Saksaan matkustavia turvapaikanhakijoita Wienissä Itävallassa 2015. / Bwag/Wikipedia
Vaihtoehto Saksalle -puolue on ryhtynyt kyselemään turvapaikanhakijoiden aiheuttamien kustannusten perään. Hampurin senaatin teettämä selvitys osoittaa, että vuodesta 2015 lähtien turvapaikanhakijat ovat aiheuttaneet yli viiden miljardin euron kustannukset pelkästään tässä yhdessä kaupungissa.
AfD-puolueen (Vaihtoehto Saksalle) edustajien Hampurin senaatille tekemä kirjallinen kysymys koski “niin kutsutun pakolaiskriisin” aiheuttamia taloudellisia kustannuksia. Vastaukseksi tuli, että turvapaikanhakijoiden majoitus, ylläpito ja kotouttaminen on vuosina 2015-19 tullut maksamaan Hampurin kaupungille noin 5,3 miljardia euroa, kertoo asiasta uutisoinut Bild-lehti.
Kustannusten huippuvuosi oli 2016, jolloin turvapaikanhakijoiden kustannuksiin kului 1,47 miljardia euroa. Vuoden 2019 kustannuksiksi arvioidaan 796 miljoonaa, ja jatkossa kustannusten toivotaan olevan alenemassa, koska turvapaikanhakijoiden tulva on ainakin toistaiseksi tyyntynyt huomattavasti huippuvuosista.
Yli viiden miljardin euron yhteissumma ei sisällä turvapaikanhakijoiden vastaanottoon liittyneitä investointeja, kuten uusien vastaanottokeskusten perustamista, eikä kaupungin työntekijöiden näihin asioihin käyttämää työaikaa.
Kaupungin virkamiesten tekemä, peräti 69-sivuinen selvitys erittelee kustannukset saksalaisella täsmällisyydellä, mutta virkamiehet huomauttavat, että aivan kaikki turvapaikanhakijoihin liittyvät suorat ja epäsuorat kustannukset eivät välttämättä ole mukana laskuissa. Tämä koskee erityisesti lapsiperheiden saamia etuuksia, joiden saajia ei ole tilastoitu oleskelun perusteen mukaan. Selvitys kokonaisuudessaan on luettavissa tästä linkistä.
Parin miljoonan asukkaan Hampuri on vanha hansakaupunki, kuten sen virallinen nimikin (Hampurin vapaa- ja hansakaupunki) kertoo. Hampuri muodostaa Saksan liittovaltiossa oman osavaltionsa. Kesäkuussa 2019 Hampurissa asui 328 666 ulkomaan kansalaista, mikä on yli 64 000 enemmän kuin vuonna 2014. Luvussa eivät ole mukana Saksan kansalaisuuden jo saaneet maahanmuuttajat.
Hampurin ulkomaalaisista asukkaista noin 100 000 on muista EU-maista. Eniten on puolalaisia (28 000) ja portugalilaisia (10 000). Suomalaisiakin 860. Mutta nämä EU-kansalaiset eivät tietenkään ole mukana turvapaikanhakijoihin liittyvissä kustannuksissa.
Suurin ulkomaalaisryhmä ovat turkkilaiset (44 000). Afrikkalaisia Hampurissa asuu 24 000. Aasialaisia on yli 80 000. Näistä suurin ryhmä ovat afganistanilaiset (20 000), syyrialaiset (16 000), iranilaiset ja irakilaiset. Lisäksi Hampurissa asuu lähes 3000 sellaista ulkomaalaista, joiden kansalaisuus ei ole viranomaisten tiedossa tai jotka ovat kokonaan vailla kansalaisuutta.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Suomen maahanmuuttopolitiikkaa tiukennetaan ulkomaalaislain muutoksilla. Kansainvälinen suojelu muutetaan luonteeltaan väliaikaiseksi, ja lupien kestoa lyhennetään EU-oikeuden mahdollistamaan minimiin. Jatkossa rikoksiin syyllistyminen ja kansallisen turvallisuuden vaarantaminen johtavat suojeluaseman myöntämättä jättämiseen tai lakkauttamiseen.
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Pääministeri Petteri Orpo peräsi eilisessä A-talkissa vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskelalta lukuja kasvutoimiin. Vasemmistoliiton vaihtoehtobudjetti julkaistaan ensi viikolla, mutta Koskelalla ei ollut vielä antaa lukuja puheidensa tueksi. Suomen talouden tilaa koskevassa puheenjohtajien välisessä keskustelussa olivat paikalla Orpon ja Koskelan lisäksi perussuomalainen valtiovarainministeri Riikka Purra ja SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman.
Tanskassa äskettäin suoritetun kyselytutkimuksen mukaan peräti kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia. Yhtä suuri osuus pitää Hamasin vuosi sitten Israeliin tekemää hyökkäystä oikeutettuna siviiliuhreista huolimatta. Tanskan muslimeista 44 prosenttia sanoo, että Israelin valtiolla ei ole oikeutta olemassaoloon.
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikaisen mielestä nyt on tullut aika, että Suomi irrottautuu jalkaväkimiinat kieltävästä Ottawan sopimuksesta.
