Rasismia ja fasismia vastustava Me emme vaikene! -mielenosoitus Helsingissä 3. syyskuuta 2023. / LEHTIKUVA
Tutkimus: Suomi sijoittuu maailman kärkijoukkoon niiden maiden ryhmässä, jossa rasismia on kaikkein vähiten
World Population Reviewin tuore tutkimus sijoittaa Suomen maailman kärkikymmenikköön niiden maiden joukossa, jossa rasismia on kaikkein vähiten. Joukkoon kuuluvat Suomen lisäksi kaikki Pohjoismaat Islantia lukuun ottamatta. Lisäksi Suomessa maahanmuuttajat kokevat onnellisuutta.
Rasismi on politiikan kestopuheenaihe, joka aika ajoin nousee esiin lähestulkoon peittääkseen alleen kaikki päivänpolttavat tärkeät asiat. Ilmoittautuessaan rasismin vastustajaksi, yhteisöllisiä hyvepisteitä on aina jaossa. Kokonaan toinen asia kuitenkin on, mikä oikeastaan on rasismia tai missä määrin uskomukset rasismin määrästä vastaavat todellisuutta.
Yhdysvaltalainen taloustieteilijä Thomas Sowell onkin osuvasti verrannut rasismin olevan kuin ketsuppia: rasismia voidaan lisätä mihin vain. Sowell myös huomauttaa rasismiin liittyvän eräänlainen käänteinen todistustaakka: jos rasismiväitteille vaatii katetta, pelkkä todisteiden kysely riittää leimaamaan kyselijän rasistiksi.
Pohjoismaissa vain vähän rasismia
Siihen nähden, kuinka yleistä rasismilla syyllistäminen tai toisen leimaaminen rasistiksi nykyään on, tuore tutkimus osoittaa, että Suomi ei ole erityisen rasistinen maa. World Population Reviewin tutkimus sijoittaa Suomen maailman kärkikymmenikköön niiden maiden joukossa, jossa rasismia on kaikkein vähiten. Joukossa ovat Suomen lisäksi kaikki Pohjoismaat Islantia lukuun ottamatta. Maailman ykköseksi eli vähiten rasistiseksi maaksi nousee Uusi Seelanti.
Tutkimusta voidaan pitää sangen kattavana, sillä se perustuu kansainväliseen tutkimusohjelmaan, joka selvittää sosiaalisia, poliittisia, taloudellisia, uskonnollisia ja kulttuurisia arvoja, mukaan lukien etnisyys suvaitsevaisuus ja rasismi.
Tutkimuskyselyssä vastaajilta yli 80 maasta kysytään kymmeniä kysymyksiä, joista yhdessä vastaajia pyydettiin mainitsemaan ihmistyyppejä, joita he eivät haluaisi naapuriksi. Mitä useammat tietyn maan ihmiset vastasivat, että he olisivat iloisia, jos heillä olisi eri etnisyyttä edustava naapuri, sitä vähemmän rasistisena vastaajien asuinmaata maata pidetään. Mahdollisen rasismin olemassaoloa on selvitetty useilla muillakin kysymyksillä.
Maahanmuuttajat onnellisia Suomessa
Rasismimölinän keskellä tutkimustieto siitä, että Suomessa rasismia on maailman mittakaavassa vain vähän, on lähes pysäyttävä. Tieto on kuitenkin linjassa toisenkin selvityksen kanssa, jossa tutkittiin niin kantaväestön kuin maahanmuuttajien kokemaa onnellisuutta.
Tuoreen World Happiness Reportin tutkimuksen mukaan Suomi nimittäin on jo seitsemättä vuotta peräkkäin maailman onnellisin maa.
Jo vuonna 2018 Suomi nousi World Happiness Report -vertailun kärkeen onnellisuusmittauksen tuloksissa. Eri maiden asukkaiden onnellisuutta mittaava World Happiness Report -tutkimus siis ensinnäkin osoittaa suomalaisten olevan maailman onnellisimpia ihmisiä. Tämän lisäksi onnellisuutta mitattaessa Suomi oli ykkössijalla myös ulkomailla syntyneiden ihmisten kohdalla. Suomen tapaan myös monissa muissa selvityksen kärkimaissa maahanmuuttajat ovat kantaväestön tapaan onnellisia.
Onnellisuutta selitettäessä huomioitavia muuttujia ovat esimerkiksi bruttokansantuote, elinajanodote, koettu vapauden ja luottamuksen tunne sekä korruption vähäisyys. Vertailussa todetaankin, että maahanmuuttajien onnellisuus kytkeytyy pitkälti siihen, kuinka hyväksyviä kantaväestön asukkaat ovat maahanmuuttajia kohtaan.
Rasismista liikkeellä ristiriitaista tietoa
Suomi on siis maailman onnellisin kansa, jossa myös maahanmuuttajat kokevat onnellisuutta. Voiko tällaisessa maassa olla rasismia? Jos kansalaisjärjestöiltä kysytään, niin totta kai. Amnesty International vaati jo viime vuonna ”rakenteellisen rasismin” kitkemistä Suomesta, sillä Amnestyn mukaan rasismi velloo syvällä yhteiskunnan instituutioissa ja jopa koulutusjärjestelmässämme.
Ilmeisesti Amnestyn pääkonttorille ei ole kantautunut tietoja siitä, että Suomessa maahanmuuttajat kokevat onnellisuutta, ja että Suomi sijoittuu maailman kärkeen niiden maiden joukossa, jossa rasismia on kaikkein vähiten.
Amnestyn julistus lähinnä osoittaa, kuinka ristiriitaista tietoa rasismista on liikkeellä. Ongelmaksi rasismin tarkastelussa nousee myös aina se, että yksilöllisiä kokemuksia on hankalaa arvioida. Juridiikan näkökulmasta rasismia ei pitäisi Suomessa olla, sillä jo valtiosäännön mukaan kansalaiset ovat yhdenvertaisia eikä rakenteellista rasismia pitäisi olla alemman asteisissakaan normeissa. Lisäksi rasistinen motiivi on rikoslain mukaan rangaistuksen koventamisperuste.
SUOMEN UUTISET
Lue myös
Ääniharava Halla-aho kertoo yllättävästä kannattajajoukostaan (video)
“Luvut ovat karmeita” – Halla-aho: laittomasti maassa olevien terveys- ja sosiaalipalveluiden kustannuksia aliarvioidaan johdonmukaisesti
Vihreät kutsuivat kehitysavun ja pakolaiskiintiön leikkauksia rasismiksi – Vigelius: ’’Epätoivoista rasismileiman roiskintaa’’
EVAn tutkimus: Suomalaiset ottavat rasismin vakavasti, mutta ongelman laajuudesta ei olla lainkaan yksimielisiä
Mäenpää: Vihreiden sormivarmistus petti – ”Hallituksen vastuullinen maahanmuuttopolitiikka ennaltaehkäisee varjoyhteiskuntien syntymistä”
Vihreät kutsuivat kehitysavun ja pakolaiskiintiön leikkauksia rasismiksi – Vigelius: ’’Epätoivoista rasismileiman roiskintaa’’
Artikkeliin liittyvät aiheet
- World Happiness Report Thomas Sowell World Population Review Onnellisuus Pohjoismaat maahanmuuttajat Amnesty International Rasismi Tutkimus Suomi
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
”Kun tunne saa vallan, ei todellisuudella ole enää merkitystä” – kansanedustaja Vilhelm Junnilalta vastine kuluneen kesän mediasyytöksiin
Bergbom: Hallituksen maahanmuuttopolitiikka noudattaa yleispohjoismaista linjaa – ”Se ei ole rasismia, se ei sisällä muukalaisvihaa”
Britanniassa paljastui ennennäkemättömän suuri lasten hyväksikäyttöskandaali – viranomaiset piilottelivat ilmiötä lähes 40 vuotta rasismileiman pelossa
“Jos olet valkoinen, olet todennäköisesti myös rasisti”, julistaa Iltalehti
BLM:n riveistä lietsotaan juutalaisvastaista retoriikaa
Viikon suosituimmat
Pekka Aittakumpu: “On aika tunnustaa, miten suurta vahinkoa yksisilmäinen monikulttuurisuusaatteen ihannointi on aiheuttanut”
Perussuomalaisten kansanedustaja Pekka Aittakummun mielestä on aika tunnustaa monikulttuurisuusaatteen suomalaisille arvoille aiheuttama vahinko ja seistä rohkeasti isänmaamme takana.
Joulutori-iskun takana pakolaisstatuksen saanut lääkäri – vannoi jo vuosi sitten kostoa Saksalle
Saksassa asuvan saudiarabialaisen lääkärin Taleb Al Jawad Abdulmohsen (50) perjantai-iltana Magdeburgissa autolla täpötäydelle joulutorille tekemässä terrori-iskussa kuoli viisi ja loukkaantui yli 200 ihmistä. Tekijä on saudiarabialainen pakolainen.
Ääliösuvaitsevainen valtamedia jauhoi ensin huolipuhetta naisiin kohdistuvasta väkivallasta – vähättelee nyt väkivaltaan lietsovaa graffitia eikä tunnista enää naisvihaa
Naisiin kohdistuvan väkivallan -jopa naisvihan - hyväksyminen graffiteissa taiteellisen vapauden nimissä tai väkivallan vähättely johtaa jälleen havaitsemaan median räikeät kaksoisstandardit.
Isku saksalaisella joulutorilla, saudimies kaahasi autolla väkijoukkoon – sisäministeri oli aiemmin varoittanut suuresta terrori-iskun vaarasta joulumarkkinoilla
Mies kaahasi henkilöautolla väkijoukkoon joulutorilla Magdeburgissa Saksassa. Mediatiedot kertovat useista kuolonuhrista ja kymmenistä loukkaantuneista.
SDP sai kyytiä kyselytunnilla: Demareiden veronalennuspuheisiin ei voi suhtautua vakavasti
Perussuomalaisten kansanedustaja Joakim Vigelius osui napakymppiin muistuttaessaan demareita SDP:n vaihtoehtobudjetin tuntuvista veronkorotuksista.
Riikka Purraa puukotetaan uudessa graffitissa – Vigelius: “Tällainen väkivallalla ja veriteoilla uhkailu ylittää rajan”
Uudessa graffitissa tummanpuhuva hahmo lävistää Riikka Purran teräaseella. Uusi graffiti maalattiin keskiviikkona Helsingin Suvilahdessa poistetun tilalle. Alkuperäisessä graffitissa Purra kuvattiin veriset sakset kädessään ja hakaristit silmissään. Asiasta ovat uutisoineet Helsingin Sanomat ja Iltalehti. Perussuomalaisten kansanedustaja Joakim Vigelius pitää teosta demonisoivana ja verrannollisena tappouhkaukseen.
Oikeusministeri Leena Meri: Muiden ihmisten hengelle ja terveydelle erittäin vaarallisten henkilöiden on pysyttävä vangittuna
Oikeusministeriössä on valmistunut arviomuistio varmuusvankeudesta ja sen käyttöönotosta. Uusi seuraamus olisi tarkoitettu vaarallisimpia väkivaltarikoksia tekeville.
Ronkainen: Ansaitsisiko metsästys virallisen roolin puolustuksessa?
Metsästys on Suomessa paljon enemmän kuin pelkkä harrastus – se on syvälle juurtunut osa kulttuuriamme, perinteitämme, jonka lisäksi se on keskeinen keino luonnon tasapainon ylläpitämisessä. Metsästäjän vastuu ei kuitenkaan pääty riistanhoitoon tai saaliin hyödyntämiseen. Tärkeä osa metsästäjän tehtävää on varmistaa, että aseenkäyttötaidot ovat kunnossa – paitsi saaliin kunnioituksen, myös turvallisuuden tähden, kirjoittaa perussuomalaisten kansanedustaja ja puolustusvaliokunnan jäsen Jari Ronkainen.
Ampuma-aserikosten rangaistukset kiristyvät – oikeusministeri Leena Meri: “Uudella sääntelyllä pyritään erityisesti torjumaan järjestäytynyttä rikollisuutta”
Hallitus esittää aserikoksia koskevan lainsäädännön merkittävää uudistusta. Hallitusohjelman mukaisesti törkeän ampuma-aserikoksen vähimmäisrangaistus korotettaisiin kahdeksi vuodeksi vankeutta. Jatkossa tästä rikoksesta tuomittaisiin pääsääntöisesti ehdoton vankeusrangaistus.
Oikeudenhoitoon lisärahoitusta – ”Ei ole oikeusvaltiota, jos oikeutta ei ole mahdollista saada”
Täysistunnossa käsiteltiin illasta oikeusministeriön hallinnonalaa. Esittelijöinä toimivat valtiovarainvaliokunnan jäsen Minna Reijonen ja oikeusministeri Leena Meri. Vuonna 2025 oikeusministeriön toimintamenoihin on suunnattu 35 miljoonaa euroa enemmän kuin tänä vuonna.
Uusimmat
Kolumni: Ensimmäinen puolitoistavuotinen ministerinä
Ronkainen: Ansaitsisiko metsästys virallisen roolin puolustuksessa?
Toimitus suosittelee
PS Naiset 3/2024
Lue lisää
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää