Suomen Perusta -ajatuspajan isännöimässä keskustelutilaisuudessa puidaan tuoreita maahanmuuton tutkimustuloksia. Maahanmuuton kustannuksiin syvällisesti perehtynyt tutkija Samuli Salminen käy analyysissään läpi maahanmuuton järisyttävää vaikutusta suomalaiseen yhteiskuntaan. Kansanedustaja Joakim Vigelius (ps.) kommentoi. Tilaisuutta isännöi toiminnanjohtaja FT Simo Grönroos.
Suomen Perusta on julkaissut viimeisen kymmenen vuoden aikana lukuisia tutkimuksia maahanmuuton julkisen talouden vaikutuksista. Perustan tekemät tutkimukset perustuvat Tilastokeskuksen rekisteriaineistoihin maksetuista veroista, saaduista tulonsiirroista ja käytetyistä julkisista palveluista. Grönroosin mukaan tutkimus kertoo yksiselitteisesti, että valtaosa maahanmuutosta kasvattaa enemmän julkisia menoja kuin lisää verotuloja.
Perustan julkaisemassa Kuntaluvut-tutkimuksessa käytetään sosioekonomisia mittareita: miten maahanmuuttajat pärjäävät Suomen eri kunnissa verrattuna kunnan suomalaiseen kantaväestöön. Salmisen mukaan tulos on, että lähes kaikissa Suomen kunnissa maahanmuuttajat pärjäävät keskimäärin heikommin.
Ilmiö ei rajoitu Suomeen. Perustan Kuntaluvut.fi-tutkimustulokset ovat yhteneviä Tanskan valtiovarainministeriön teettämän tutkimuksen kanssa. Lähi idästä ja Pohjois-Afrikasta tulleet maahanmuuttajat rasittavat julkista taloutta on noin 20 000 euroa kantaväestöä enemmän joka vuosi.
Vastaavansuuruisia kustannuksia on saatu myös Hollannissa.
– Sekä Hollannissa että Suomessa puhutaan tuollaisesta keskimäärin noin miinus 700 000 euron paukusta per tulija. Ja se on tosiaan valtava kustannus, kun puhutaan tuhansista tulijoista tai kymmenistä tuhansista tulijoista, Salminen kommentoi.
Ongelmat eivät jää tähän. Salminen kertoo, miten matalapalkka-aloille suuntautuva työperäinenkin maahanmuutto on omiaan laskemaan kantaväestön palkkatasoa. Lisäksi tulijavirta nostaa asuntojen hintoja.
Katso keskustelutilaisuus, jossa Samuli Salminen avaa tutkimustuloksia:
