International House Helsinki tarjoaa erilaisia palveluita Helsinkiin muuttaville ja kaupungissa työskenteleville ulkomaalaisille. / LEHTIKUVA
Tutkimus: Suomalaiset haluavat kontrolloida työperäistä maahanmuuttoa – kaksi kolmesta hyväksyy vain julkista taloutta vahvistavan maahanmuuton
Kunnallisalan kehittämissäätiön tuoreessa Ilmapuntari-tutkimuksessa on selvitetty suomalaisten suhtautumista työperäistä maahanmuuttoa kohtaan. Tutkimuksesta voidaan vetää johtopäätös, että enemmistölle suomalaisista kelpaa vain julkista taloutta vahvistava maahanmuutto. - Suomalaiset ymmärtävät, että puheet ”työvoimapulasta” maassa, jossa työttömiä on monta sataa tuhatta, eivät ole mielekkäitä, ajatuspaja Suomen Perustan toiminnanjohtaja Simo Grönroos arvioi tutkimusta Suomen Uutisille.
Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuksen kysymyksiä pohjustetaan neljällä asenneväittämällä, joista yksi kuuluu:
”Mikäli Suomea uhkaa työvoimapula mm. alhaisen syntyvyyden ja ikääntymisen vuoksi, eikä työntekijöitä ja veronmaksajia ole riittävästi, niin miten suhtaudut tässä tilanteessa seuraaviin asiaa sivuaviin väitteisiin?”
Enemmistö, eli 64 prosenttia hyväksyy väitteen, jonka mukaan Suomen pitäisi tällaisessa tilanteessa toteuttaa työvoiman saamiseksi ja peruspalvelujen turvaamiseksi aktiivista työperäistä maahanmuuttopolitiikkaa Euroopan ulkopuolelta.
Huomionarvoista kuitenkin on, että samalla jopa kaksi kolmesta, eli 67 prosenttia katsoo, että EU:n ulkopuolelta tuleville maahanmuuttajille tulisi määritellä selkeät kriteerit (ikä, ammattitaito, koulutus, työtarjous, toimeentulo), joiden perusteella he saavat oikeuden muuttaa maahan. Vain neljännes eli 26 prosenttia suhtautuu tällaiseen ehdotukseen torjuvasti.
Rajoittamattoman työperäismuuton vastustus kasvaa
Tutkimuksesta voidaan vetää johtopäätös, jonka mukaan suomalaiset haluavat kontrolloida työperäistä maahanmuuttoa. Kaksi kolmesta siis hyväksyy vain julkista taloutta vahvistavan maahanmuuton.
Suomalaiset jakaantuvat myös selvästi kahteen leiriin suhtautumisessa väitteeseen, jonka mukaan työnantajilla tulee olla oikeus hankkia ulkomaista työvoimaa oman harkintansa mukaan mistä maasta tahansa ilman viranomaismääräyksiä.
Kaksi viidestä eli 42 prosenttia kannattaa sääntelemätöntä työperäistä maahanmuuttoa, mutta selvä enemmistö eli 52 prosenttia vastustaa. Rajoittamattoman työperäisen maahanmuuton vastustus onkin hieman jonkin verran lisääntynyt kesästä 2023.
Suomalaiset entistä kriittisempiä
Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuksesta on ehditty jo tekemään otsikkoja kuten ”Enemmistö hyväksyy työperäisen maahanmuuton”. Tutkimus osoittaa kuitenkin suomalaisten olevan todellisuudessa hyvin kriittisiä nykyistä maahanmuuttopolitiikkaa kohtaan.
Ajatuspaja Suomen Perustan toiminnanjohtaja, FT Simo Grönroos huomauttaa, että tutkimuksessa kysymystä on pohjustettu johdannolla, jossa esitetään työvoimapulan uhkaavan muun muassa alhaisen syntyvyyden vuoksi.
– On olennaista huomata, että kysymyksen johdannossakin todetaan yhden maahanmuutolla haetun asian olevan ”uudet veronmaksajat”, joten vastaajien voidaankin perustellusti nähdä haluavan lähinnä sellaista maahanmuuttoa, jonka julkisen talouden vaikutukset ovat positiivisia – eli erittäin valikoivaa maahanmuuttopolitiikkaa nykyisiin tulijavirtoihin nähden. Tutkimuksen seuraava kysymys, jonka mukaan kaksi kolmesta suomalaisesta haluaa nimenomaan tiukempia kriteerejä työperäiselle maahanmuutolle vahvistaa tämän näkemyksen, Grönroos sanoo.
Kunnallisalan kehittämissäätiön selvityksen mukaan enemmistö suomalaisista hyväksyy työperäisen maahanmuuton, JOKA VAHVISTAA JULKISTA TALOUTTA, sillä kysymykseen on leivottu sisään tavoite uusien veronmaksajien saamisesta. Puhutaan siis erittäin pienestä siivusta työperäisestä… pic.twitter.com/hY5D918urV
— Simo Grönroos (@SimoGronroos) October 31, 2024
Puheet työvoimapulasta eivät ole uskottavia
Vaikka elinkeinoelämän lobbarit kampanjoivat päivästä toiseen valtamedian avustuksella työperäisen maahanmuuton lisäämiseksi, niin kansan syvät rivit eivät selvästikään niele purematta tätä propagandaa, Grönroos summaa.
– Suomalaiset ymmärtävät, että puheet ”työvoimapulasta” maassa, jossa työttömiä on monta sataa tuhatta, eivät ole mielekkäitä. Yhtä lailla arkijärjelläkin on helppo nähdä, että matalapalkka-aloille kohdistuvalla maahanmuutolla ei vahvisteta julkista taloutta Suomen kaltaisessa maassa, jossa verotuksen progressio on jyrkkä ja nettoveronmaksajaksi pääseminen vaatii verrattaen kovan palkan.
– Suomalaisten resilienssi jatkuvaa maahanmuuttoon liittyvää informaatiosotaa vastaan on siis erittäin kovaa, ottaen huomioon kuinka intensiivisesti asiaa lobataan kautta yhteiskunnan.
Yliopistoissa talousvaikutuksia ei juuri tutkita
Grönroosin johtama Suomen Perusta on julkaissut useita tutkimuksia, joiden tulokset kertovat selvästi työperäisen maahanmuuton käyvän kalliiksi veronmaksajille muun muassa siitä syystä, että työperäisten tulijoiden palkkaa jatketaan tulonsiirroilla ja myös maahanmuuttajien maksamat verot usein jäävät vähäisiksi.
Myös eräät muut tutkijat ovat avautuneet samasta asiasta. Yliopistopuolella vastaavaa tutkimusta on kuitenkin tehty sangen vähän.
Grönroos toteaa, että yliopistoilla tutkitaan maahanmuuttoon liittyviä kysymyksiä lähinnä pehmeiden tieteiden aloihin kuuluvien tutkimusten kautta, joissa selvitetään esimerkiksi turvapaikanhakijoiden kokemaa rasismia tai sukupuolikokemuksia.
-Maahanmuuton julkisen talouden vaikutusten selvittämiseen ei olla yliopistoilla uskallettu tarttua, ja siksi Suomen Perusta on joutunut ottamaan tämän roolin. Positiivinen ja kritiikitön suhtautuinen maahanmuuttoon on lyönyt monesta syystä itsensä läpi etenkin yhteiskunnan ylimmissä kerroksissa, ja varmasti isolta osin tästä syystä maahanmuuton julkisten vaikutusten selvittämiseen ei ole haluttu tarttua, sillä aiheen tutkimisen on ehkä pelätty tuovan tutkijalleen maahanmuuttokriittisen leiman.
Valtamedia myötäilee lobbarien puheita
Osa ongelmaa on myös se, että Suomen valtamediassa ei käytännössä koskaan haasteta työperäistä maahanmuuttoa Suomeen vaativia vasemmiston poliitikkoja tai elinkeinoelämän edustajia. Työperäisen maahanmuuton lobbareilta ei mediassa kysytä näkemystä esimerkiksi siitä, että suurin osa työperäiseksi väitetystä maahanmuutosta itse asiassa rasittaa julkista taloutta, koska tulijat eivät useinkaan elätä perheitään työtuloilla.
Grönroos toteaa, että sekä elinkeinoelämän edustajilla että vasemmistopoliitikoilla on molemmilla omat syynsä ajaa lisää maahanmuuttoa työmarkkinoille. Laskun maksajaksi kuitenkin jää tavallinen veronmaksaja.
– Elinkeinoelämän lobbarit ajavat maahanmuuttoa saadakseen Suomeen halpatyövoimaa ja uusia kuluttajia, joiden elämisestä veronmaksajat maksavat monessa tapauksessa ison osan tulonsiirtojen kautta. Tämä on edullista suuryrityksille, mutta turmiollista muulle suomalaiselle yhteiskunnalle.
– Vasemmisto on yhtä lailla avointen ovien maahanmuuttopolitiikan kannalla, mutta syitä tälle voidaan hakea enemmänkin ajatuksesta saada maahanmuuttajista uusia äänestäjiä ja jäseniä ammattiliitoille – sekä toisaalta vilpittömistä, mutta naiiveista ”maailmanparantamiseen” liittyvistä ajatuksista.
Miksi EU-rekrytointi ei kelpaa yrityksille?
Työperäistä maahanmuuttoa käsittelevissä median jutuissa tai työperäistä maahanmuuttoa vaativien poliitikkojen puheissa ei yleensä mainita EU-alueen valtavaa työvoimavarantoa, joka olisi kuitenkin jo nyt kaikkien suomalaisten yritysten rekrytointikäytössä.
– Euroopan unionista tapahtuvaa rekrytointia ei pidetä esillä julkisessa keskustelussa samasta syystä, miksi sadat tuhannet kotimaiset työttömät eivät kiinnosta maahanmuuton lobbaajia: Euroopan ulkopuolella on loputon reservi ihmisiä, jotka ovat valmiita tekemään työt halvemmalla kuin suomalaiset tai eurooppalaiset, sillä heille palkkaa merkittävämpi asia on mahdollisuus päästä asumaan korkean elintason länsimaahan. Suomalaiset tai eurooppalaiset eivät voi kilpailla palkalla tällaisten ihmisten kanssa, ja siksi elinkeinoelämä lobbaa vimmatusti maahanmuuton lisäämiseksi Euroopan ulkopuolelta, Grönroos sanoo.
Työperäistä maahanmuuttoa Suomeen usein pohjustetaan väittämällä, jonka mukaan Suomessa olisi ”työvoimapula”. Grönroos kuitenkin huomauttaa, että markkinataloudessa ei ole lähtökohtaisesti olemassa työvoimapulaa.
– Jos työmarkkinoilla jokin ala ei kiinnosta ihmisiä, niin työnantaja joutuu nostamaan palkkoja, ja kohta alalla taas riittää väkeä. Jos jollekin alalle on taas jonoksi tulijoita, niin palkankorotukset eivät taas ole niin ajankohtaisia. Valtiovallan tulee toki olla valppaana sen suhteen, että eri aloille on saatavissa riittävästi koulutuspaikkoja.
Usein kuulee esimerkiksi väitteitä, että ”sairaanhoitajia ei vain löydy Suomesta”. Todellisuudessa kymmenet tuhannet hoitoalan koulutuksen saaneet ihmiset ovat vaihtaneet alaa tai siirtyneet Ruotsiin tai Norjaan parempien palkkojen perässä.
– Hoitajia, kuten tekijöitä muutenkin, löytyy kyllä kotimaasta, jos palkka on riittävä työn vaativuuteen nähden.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Kunnallisalan kehittämissäätiö elinkeinoelämä EU-alue lobbarit matalapalkka-alat veronmaksajat työttömät tulonsiirrot hoitoala halpatyövoima Työperäinen maahanmuutto Maahanmuuttopolitiikka Julkinen talous Tutkimus Sosiaaliturva Suomen Perusta Vasemmisto Simo Grönroos media
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Helsingin kaupungin elinkeinojohtaja intoilee maahanmuuton kasvusta – vaikka moni tulija ei pysty elättämään itseään
Suomen Perustan toiminnanjohtaja tyrmää Hesarin pääkirjoituksen: Ei selvästi pysty tarkastelemaan maahanmuuttoa objektiivisesti
Valtiovarainministeri Purra: Työperäinen maahanmuutto ei ratkaise ikääntyvän väestön ongelmia – Suomessa on liikaa ihmisiä työvoiman ulkopuolella
Työperäiseen maahanmuuttoon tulossa tiukennuksia: Suomesta täytyy lähteä pois, kun työt loppuvat
Näin järkyttävän kallista työttömyyden laastarointi on: Viime vuonna työttömyysetuuksia maksettiin 3,7 miljardin euron edestä
Viikon suosituimmat
Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Näin Yle valeuutisoi pikkutyttöjen teurastuksen
Itäkeskuksen muslimiyrittäjä HS:lle: Hameen on oltava löysä lantion kohdalta, jotta muut miehet kuin minä eivät näe
Helsingin Itäkeskuksen Hansasillalla esillä ollut islamilaisia pukeutumissääntöjä esittelevä kyltti on puhututtanut mediassa ja somessa tällä viikolla. Kyltissä kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa samankaltaisia kylttejä on nähty jo pitkään. Saksassa on tuotu oikeuden eteen myös sharia-poliiseja.
Maahanmuuttopolitiikka kiristyy koko EU:ssa – PS-meppi Sebastian Tynkkynen: ”Ratkaisujen aika on tullut” – kokoomuksen meppi Aura Salla nosti äärioikeistokortin
Euroopan unionin maahanmuuttopolitiikka on liikkeessä ja kääntymässä selvästi tiukempaan suuntaan. Sekä keskeisissä EU-toimielimissä että jäsenvaltioiden hallinnoissa ilmenee tahtotilaa tiukentaa maahanmuuton sääntöjä ja tehostaa laittomasti EU:ssa oleskelevien palautuksia. - Ihmisoikeuksista EU:ssa pidetään jatkossakin kiinni, mutta kenenkään ihmisoikeus ei ole oleskelu laittomasti EU-maissa, perussuomalaisten meppi Sebastian Tynkkynen sanoo.
Vihersiirtymä vastatuulessa: Saksalaisautoilijat vaihtavat sähköautonsa bensaan ja dieseliin
Autoilijoiden siirtyminen sähköisiin kulkuvälineisiin tökkii välittömästi, kun tuet loppuvat. Saksassa jopa kolmannes sähköautoaan vaihtaneista on siirtynyt takaisin bensaan tai dieseliin sen jälkeen, kun avustukset hiipuivat. Tavoite fossiilivapaasta uusien autojen kaupasta vuonna 2035 karkaa yhä kauemmaksi.
Kamala Harris on positiivisen erityiskohtelun tuotos – maailman menestynein “DEI-rekry”
Kamala Harris on uransa joka käänteessä hyötynyt siitä, että hän on nainen ja kuuluu rodulliseen vähemmistöön. Hän on malliesimerkki siitä, miten paljon positiivinen erityiskohtelu voi edistää vähemmistöjen menestystä. Varapresidenttinä hän oli Bidenin "DEI-rekry", joka lopulta syrjäytti presidentti Bidenin. Nyt hänellä on mahdollisuus nousta maailman mahtavimman maan presidentiksi.
Donald Trumpin vierailu Joe Roganin ohjelmassa keräsi ennätysyleisön
Kolmen tunnin keskustelu Joe Roganin kanssa onnistui näyttämään inhimillisen puolen Donald Trumpista. Jutellessaan UFC-selostajana tunnetun Roganin kanssa vapaaottelusta Trump ei vaikuttanut poliitikolta vaan kamppailu-urheilufanilta. Keskustelussa käytiin läpi myös poliittisia aiheita, kuten maailmankauppa, energiatalous, sodat ja vaalivilppi.
Ruotsissa vietettiin hiljainen hetki Hamasin terroristi Yahya Sinwarin muistolle – tuhannet huusivat suosionosoituksia Malmössä
Ruotsissa järjestettiin viikko sitten mielenosoituksia, joissa kunnioitettiin Hamasin terroristi Yahya Sinwarin muistoa.
Eurooppaan vyöryi 10 vuodessa 4,5 miljoonaa Syyrian pakolaista – nyt kielteisen turvapaikkapäätökseen saaneet halutaan palauttaa turvalliseen kotimaahansa
Pelkästään Syyriasta on tullut 4,5 miljoonaa ihmistä Eurooppaan hakemaan turvaa ja parempaa elämää vuoden 2015 jälkeen. Suhtautuminen turvapaikanhakijoihin ja luvattomaan siirtolaisuuteen on kuitenkin muuttunut radikaalisti EU:n alueella vajaassa vuosikymmenssä. Nyt ainakin vaille turvapaikkaa jääneet halutaan palauttaa takaisin kotimaihinsa.
PS-Nuoriso: Suomessa ei ole sijaa sharia-laille
Perussuomalainen Nuoriso on tyrmistynyt, mutta ei vähääkään yllättynyt islamilaisten pukeutumissääntöjen julistamisesta Itäkeskuksessa. Uutisoidussa julisteessa kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa julisteet ovatkin jo vuosia sitten vaihtuneet islamistisiin “sharia-poliiseihin”, jotka häiriköivät kansalaisia islamilaisten oppien rikkomisesta.
Yle kehysti Trumpin kampanjatilaisuuden vitsin rasismiksi: ”Roskasaari” – tosiasiassa Puerto Rico hukkuu roskiin
Ylen toimittajien mieleen ei tullut tarkistaa, miksi Amerikassa on ennenkin kutsuttu Puerto Ricoa roskasaareksi. Rasismi ei liity asiaan, vaan vertaus on sangen kirjaimellinen, koska roskia Puerto Ricossa riittää. Saaren asukkaiden yksi suurimpia ongelmia onkin jäteasemien tilan puute, ja eri arvioiden mukaan kaatopaikkatila saattaa loppua kesken 2–4 vuodessa.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää