuneet kustannukset. Vastikään ajatuspaja on koostanut katsauksen, jossa on käsitelty erilaisia maahanmuuton julkisen talouden vaikutuksia käsitelleitä tutkimuksia.
Suuria eroja lähtömaiden välillä
– Eri maahanmuuttajaryhmillä on keskenään hyvin erilaisia julkisen talouden vaikutuksia. Kun tarkastellaan kymmentä suurinta maahanmuuttajaryhmää, huomataan että ainoastaan saksalaiset maksavat enemmän veroja kuin käyttävät julkisia palveluita tai saavat tulonsiirtoja, Grönroos toteaa.
Hänen mukaansa länsimaista tulevilla maahanmuuttajilla on suunnilleen samanlainen julkisen talouden vaikutus kuin suomalaisillakin. Länsimaista tulevat ihmiset keskimäärin maksavat yhtä paljon veroja, käyttävät julkisia palveluita ja saavat tulonsiirtoja kuin suomalaisetkin.
– Somaliasta tai Irakista tulevilla ryhmillä on puolestaan hyvin negatiivinen julkisen talouden vaikutus. Näistä maista muuttavat ihmiset käyttävät huomattavasti enemmän palveluita ja saavat huomattavasti enemmän tulonsiirtoja verrattuna siihen veromäärään, jonka näiltä alueilta muuttavat ihmiset maksavat.
– Kaikkein negatiivisin julkisen talouden vaikutus on Lähi-Idästä, Pohjois-Afrikasta ja Keski-Aasiasta muuttavilla ihmisillä. Keskimääräinen näiltä alueilta muuttava ihminen käyttää vuodessa 10 000 euroa enemmän julkista rahaa kuin maksaa veroja. Juuri näiltä alueilta muutetaan paljon Suomeen humanitaarisin syin.
Grönroos esittelee 2015 tehtyä Maahanmuutot-tutkimuksen kaaviota, jossa Irakista tai Somaliasta Suomeen tulleiden 20-62-vuotiaiden julkisen talouden nettovaikutukset jäävät selvästi jälkeen kaikkien muiden ryhmien tasosta. Alle neljä vuotta maassa olleiden irakilaisten ja somaleiden tase painuu alle -16 000 euron. Maassaolovuosien lisäys parantaa tilannetta hieman, mutta vielä 15-19 maassaolovuoden jälkeen ollaan -13 000 euron tasolla.
Kaavio: Julkisen talouden nettovaikutukset. Keskimäärin euroa per 20-62-vuotias henkilö maassaolovuosien ja syntymävaltion mukaan vuonna 2011. Maassaolo vuosina sen jälkeen, kun on täyttänyt 15 vuotta. Kuva: Suomen Perusta.
Grönroos ei allekirjoita usein kuultua fraasia siitä, että maahanmuutto ei ole ongelma, jos kotouttaminen onnistuu. Hän viittaa tutkimustuloksiin.
– Tiedämme, että Somaliasta tai Irakista tulevien ihmisten työllisyysaste on Suomessa noin 20 prosenttia, kun se koko väestön keskuudessa on lähes 70 prosenttia. Jos tarkastellaan Somaliasta ja Irakista tulleita, jotka ovat asuneet Suomessa on parinkymmenen vuoden ajan, niin tällaisissakaan tapauksissa työllisyysaste ei liiku kuin 40 prosentin korvilla. Koko väestön työllisyysasteesta jäädään kymmeniä prosentteja.
Grönroosin mukaan vuosikausienkaan Suomessa asuminenkaan ei välttämättä auta.
– Yhtä lailla sama näkyy julkisen talouden nettovaikutuksissa. Näemme, ettei 10-20 vuotta Suomessa ollut humanitaarinen maahanmuuttaja ei yllä lähellekään kantaväestön tasoa julkisen talouden nettovaikutuksissa.
Maahanmuuttajan työllistyminenkään ei aina riitä nostamaan tasetta plussalle
– On tärkeätä muistaa myös se, että työllisyys ei ole tae positiiviselle julkisen talouden vaikutukselle. Suomen hyvinvointijärjestelmä on rakennettu vahvasti progressiivisen verotuksen varaan. Pienituloiset maksavat huomattavasti vähemmän veroja kuin suurituloiset. Kuitenkin Suomessa pienituloiset käyttävät paljon julkisia palveluita ja saavat tulonsiirtoja, vaikka olisivat töissä. Monet työllisetkin maahanmuuttajat ovat silti julkisen talouden vaikutuksiltaan negatiivisia.
– Tämä olisi tärkeää huomata, kun keskustellaan esimerkiksi työvoiman tarveharkinnasta. Voi olla, että saamme tänne ihmisiä, jotka ovat töissä, mutta jotka eivät ole julkisen talouden vaikutuksiltaan positiivisia.
Grönroos muistuttaa, että maahanmuuton julkisen talouden vaikutuksista on olemassa paljon tutkimustietoa. Hän toivoo, että tutkimustietoa käytettäisiin mahdollisimman laajalti hyväksi yhteiskunnallisessa keskustelussa ja poliittisessa päätöksenteossa.
MATIAS TURKKILA
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Valtion budjetista puoli miljardia euroa kotouttamiseen – Suomen Perusta: Ei todellisia työllistymisvaikutuksia

Taloustieteen emeritusprofessori: Maahanmuutto ei ole ratkaisu huoltosuhdeongelmiin

Taloustutkimus: 25-50-vuotiaat kriittisimpiä maahanmuutolle – “eniten menetettävää”

Turvapaikanhakijoiden pakkojyvitys riitaannutti Euroopan komission ja Eurooppa-neuvoston – Sipilä on valmis nostamaan Suomen pakolaiskiintiötä

Halla-aholta kysyttiin, kuka ylipäätään voi olla suomalainen – näin hän vastasi

Halla-aho epäonnistuneen maahanmuuttopolitiikan vetovoimatekijöistä: “Suomeen yksinkertaisesti kannattaa tulla, jos haluaa tulla Eurooppaan asumaan ilman työpaikkaa”

Immonen: “On irvokasta väittää suomalaisille, ettei jakovaraa ole, kun samaan aikaan piikki on jatkuvasti auki turvapaikanhakijoille ja pakolaisille”

Ranskalaistutkimus väittää turvapaikanhakijoiden hyödyttävän taloutta, mutta pohjoismainen tilastotiede kertoo muuta (video)
Viikon suosituimmat

Intia juhlii hiilenlouhinnan ennätystä – Suomi murehtii porojen röyhtäyksiä
Suomessa murehditaan lehmien pieruja ja porojen röyhtäyksiä, jotka ilmastoaktivistien mukaan tuhoavat koko maailman ilmaston. Samaan aikaan Intiassa juhlitaan sitä, että maa tuottaa enemmän hiiltä kuin koskaan. Intialaiset iloitsevat, koska edullinen fossiilinen polttoaine tarkoittaa heille halpaa energiaa, talouskasvua ja omavaraisuutta.

SDP jälleen turpo-kuutamolla – kun Lulu Ranne totesi, ettei suomalainen puolustusteollisuus välttämättä hingu työntekijöiksi venäläisiä, demarit menivät välittömästi epäkuntoon
Vaikuttaisi itsestäänselvyydeltä, että suomalainen puolustusteollisuus toivoo työvoimaa, joiden lojaliteeteista voidaan kohtuullisella varmuudella mennä takuuseen. Yhtä lailla vaikuttaa itsestäänselvältä, etteivät Suomeen saapuvat venäläiset sattuneesta syystä ole puolustusvoimien ykkösrekryjä. Asian ääneensanominen aiheutti kuitenkin Hämeenlinnan valtuustossa melkoisen demariäläkän.

Yle-pomo Merja Ylä-Anttila skippasi viime viikolla kysymyksen Yleisradion vasenkallistumasta – ”Mikään tutkimus ei tällaista todista…”
EVA:n juuri julkaistu syksyn 2024 arvo- ja asennetutkimus paljastaa, että jopa 40 prosenttia suomalaisista katsoo Yleisradion uutisoinnin oleva vasemmalle kallellaan. Perussuomalaisten kansanedustaja Pekka Aittakumpu kysyi viime viikolla samasta asiasta Yleisradion toimitusjohtajalta Merja Ylä-Anttilalta, joka tuolloin katsoi, että kysymykseen vastaaminen on hankalaa.

Vihreät syyllistää suomalaisia rasismista – samaan aikaan vihreä kansanedustaja syynää julkisista tapahtumista ihmisten ihonväriä
Vihreät lähtee kunta- ja aluevaaleihin ylimielisessä woke-asennossa, eli puolue solvaa nyt äänestäjiä rasisteiksi. Kaksisuuntaisesta keskustelusta kieltäytyneen puolueen arvioidaan jo olevan kriisitilassa.

Musk-viha roihuaa ja Teslat palavat – erityisesti transseksuaalit vihaavat maailman rikkainta miestä
Elon Muskin omistaman yrityksen valmistamat sähköautot ovat joutuneet vasemmistolaisten vihan kohteeksi. Tesloja on naarmutettu, sotkettu maalilla ja tuhottu polttopulloilla. Erityisesti transseksuaalit tuntuvat vihaavan Elon Muskia. Tuleeko Tesla-mellakoista uusi Black Lives Matter -ilmiö?

Vieläkö muistat? Sanna Marin kiisti kielitaidottomien hoitajien aiheuttavan ongelmia – nyt hoitajaliitto SuPer pelkää vieraskielisten hoitajien vaarantavan jo potilasturvallisuutta
Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Superin julkaisema tuore selvitys viimeistään osoittaa kaikille, että sotealan ongelmia ei ole mahdollista korjata siten, että alalle aktiivisesti haalitaan henkilökuntaa maailman toiselta puolelta. Vielä eduskuntavaalien 2023 alla monet eturivin poliitikot kuitenkin pyrkivät kiistämään kielitaidottomien hoitajien työyhteisölle aiheuttamat ongelmat ja työyhteisölle kasaantuvan lisäkuorman.

Yle painostaa hallitusta likaisilla menetelmillä – Antikainen: Johtajat vaihtoon
Yleisradion toiminnassa on havaittu vakavia epäkohtia muutosneuvotteluiden jälkeen, ja irtisanomisten perusteet ovat herättäneet runsaasti kysymyksiä. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii, että Ylen tulee leikata kustannuksiaan hallinnon ja byrokratian puolelta sen sijaan, että se lakkauttaa suositut ohjelmat ja irtisanoo arvostettuja toimittajia.

EVA:n tutkimuksen tulos on karua luettavaa Ylestä – Vigelius: ’’Puolueellisuus ei kuulu verorahoitteiseen mediaan’’
Tänään julkaistun EVA:n Arvo- ja asennetutkimuksen mukaan jopa 40 prosenttia suomalaisista arvioi Yle Uutisten painottavan tiedonvälityksessään vasemmistolaista näkökulmaa.

Bernerin taksilaki kylvää tuhoa, mutta korjaus tulee: Taksisääntelyn uudistus eduskuntaan vielä tänä vuonna – ”Kuljettajien vaatimustasoa tiukennetaan huomattavasti”
Hallitus panostaa arjen sujuvuuteen ja turvallisuuteen uudistamalla taksialan sääntelyä. Tavoitteena on palauttaa Suomeen turvalliset taksit ja luottamus koko taksialaan. Pitkään valmisteltu hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskuntaan vielä tämän vuoden puolella, syysistuntokaudella 2025.

EVA tutki: Jopa 40 prosenttia suomalaisista arvioi Yleisradion uutisoinnin kallistuvan tiedonvälityksessään poliittisesti vasemmalle
EVA:n juuri julkaistu syksyn 2024 arvo- ja asennetutkimus paljastaa yllättäviä tuloksia kansalaisten suhtautumisesta Yleisradion uutistuotantoon. Jopa 40 prosenttia vastaajista pitää Yle Uutisia vasemmalle kallistuvana. Vastaajista 19 prosenttia arvioi Ylen näkökulman olevan selvästi vasemmistolainen. Tutkimuksessa vain SDP:n puoluemedia Demokraatti ja vasemmistoliiton Kansan Uutiset arvioitiin vielä Yle Uutisiakin vasemmistolaisemmiksi.
Uusimmat
Toimitus suosittelee

Lue lisää
PS Naiset 1/2025

Lue lisää
Perussuomalainen 1/2025

Lue lisää