Rasismia ja fasismia vastustava Me emme vaikene! -mielenosoitus Helsingissä 3. syyskuuta 2023. / LEHTIKUVA
Tutkimus: Suomi sijoittuu maailman kärkijoukkoon niiden maiden ryhmässä, jossa rasismia on kaikkein vähiten
World Population Reviewin tuore tutkimus sijoittaa Suomen maailman kärkikymmenikköön niiden maiden joukossa, jossa rasismia on kaikkein vähiten. Joukkoon kuuluvat Suomen lisäksi kaikki Pohjoismaat Islantia lukuun ottamatta. Lisäksi Suomessa maahanmuuttajat kokevat onnellisuutta.
Rasismi on politiikan kestopuheenaihe, joka aika ajoin nousee esiin lähestulkoon peittääkseen alleen kaikki päivänpolttavat tärkeät asiat. Ilmoittautuessaan rasismin vastustajaksi, yhteisöllisiä hyvepisteitä on aina jaossa. Kokonaan toinen asia kuitenkin on, mikä oikeastaan on rasismia tai missä määrin uskomukset rasismin määrästä vastaavat todellisuutta.
Yhdysvaltalainen taloustieteilijä Thomas Sowell onkin osuvasti verrannut rasismin olevan kuin ketsuppia: rasismia voidaan lisätä mihin vain. Sowell myös huomauttaa rasismiin liittyvän eräänlainen käänteinen todistustaakka: jos rasismiväitteille vaatii katetta, pelkkä todisteiden kysely riittää leimaamaan kyselijän rasistiksi.
Pohjoismaissa vain vähän rasismia
Siihen nähden, kuinka yleistä rasismilla syyllistäminen tai toisen leimaaminen rasistiksi nykyään on, tuore tutkimus osoittaa, että Suomi ei ole erityisen rasistinen maa. World Population Reviewin tutkimus sijoittaa Suomen maailman kärkikymmenikköön niiden maiden joukossa, jossa rasismia on kaikkein vähiten. Joukossa ovat Suomen lisäksi kaikki Pohjoismaat Islantia lukuun ottamatta. Maailman ykköseksi eli vähiten rasistiseksi maaksi nousee Uusi Seelanti.
Tutkimusta voidaan pitää sangen kattavana, sillä se perustuu kansainväliseen tutkimusohjelmaan, joka selvittää sosiaalisia, poliittisia, taloudellisia, uskonnollisia ja kulttuurisia arvoja, mukaan lukien etnisyys suvaitsevaisuus ja rasismi.
Tutkimuskyselyssä vastaajilta yli 80 maasta kysytään kymmeniä kysymyksiä, joista yhdessä vastaajia pyydettiin mainitsemaan ihmistyyppejä, joita he eivät haluaisi naapuriksi. Mitä useammat tietyn maan ihmiset vastasivat, että he olisivat iloisia, jos heillä olisi eri etnisyyttä edustava naapuri, sitä vähemmän rasistisena vastaajien asuinmaata maata pidetään. Mahdollisen rasismin olemassaoloa on selvitetty useilla muillakin kysymyksillä.
Maahanmuuttajat onnellisia Suomessa
Rasismimölinän keskellä tutkimustieto siitä, että Suomessa rasismia on maailman mittakaavassa vain vähän, on lähes pysäyttävä. Tieto on kuitenkin linjassa toisenkin selvityksen kanssa, jossa tutkittiin niin kantaväestön kuin maahanmuuttajien kokemaa onnellisuutta.
Tuoreen World Happiness Reportin tutkimuksen mukaan Suomi nimittäin on jo seitsemättä vuotta peräkkäin maailman onnellisin maa.
Jo vuonna 2018 Suomi nousi World Happiness Report -vertailun kärkeen onnellisuusmittauksen tuloksissa. Eri maiden asukkaiden onnellisuutta mittaava World Happiness Report -tutkimus siis ensinnäkin osoittaa suomalaisten olevan maailman onnellisimpia ihmisiä. Tämän lisäksi onnellisuutta mitattaessa Suomi oli ykkössijalla myös ulkomailla syntyneiden ihmisten kohdalla. Suomen tapaan myös monissa muissa selvityksen kärkimaissa maahanmuuttajat ovat kantaväestön tapaan onnellisia.
Onnellisuutta selitettäessä huomioitavia muuttujia ovat esimerkiksi bruttokansantuote, elinajanodote, koettu vapauden ja luottamuksen tunne sekä korruption vähäisyys. Vertailussa todetaankin, että maahanmuuttajien onnellisuus kytkeytyy pitkälti siihen, kuinka hyväksyviä kantaväestön asukkaat ovat maahanmuuttajia kohtaan.
Rasismista liikkeellä ristiriitaista tietoa
Suomi on siis maailman onnellisin kansa, jossa myös maahanmuuttajat kokevat onnellisuutta. Voiko tällaisessa maassa olla rasismia? Jos kansalaisjärjestöiltä kysytään, niin totta kai. Amnesty International vaati jo viime vuonna ”rakenteellisen rasismin” kitkemistä Suomesta, sillä Amnestyn mukaan rasismi velloo syvällä yhteiskunnan instituutioissa ja jopa koulutusjärjestelmässämme.
Ilmeisesti Amnestyn pääkonttorille ei ole kantautunut tietoja siitä, että Suomessa maahanmuuttajat kokevat onnellisuutta, ja että Suomi sijoittuu maailman kärkeen niiden maiden joukossa, jossa rasismia on kaikkein vähiten.
Amnestyn julistus lähinnä osoittaa, kuinka ristiriitaista tietoa rasismista on liikkeellä. Ongelmaksi rasismin tarkastelussa nousee myös aina se, että yksilöllisiä kokemuksia on hankalaa arvioida. Juridiikan näkökulmasta rasismia ei pitäisi Suomessa olla, sillä jo valtiosäännön mukaan kansalaiset ovat yhdenvertaisia eikä rakenteellista rasismia pitäisi olla alemman asteisissakaan normeissa. Lisäksi rasistinen motiivi on rikoslain mukaan rangaistuksen koventamisperuste.
SUOMEN UUTISET
Lue myös
Ääniharava Halla-aho kertoo yllättävästä kannattajajoukostaan (video)
“Luvut ovat karmeita” – Halla-aho: laittomasti maassa olevien terveys- ja sosiaalipalveluiden kustannuksia aliarvioidaan johdonmukaisesti
Vihreät kutsuivat kehitysavun ja pakolaiskiintiön leikkauksia rasismiksi – Vigelius: ’’Epätoivoista rasismileiman roiskintaa’’
EVAn tutkimus: Suomalaiset ottavat rasismin vakavasti, mutta ongelman laajuudesta ei olla lainkaan yksimielisiä
Mäenpää: Vihreiden sormivarmistus petti – ”Hallituksen vastuullinen maahanmuuttopolitiikka ennaltaehkäisee varjoyhteiskuntien syntymistä”
Vihreät kutsuivat kehitysavun ja pakolaiskiintiön leikkauksia rasismiksi – Vigelius: ’’Epätoivoista rasismileiman roiskintaa’’
Artikkeliin liittyvät aiheet
- World Happiness Report Thomas Sowell World Population Review Onnellisuus Pohjoismaat maahanmuuttajat Amnesty International Rasismi Tutkimus Suomi
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
”Kun tunne saa vallan, ei todellisuudella ole enää merkitystä” – kansanedustaja Vilhelm Junnilalta vastine kuluneen kesän mediasyytöksiin
Bergbom: Hallituksen maahanmuuttopolitiikka noudattaa yleispohjoismaista linjaa – ”Se ei ole rasismia, se ei sisällä muukalaisvihaa”
Britanniassa paljastui ennennäkemättömän suuri lasten hyväksikäyttöskandaali – viranomaiset piilottelivat ilmiötä lähes 40 vuotta rasismileiman pelossa
“Jos olet valkoinen, olet todennäköisesti myös rasisti”, julistaa Iltalehti
BLM:n riveistä lietsotaan juutalaisvastaista retoriikaa
Viikon suosituimmat
Lähi-idästä kotoisin olevat naiset toivovat burkakieltoa: “Ennen kun tulin Suomeen, en ollut nähnyt burkaa”
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Emmi Nuorgam: “Vihaan mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä”
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Tappelut ”mustien ja valkoisten” oppilaiden välillä jatkuneet koko syksyn ruotsalaiskoulussa – ”Traagista”, valittaa paikallispoliisi
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Halla-aho: “Tällä tavoin venäläisille voitaisiin osoittaa, että vaikka kello käy, niin kello ei käy heidän hyväkseen”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Analyysi: Yhdysvalloissa vasemmisto radikalisoitui pienessä ajassa ja vieraantui hyvin kauas keskivertoäänestäjistä, ilmiö aiheuttaa vasemmistolle näköharhan
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Pakolaispolitiikka kiristyy: Turvapaikkaa ei jatkossa myönnetä tai se lakkautetaan, jos henkilön katsotaan olevan vaaraksi yhteiskunnalle
Suomen maahanmuuttopolitiikkaa tiukennetaan ulkomaalaislain muutoksilla. Kansainvälinen suojelu muutetaan luonteeltaan väliaikaiseksi, ja lupien kestoa lyhennetään EU-oikeuden mahdollistamaan minimiin. Jatkossa rikoksiin syyllistyminen ja kansallisen turvallisuuden vaarantaminen johtavat suojeluaseman myöntämättä jättämiseen tai lakkauttamiseen.
Suomen ja Somalian välinen maaohjelman kautta tapahtuva kehitysyhteistyö keskeytetään – ministeri Tavio: Suomi ei voi jatkaa kehitysyhteistyötä maan kanssa, joka ei ota takaisin omia kansalaisiaan
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Puheenjohtaja Koskelalla ei ollut laskelmia työllisyystoimiensa tueksi illan A-talkissa: “Mulla ei ole antaa lukua sulle”
Pääministeri Petteri Orpo peräsi eilisessä A-talkissa vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskelalta lukuja kasvutoimiin. Vasemmistoliiton vaihtoehtobudjetti julkaistaan ensi viikolla, mutta Koskelalla ei ollut vielä antaa lukuja puheidensa tueksi. Suomen talouden tilaa koskevassa puheenjohtajien välisessä keskustelussa olivat paikalla Orpon ja Koskelan lisäksi perussuomalainen valtiovarainministeri Riikka Purra ja SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman.
Antikainen: Suomi irti Ottawan sopimuksesta ja maamiinat takaisin
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikaisen mielestä nyt on tullut aika, että Suomi irrottautuu jalkaväkimiinat kieltävästä Ottawan sopimuksesta.
Hälyttävä tutkimustulos: kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia
Tanskassa äskettäin suoritetun kyselytutkimuksen mukaan peräti kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia. Yhtä suuri osuus pitää Hamasin vuosi sitten Israeliin tekemää hyökkäystä oikeutettuna siviiliuhreista huolimatta. Tanskan muslimeista 44 prosenttia sanoo, että Israelin valtiolla ei ole oikeutta olemassaoloon.