Rasismia ja fasismia vastustava Me emme vaikene! -mielenosoitus Helsingissä 3. syyskuuta 2023. / LEHTIKUVA
Tutkimus: Suomi sijoittuu maailman kärkijoukkoon niiden maiden ryhmässä, jossa rasismia on kaikkein vähiten
World Population Reviewin tuore tutkimus sijoittaa Suomen maailman kärkikymmenikköön niiden maiden joukossa, jossa rasismia on kaikkein vähiten. Joukkoon kuuluvat Suomen lisäksi kaikki Pohjoismaat Islantia lukuun ottamatta. Lisäksi Suomessa maahanmuuttajat kokevat onnellisuutta.
Rasismi on politiikan kestopuheenaihe, joka aika ajoin nousee esiin lähestulkoon peittääkseen alleen kaikki päivänpolttavat tärkeät asiat. Ilmoittautuessaan rasismin vastustajaksi, yhteisöllisiä hyvepisteitä on aina jaossa. Kokonaan toinen asia kuitenkin on, mikä oikeastaan on rasismia tai missä määrin uskomukset rasismin määrästä vastaavat todellisuutta.
Yhdysvaltalainen taloustieteilijä Thomas Sowell onkin osuvasti verrannut rasismin olevan kuin ketsuppia: rasismia voidaan lisätä mihin vain. Sowell myös huomauttaa rasismiin liittyvän eräänlainen käänteinen todistustaakka: jos rasismiväitteille vaatii katetta, pelkkä todisteiden kysely riittää leimaamaan kyselijän rasistiksi.
Pohjoismaissa vain vähän rasismia
Siihen nähden, kuinka yleistä rasismilla syyllistäminen tai toisen leimaaminen rasistiksi nykyään on, tuore tutkimus osoittaa, että Suomi ei ole erityisen rasistinen maa. World Population Reviewin tutkimus sijoittaa Suomen maailman kärkikymmenikköön niiden maiden joukossa, jossa rasismia on kaikkein vähiten. Joukossa ovat Suomen lisäksi kaikki Pohjoismaat Islantia lukuun ottamatta. Maailman ykköseksi eli vähiten rasistiseksi maaksi nousee Uusi Seelanti.
Tutkimusta voidaan pitää sangen kattavana, sillä se perustuu kansainväliseen tutkimusohjelmaan, joka selvittää sosiaalisia, poliittisia, taloudellisia, uskonnollisia ja kulttuurisia arvoja, mukaan lukien etnisyys suvaitsevaisuus ja rasismi.
Tutkimuskyselyssä vastaajilta yli 80 maasta kysytään kymmeniä kysymyksiä, joista yhdessä vastaajia pyydettiin mainitsemaan ihmistyyppejä, joita he eivät haluaisi naapuriksi. Mitä useammat tietyn maan ihmiset vastasivat, että he olisivat iloisia, jos heillä olisi eri etnisyyttä edustava naapuri, sitä vähemmän rasistisena vastaajien asuinmaata maata pidetään. Mahdollisen rasismin olemassaoloa on selvitetty useilla muillakin kysymyksillä.
Maahanmuuttajat onnellisia Suomessa
Rasismimölinän keskellä tutkimustieto siitä, että Suomessa rasismia on maailman mittakaavassa vain vähän, on lähes pysäyttävä. Tieto on kuitenkin linjassa toisenkin selvityksen kanssa, jossa tutkittiin niin kantaväestön kuin maahanmuuttajien kokemaa onnellisuutta.
Tuoreen World Happiness Reportin tutkimuksen mukaan Suomi nimittäin on jo seitsemättä vuotta peräkkäin maailman onnellisin maa.
Jo vuonna 2018 Suomi nousi World Happiness Report -vertailun kärkeen onnellisuusmittauksen tuloksissa. Eri maiden asukkaiden onnellisuutta mittaava World Happiness Report -tutkimus siis ensinnäkin osoittaa suomalaisten olevan maailman onnellisimpia ihmisiä. Tämän lisäksi onnellisuutta mitattaessa Suomi oli ykkössijalla myös ulkomailla syntyneiden ihmisten kohdalla. Suomen tapaan myös monissa muissa selvityksen kärkimaissa maahanmuuttajat ovat kantaväestön tapaan onnellisia.
Onnellisuutta selitettäessä huomioitavia muuttujia ovat esimerkiksi bruttokansantuote, elinajanodote, koettu vapauden ja luottamuksen tunne sekä korruption vähäisyys. Vertailussa todetaankin, että maahanmuuttajien onnellisuus kytkeytyy pitkälti siihen, kuinka hyväksyviä kantaväestön asukkaat ovat maahanmuuttajia kohtaan.
Rasismista liikkeellä ristiriitaista tietoa
Suomi on siis maailman onnellisin kansa, jossa myös maahanmuuttajat kokevat onnellisuutta. Voiko tällaisessa maassa olla rasismia? Jos kansalaisjärjestöiltä kysytään, niin totta kai. Amnesty International vaati jo viime vuonna ”rakenteellisen rasismin” kitkemistä Suomesta, sillä Amnestyn mukaan rasismi velloo syvällä yhteiskunnan instituutioissa ja jopa koulutusjärjestelmässämme.
Ilmeisesti Amnestyn pääkonttorille ei ole kantautunut tietoja siitä, että Suomessa maahanmuuttajat kokevat onnellisuutta, ja että Suomi sijoittuu maailman kärkeen niiden maiden joukossa, jossa rasismia on kaikkein vähiten.
Amnestyn julistus lähinnä osoittaa, kuinka ristiriitaista tietoa rasismista on liikkeellä. Ongelmaksi rasismin tarkastelussa nousee myös aina se, että yksilöllisiä kokemuksia on hankalaa arvioida. Juridiikan näkökulmasta rasismia ei pitäisi Suomessa olla, sillä jo valtiosäännön mukaan kansalaiset ovat yhdenvertaisia eikä rakenteellista rasismia pitäisi olla alemman asteisissakaan normeissa. Lisäksi rasistinen motiivi on rikoslain mukaan rangaistuksen koventamisperuste.
SUOMEN UUTISET
Lue myös
Ääniharava Halla-aho kertoo yllättävästä kannattajajoukostaan (video)
“Luvut ovat karmeita” – Halla-aho: laittomasti maassa olevien terveys- ja sosiaalipalveluiden kustannuksia aliarvioidaan johdonmukaisesti
Vihreät kutsuivat kehitysavun ja pakolaiskiintiön leikkauksia rasismiksi – Vigelius: ’’Epätoivoista rasismileiman roiskintaa’’
EVAn tutkimus: Suomalaiset ottavat rasismin vakavasti, mutta ongelman laajuudesta ei olla lainkaan yksimielisiä
Mäenpää: Vihreiden sormivarmistus petti – ”Hallituksen vastuullinen maahanmuuttopolitiikka ennaltaehkäisee varjoyhteiskuntien syntymistä”
Vihreät kutsuivat kehitysavun ja pakolaiskiintiön leikkauksia rasismiksi – Vigelius: ’’Epätoivoista rasismileiman roiskintaa’’
Artikkeliin liittyvät aiheet
- World Happiness Report Thomas Sowell World Population Review Onnellisuus Pohjoismaat maahanmuuttajat Amnesty International Rasismi Tutkimus Suomi
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
”Kun tunne saa vallan, ei todellisuudella ole enää merkitystä” – kansanedustaja Vilhelm Junnilalta vastine kuluneen kesän mediasyytöksiin
Bergbom: Hallituksen maahanmuuttopolitiikka noudattaa yleispohjoismaista linjaa – ”Se ei ole rasismia, se ei sisällä muukalaisvihaa”
Britanniassa paljastui ennennäkemättömän suuri lasten hyväksikäyttöskandaali – viranomaiset piilottelivat ilmiötä lähes 40 vuotta rasismileiman pelossa
“Jos olet valkoinen, olet todennäköisesti myös rasisti”, julistaa Iltalehti
BLM:n riveistä lietsotaan juutalaisvastaista retoriikaa
Viikon suosituimmat
Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Näin Yle valeuutisoi pikkutyttöjen teurastuksen
Itäkeskuksen muslimiyrittäjä HS:lle: Hameen on oltava löysä lantion kohdalta, jotta muut miehet kuin minä eivät näe
Helsingin Itäkeskuksen Hansasillalla esillä ollut islamilaisia pukeutumissääntöjä esittelevä kyltti on puhututtanut mediassa ja somessa tällä viikolla. Kyltissä kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa samankaltaisia kylttejä on nähty jo pitkään. Saksassa on tuotu oikeuden eteen myös sharia-poliiseja.
Maahanmuuttopolitiikka kiristyy koko EU:ssa – PS-meppi Sebastian Tynkkynen: ”Ratkaisujen aika on tullut” – kokoomuksen meppi Aura Salla nosti äärioikeistokortin
Euroopan unionin maahanmuuttopolitiikka on liikkeessä ja kääntymässä selvästi tiukempaan suuntaan. Sekä keskeisissä EU-toimielimissä että jäsenvaltioiden hallinnoissa ilmenee tahtotilaa tiukentaa maahanmuuton sääntöjä ja tehostaa laittomasti EU:ssa oleskelevien palautuksia. - Ihmisoikeuksista EU:ssa pidetään jatkossakin kiinni, mutta kenenkään ihmisoikeus ei ole oleskelu laittomasti EU-maissa, perussuomalaisten meppi Sebastian Tynkkynen sanoo.
Vihersiirtymä vastatuulessa: Saksalaisautoilijat vaihtavat sähköautonsa bensaan ja dieseliin
Autoilijoiden siirtyminen sähköisiin kulkuvälineisiin tökkii välittömästi, kun tuet loppuvat. Saksassa jopa kolmannes sähköautoaan vaihtaneista on siirtynyt takaisin bensaan tai dieseliin sen jälkeen, kun avustukset hiipuivat. Tavoite fossiilivapaasta uusien autojen kaupasta vuonna 2035 karkaa yhä kauemmaksi.
Mäenpää: Itäkeskuksen kyltit seurausta vihreiden maahanmuuttopolitiikasta
Yksi kuluvan viikon kuumimmista puheenaiheista on ollut Helsingin Itäkeskukseen ilmestynyt herättänyt ohjetaulu koskien musliminaisten pukeutumista. Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää muistuttaa ohjeistuksesta pöyristynyttä vihreiden puheenjohtajaa Sofia Virtaa siitä, että tapahtunut on seurasta vihreidenkin tukemasta avoimien rajojen maahanmuuttopolitiikasta.
Yle kehysti Trumpin kampanjatilaisuuden vitsin rasismiksi: ”Roskasaari” – tosiasiassa Puerto Rico hukkuu roskiin
Ylen toimittajien mieleen ei tullut tarkistaa, miksi Amerikassa on ennenkin kutsuttu Puerto Ricoa roskasaareksi. Rasismi ei liity asiaan, vaan vertaus on sangen kirjaimellinen, koska roskia Puerto Ricossa riittää. Saaren asukkaiden yksi suurimpia ongelmia onkin jäteasemien tilan puute, ja eri arvioiden mukaan kaatopaikkatila saattaa loppua kesken 2–4 vuodessa.
Kamala Harris on positiivisen erityiskohtelun tuotos – maailman menestynein “DEI-rekry”
Kamala Harris on uransa joka käänteessä hyötynyt siitä, että hän on nainen ja kuuluu rodulliseen vähemmistöön. Hän on malliesimerkki siitä, miten paljon positiivinen erityiskohtelu voi edistää vähemmistöjen menestystä. Varapresidenttinä hän oli Bidenin "DEI-rekry", joka lopulta syrjäytti presidentti Bidenin. Nyt hänellä on mahdollisuus nousta maailman mahtavimman maan presidentiksi.
PS-Nuoriso: Suomessa ei ole sijaa sharia-laille
Perussuomalainen Nuoriso on tyrmistynyt, mutta ei vähääkään yllättynyt islamilaisten pukeutumissääntöjen julistamisesta Itäkeskuksessa. Uutisoidussa julisteessa kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa julisteet ovatkin jo vuosia sitten vaihtuneet islamistisiin “sharia-poliiseihin”, jotka häiriköivät kansalaisia islamilaisten oppien rikkomisesta.
Koko läntinen maailma velloo tunnemyrskyissä – Suomestakin tuli puberteettiyhteiskunta, jota rakennetaan fiilispohjalta
Tietokirjailija-kouluttaja Katleena Kortesuon uutuuskirja "Tunteet tapissa" kertoo havainnollisesti, kuinka olemme siirtyneet tietopohjaisesta konsensusyhteiskunnasta tunneuskovaisuuden maailmaan, jonka perustukset valettiin 1980- ja 1990-luvuilla. Monelta osin yhteiskuntamme on kuin 13-vuotias teini, joka kokee tunteita vahvasti ja viskoutuu tunnemyrskyn mukana milloin mihinkin suuntaan. Pelkkä tunne on kuitenkin surkea kumppani silloin, jos edessä on vaikea ja kauaskantoinen päätös.
Kun transkiihkoilu tieteen jyräsi: woke-aktivistilääkäri salasi tutkimustulokset, joiden mukaan murrosiän siirtäminen ei paranna nuorten mielenterveyttä
Merkittävänä transoikeuksien puolestapuhujana tunnettu lääkäri myönsi estäneensä julkaisemasta tutkimustuloksia vuosikymmenen takaisesta hankkeesta, jonka tulokset eivät miellyttäneet häntä. Veronmaksajien rahoittaman, 10 miljoonaa dollaria maksaneen hankkeen tarkoituksena oli selvittää murrosikää jarruttavien hoitojen vaikutuksia amerikkalaislapsiin. Tutkimuksesta ei löytynyt näyttöä sille, että murrosiän lykkääminen parantaisi potilaiden mielenterveyttä. New York Timesin haastattelema kohutohtori Johanna Olson-Kennedy uskoo, että lapsille suunnattujen transhoitojen kriitikot saattaisivat hyödyntää tutkimustuloksia poliittisesti. Olson-Kennedyn toimintaa on arvosteltu tieteen vastaiseksi. Kriitikot huomauttavat, että tutkimustulosten panttaaminen estää kansaa saamasta tieteellistä tietoa aiheesta, joka jakaa amerikkalaisten mielipiteitä erittäin jyrkästi.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää