International House Helsinki tarjoaa erilaisia palveluita Helsinkiin muuttaville ja kaupungissa työskenteleville ulkomaalaisille. / LEHTIKUVA
Tutkimus: Suomalaiset haluavat kontrolloida työperäistä maahanmuuttoa – kaksi kolmesta hyväksyy vain julkista taloutta vahvistavan maahanmuuton
Kunnallisalan kehittämissäätiön tuoreessa Ilmapuntari-tutkimuksessa on selvitetty suomalaisten suhtautumista työperäistä maahanmuuttoa kohtaan. Tutkimuksesta voidaan vetää johtopäätös, että enemmistölle suomalaisista kelpaa vain julkista taloutta vahvistava maahanmuutto. - Suomalaiset ymmärtävät, että puheet ”työvoimapulasta” maassa, jossa työttömiä on monta sataa tuhatta, eivät ole mielekkäitä, ajatuspaja Suomen Perustan toiminnanjohtaja Simo Grönroos arvioi tutkimusta Suomen Uutisille.
Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuksen kysymyksiä pohjustetaan neljällä asenneväittämällä, joista yksi kuuluu:
”Mikäli Suomea uhkaa työvoimapula mm. alhaisen syntyvyyden ja ikääntymisen vuoksi, eikä työntekijöitä ja veronmaksajia ole riittävästi, niin miten suhtaudut tässä tilanteessa seuraaviin asiaa sivuaviin väitteisiin?”
Enemmistö, eli 64 prosenttia hyväksyy väitteen, jonka mukaan Suomen pitäisi tällaisessa tilanteessa toteuttaa työvoiman saamiseksi ja peruspalvelujen turvaamiseksi aktiivista työperäistä maahanmuuttopolitiikkaa Euroopan ulkopuolelta.
Huomionarvoista kuitenkin on, että samalla jopa kaksi kolmesta, eli 67 prosenttia katsoo, että EU:n ulkopuolelta tuleville maahanmuuttajille tulisi määritellä selkeät kriteerit (ikä, ammattitaito, koulutus, työtarjous, toimeentulo), joiden perusteella he saavat oikeuden muuttaa maahan. Vain neljännes eli 26 prosenttia suhtautuu tällaiseen ehdotukseen torjuvasti.
Rajoittamattoman työperäismuuton vastustus kasvaa
Tutkimuksesta voidaan vetää johtopäätös, jonka mukaan suomalaiset haluavat kontrolloida työperäistä maahanmuuttoa. Kaksi kolmesta siis hyväksyy vain julkista taloutta vahvistavan maahanmuuton.
Suomalaiset jakaantuvat myös selvästi kahteen leiriin suhtautumisessa väitteeseen, jonka mukaan työnantajilla tulee olla oikeus hankkia ulkomaista työvoimaa oman harkintansa mukaan mistä maasta tahansa ilman viranomaismääräyksiä.
Kaksi viidestä eli 42 prosenttia kannattaa sääntelemätöntä työperäistä maahanmuuttoa, mutta selvä enemmistö eli 52 prosenttia vastustaa. Rajoittamattoman työperäisen maahanmuuton vastustus onkin hieman jonkin verran lisääntynyt kesästä 2023.
Suomalaiset entistä kriittisempiä
Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuksesta on ehditty jo tekemään otsikkoja kuten ”Enemmistö hyväksyy työperäisen maahanmuuton”. Tutkimus osoittaa kuitenkin suomalaisten olevan todellisuudessa hyvin kriittisiä nykyistä maahanmuuttopolitiikkaa kohtaan.
Ajatuspaja Suomen Perustan toiminnanjohtaja, FT Simo Grönroos huomauttaa, että tutkimuksessa kysymystä on pohjustettu johdannolla, jossa esitetään työvoimapulan uhkaavan muun muassa alhaisen syntyvyyden vuoksi.
– On olennaista huomata, että kysymyksen johdannossakin todetaan yhden maahanmuutolla haetun asian olevan ”uudet veronmaksajat”, joten vastaajien voidaankin perustellusti nähdä haluavan lähinnä sellaista maahanmuuttoa, jonka julkisen talouden vaikutukset ovat positiivisia – eli erittäin valikoivaa maahanmuuttopolitiikkaa nykyisiin tulijavirtoihin nähden. Tutkimuksen seuraava kysymys, jonka mukaan kaksi kolmesta suomalaisesta haluaa nimenomaan tiukempia kriteerejä työperäiselle maahanmuutolle vahvistaa tämän näkemyksen, Grönroos sanoo.
Kunnallisalan kehittämissäätiön selvityksen mukaan enemmistö suomalaisista hyväksyy työperäisen maahanmuuton, JOKA VAHVISTAA JULKISTA TALOUTTA, sillä kysymykseen on leivottu sisään tavoite uusien veronmaksajien saamisesta. Puhutaan siis erittäin pienestä siivusta työperäisestä… pic.twitter.com/hY5D918urV
— Simo Grönroos (@SimoGronroos) October 31, 2024
Puheet työvoimapulasta eivät ole uskottavia
Vaikka elinkeinoelämän lobbarit kampanjoivat päivästä toiseen valtamedian avustuksella työperäisen maahanmuuton lisäämiseksi, niin kansan syvät rivit eivät selvästikään niele purematta tätä propagandaa, Grönroos summaa.
– Suomalaiset ymmärtävät, että puheet ”työvoimapulasta” maassa, jossa työttömiä on monta sataa tuhatta, eivät ole mielekkäitä. Yhtä lailla arkijärjelläkin on helppo nähdä, että matalapalkka-aloille kohdistuvalla maahanmuutolla ei vahvisteta julkista taloutta Suomen kaltaisessa maassa, jossa verotuksen progressio on jyrkkä ja nettoveronmaksajaksi pääseminen vaatii verrattaen kovan palkan.
– Suomalaisten resilienssi jatkuvaa maahanmuuttoon liittyvää informaatiosotaa vastaan on siis erittäin kovaa, ottaen huomioon kuinka intensiivisesti asiaa lobataan kautta yhteiskunnan.
Yliopistoissa talousvaikutuksia ei juuri tutkita
Grönroosin johtama Suomen Perusta on julkaissut useita tutkimuksia, joiden tulokset kertovat selvästi työperäisen maahanmuuton käyvän kalliiksi veronmaksajille muun muassa siitä syystä, että työperäisten tulijoiden palkkaa jatketaan tulonsiirroilla ja myös maahanmuuttajien maksamat verot usein jäävät vähäisiksi.
Myös eräät muut tutkijat ovat avautuneet samasta asiasta. Yliopistopuolella vastaavaa tutkimusta on kuitenkin tehty sangen vähän.
Grönroos toteaa, että yliopistoilla tutkitaan maahanmuuttoon liittyviä kysymyksiä lähinnä pehmeiden tieteiden aloihin kuuluvien tutkimusten kautta, joissa selvitetään esimerkiksi turvapaikanhakijoiden kokemaa rasismia tai sukupuolikokemuksia.
-Maahanmuuton julkisen talouden vaikutusten selvittämiseen ei olla yliopistoilla uskallettu tarttua, ja siksi Suomen Perusta on joutunut ottamaan tämän roolin. Positiivinen ja kritiikitön suhtautuinen maahanmuuttoon on lyönyt monesta syystä itsensä läpi etenkin yhteiskunnan ylimmissä kerroksissa, ja varmasti isolta osin tästä syystä maahanmuuton julkisten vaikutusten selvittämiseen ei ole haluttu tarttua, sillä aiheen tutkimisen on ehkä pelätty tuovan tutkijalleen maahanmuuttokriittisen leiman.
Valtamedia myötäilee lobbarien puheita
Osa ongelmaa on myös se, että Suomen valtamediassa ei käytännössä koskaan haasteta työperäistä maahanmuuttoa Suomeen vaativia vasemmiston poliitikkoja tai elinkeinoelämän edustajia. Työperäisen maahanmuuton lobbareilta ei mediassa kysytä näkemystä esimerkiksi siitä, että suurin osa työperäiseksi väitetystä maahanmuutosta itse asiassa rasittaa julkista taloutta, koska tulijat eivät useinkaan elätä perheitään työtuloilla.
Grönroos toteaa, että sekä elinkeinoelämän edustajilla että vasemmistopoliitikoilla on molemmilla omat syynsä ajaa lisää maahanmuuttoa työmarkkinoille. Laskun maksajaksi kuitenkin jää tavallinen veronmaksaja.
– Elinkeinoelämän lobbarit ajavat maahanmuuttoa saadakseen Suomeen halpatyövoimaa ja uusia kuluttajia, joiden elämisestä veronmaksajat maksavat monessa tapauksessa ison osan tulonsiirtojen kautta. Tämä on edullista suuryrityksille, mutta turmiollista muulle suomalaiselle yhteiskunnalle.
– Vasemmisto on yhtä lailla avointen ovien maahanmuuttopolitiikan kannalla, mutta syitä tälle voidaan hakea enemmänkin ajatuksesta saada maahanmuuttajista uusia äänestäjiä ja jäseniä ammattiliitoille – sekä toisaalta vilpittömistä, mutta naiiveista ”maailmanparantamiseen” liittyvistä ajatuksista.
Miksi EU-rekrytointi ei kelpaa yrityksille?
Työperäistä maahanmuuttoa käsittelevissä median jutuissa tai työperäistä maahanmuuttoa vaativien poliitikkojen puheissa ei yleensä mainita EU-alueen valtavaa työvoimavarantoa, joka olisi kuitenkin jo nyt kaikkien suomalaisten yritysten rekrytointikäytössä.
– Euroopan unionista tapahtuvaa rekrytointia ei pidetä esillä julkisessa keskustelussa samasta syystä, miksi sadat tuhannet kotimaiset työttömät eivät kiinnosta maahanmuuton lobbaajia: Euroopan ulkopuolella on loputon reservi ihmisiä, jotka ovat valmiita tekemään työt halvemmalla kuin suomalaiset tai eurooppalaiset, sillä heille palkkaa merkittävämpi asia on mahdollisuus päästä asumaan korkean elintason länsimaahan. Suomalaiset tai eurooppalaiset eivät voi kilpailla palkalla tällaisten ihmisten kanssa, ja siksi elinkeinoelämä lobbaa vimmatusti maahanmuuton lisäämiseksi Euroopan ulkopuolelta, Grönroos sanoo.
Työperäistä maahanmuuttoa Suomeen usein pohjustetaan väittämällä, jonka mukaan Suomessa olisi ”työvoimapula”. Grönroos kuitenkin huomauttaa, että markkinataloudessa ei ole lähtökohtaisesti olemassa työvoimapulaa.
– Jos työmarkkinoilla jokin ala ei kiinnosta ihmisiä, niin työnantaja joutuu nostamaan palkkoja, ja kohta alalla taas riittää väkeä. Jos jollekin alalle on taas jonoksi tulijoita, niin palkankorotukset eivät taas ole niin ajankohtaisia. Valtiovallan tulee toki olla valppaana sen suhteen, että eri aloille on saatavissa riittävästi koulutuspaikkoja.
Usein kuulee esimerkiksi väitteitä, että ”sairaanhoitajia ei vain löydy Suomesta”. Todellisuudessa kymmenet tuhannet hoitoalan koulutuksen saaneet ihmiset ovat vaihtaneet alaa tai siirtyneet Ruotsiin tai Norjaan parempien palkkojen perässä.
– Hoitajia, kuten tekijöitä muutenkin, löytyy kyllä kotimaasta, jos palkka on riittävä työn vaativuuteen nähden.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Kunnallisalan kehittämissäätiö elinkeinoelämä EU-alue lobbarit matalapalkka-alat veronmaksajat työttömät tulonsiirrot hoitoala halpatyövoima Työperäinen maahanmuutto Maahanmuuttopolitiikka Julkinen talous Tutkimus Sosiaaliturva Suomen Perusta Vasemmisto Simo Grönroos media
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Helsingin kaupungin elinkeinojohtaja intoilee maahanmuuton kasvusta – vaikka moni tulija ei pysty elättämään itseään
Suomen Perustan toiminnanjohtaja tyrmää Hesarin pääkirjoituksen: Ei selvästi pysty tarkastelemaan maahanmuuttoa objektiivisesti
Valtiovarainministeri Purra: Työperäinen maahanmuutto ei ratkaise ikääntyvän väestön ongelmia – Suomessa on liikaa ihmisiä työvoiman ulkopuolella
Työperäiseen maahanmuuttoon tulossa tiukennuksia: Suomesta täytyy lähteä pois, kun työt loppuvat
Näin järkyttävän kallista työttömyyden laastarointi on: Viime vuonna työttömyysetuuksia maksettiin 3,7 miljardin euron edestä
Viikon suosituimmat
Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Huuhaa-kyselytutkimukset hakkaavat viattomia äijiä
Tappelut ”mustien ja valkoisten” oppilaiden välillä jatkuneet koko syksyn ruotsalaiskoulussa – ”Traagista”, valittaa paikallispoliisi
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Lähi-idästä kotoisin olevat naiset toivovat burkakieltoa: “Ennen kun tulin Suomeen, en ollut nähnyt burkaa”
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Emmi Nuorgam: “Vihaan mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä”
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Rydman: Helsingistä tehtävä jälleen turvallinen – ”On luovuttava politiikasta, joka karkottaa pääkaupungista hyvät veronmaksajat ja täyttää sen väkivaltaisilla jengeillä ja islamistisaarnaajilla”
Helsingin pormestariksi pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman haluaa palauttaa pääkaupunkimme takaisin tunnollisille työssäkäyville ihmisille ja uutterille yrittäjille. - Helsinki kuuluu niihin alueisiin maassamme, jotka eniten kärsivät vääränlaisesta maahanmuuttopolitiikasta, Rydman sanoo.
Halla-aho: “Tällä tavoin venäläisille voitaisiin osoittaa, että vaikka kello käy, niin kello ei käy heidän hyväkseen”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Päivän pointti: Trump valitsi ministeriksi huippuyliopistosta valmistuneen sotaveteraanin – valtamedia ja vasemmistomeppi veivasivat tittelin tv-juontajaksi
Yhdysvaltain presidentiksi valitun Donald Trumpin tuoreet henkilövalinnat tulevaan hallintoonsa aiheuttavat ahdistusta mediassa ja Trumpin politiikan vastustajissa. Reaktiot ovat samankaltaisia Atlantin valtameren molemmilla puolilla.
Analyysi: Yhdysvalloissa vasemmisto radikalisoitui pienessä ajassa ja vieraantui hyvin kauas keskivertoäänestäjistä, ilmiö aiheuttaa vasemmistolle näköharhan
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Mitä ihmettä? Britanniassa poliisi ilmestyi palkitun toimittajan ovelle, ilmoitti tutkivansa “ei-rikollista viharikostapausta”, muttei suostunut kertomaan, mistä oli kyse
Johtavat brittiläiset poliitikot ovat esittäneet voimakasta kritiikkiä poliisille, joka tutkii Telegraph-lehden toimittajan sosiaalisen median julkaisua. Essexin poliisi ilmestyi viime sunnuntaina palkitun toimittaja Allison Pearsonin ovelle ja kertoi tutkivansa tämän vuoden takaista sosiaalisen median päivitystä ”ei-rikollisena viharikostapauksena”. Poliisi kieltäytyi kertomasta tarkemmin edes tutkinnan alaiselle Pearsonille, mitä sisältöä tutkinta koskee. Tapaus on herättänyt kansainvälistä huomiota, ja sitä on verrattu orwellilaiseen fiktioon.
Suomen ja Somalian välinen maaohjelman kautta tapahtuva kehitysyhteistyö keskeytetään – ministeri Tavio: Suomi ei voi jatkaa kehitysyhteistyötä maan kanssa, joka ei ota takaisin omia kansalaisiaan
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Uusimmat
Jaana Strandman: Hallitus vahvistaa lasten oikeuksia
Miko Bergbom: Päätös Somalian maaohjelman keskeyttämisestä on oikea
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää