Turun yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan, Åbo Akademin ihmisoikeusinstituutin ja Yhdenvertaisuusvaltuutetun toteuttamassa tutkimuksessa vertailtiin irakilaisia turvapaikanhakijoita koskevia Maahanmuuttoviraston päätöksiä vuosina 2015 ja 2017. Maahanmuuttoviraston ratkaisukäytännössä ja tulkinnoissa on tapahtunut kiristymistä ajanjaksojen välillä.
Hallitusohjelman mukaisesti turvapaikkakriteerejä yhdenmukaistettiin muiden Pohjoismaiden tasolle vuonna 2016. Tutkimuksen mukaan ratkaisukäytännöt olisivat kuitenkin kiristyneet enemmän kuin nämä muutokset antaisivat olettaa.
– Maahanmuuttoviraston ratkaisukäytännössä ja tulkinnoissa on tapahtunut kiristymistä ajanjaksojen välillä. Kansainvälistä suojelua hakevien oikeudellinen asema näyttää heikentyneen merkittävästi, mitä ei voida selittää kansainvälisen suojelun myöntämisen edellytyksissä tapahtuneilla ulkomaalaislain muutoksilla. Hakijaprofiilissa ei ollut tapahtunut merkityksellisiä muutoksia ajanjaksojen välillä, tutkimuksen toinen johtaja, Åbo Akademin kansainvälisen oikeuden professori Elina Pirjatanniemi kertoo.
Tulkintalinjan tiukentuminen näkyy tutkimuksen aineistossa monin tavoin. Kansainvälistä suojelua on myönnetty vuonna 2017 paljon vähemmän aiempaan ajanjaksoon verrattuna. Tulkintalinjan muutos näkyi selkeimmin tavassa, jolla Maahanmuuttovirasto arvioi hakijan ilmoittamaa väkivallan pelkoa.
Vielä vuonna 2015 Maahanmuuttovirasto piti hakemuksissa esitettyä väkivallan pelkoa perusteltuna suurimmassa osassa päätöksistä, vuonna 2017 enää poikkeuksellisesti.
Hakijoiden ilmoittamien oikeudenloukkausten esiintyvyydessä ei ollut tapahtunut muutoksia ajanjaksojen välillä, mutta vuonna 2017 Maahanmuuttovirasto piti niitä uskottavina huomattavasti harvemmin.
Samantyyppinen muutos liittyi Maahanmuuttoviraston arvioihin siitä, tuleeko turvapaikanhakijan kokemia aiempia oikeudenloukkauksia, kuten väkivaltaa tai sieppauksia, pitää osoituksena siitä, että hän on vaarassa joutua niiden kohteeksi myös tulevaisuudessa.
– Vuonna 2015 aiempien oikeudenloukkausten katsottiin säännönmukaisesti ennustavan riskiä tuleville oikeudenloukkauksille. Sen sijaan vuonna 2017 aiemmin koettujen oikeudenloukkausten arvioitiin vain poikkeuksellisesti ennustavan riskiä kokea niitä myös tulevaisuudessa, tutkimuksen toinen johtaja, Turun yliopiston oikeussosiologian professori Anne Alvesalo-Kuusi sanoo.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Suomessa murehditaan lehmien pieruja ja porojen röyhtäyksiä, jotka ilmastoaktivistien mukaan tuhoavat koko maailman ilmaston. Samaan aikaan Intiassa juhlitaan sitä, että maa tuottaa enemmän hiiltä kuin koskaan. Intialaiset iloitsevat, koska edullinen fossiilinen polttoaine tarkoittaa heille halpaa energiaa, talouskasvua ja omavaraisuutta.
Vaikuttaisi itsestäänselvyydeltä, että suomalainen puolustusteollisuus toivoo työvoimaa, joiden lojaliteeteista voidaan kohtuullisella varmuudella mennä takuuseen. Yhtä lailla vaikuttaa itsestäänselvältä, etteivät Suomeen saapuvat venäläiset sattuneesta syystä ole puolustusvoimien ykkösrekryjä. Asian ääneensanominen aiheutti kuitenkin Hämeenlinnan valtuustossa melkoisen demariäläkän.
EVA:n juuri julkaistu syksyn 2024 arvo- ja asennetutkimus paljastaa, että jopa 40 prosenttia suomalaisista katsoo Yleisradion uutisoinnin oleva vasemmalle kallellaan. Perussuomalaisten kansanedustaja Pekka Aittakumpu kysyi viime viikolla samasta asiasta Yleisradion toimitusjohtajalta Merja Ylä-Anttilalta, joka tuolloin katsoi, että kysymykseen vastaaminen on hankalaa.
Vihreät lähtee kunta- ja aluevaaleihin ylimielisessä woke-asennossa, eli puolue solvaa nyt äänestäjiä rasisteiksi. Kaksisuuntaisesta keskustelusta kieltäytyneen puolueen arvioidaan jo olevan kriisitilassa.
Elon Muskin omistaman yrityksen valmistamat sähköautot ovat joutuneet vasemmistolaisten vihan kohteeksi. Tesloja on naarmutettu, sotkettu maalilla ja tuhottu polttopulloilla. Erityisesti transseksuaalit tuntuvat vihaavan Elon Muskia. Tuleeko Tesla-mellakoista uusi Black Lives Matter -ilmiö?
Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Superin julkaisema tuore selvitys viimeistään osoittaa kaikille, että sotealan ongelmia ei ole mahdollista korjata siten, että alalle aktiivisesti haalitaan henkilökuntaa maailman toiselta puolelta. Vielä eduskuntavaalien 2023 alla monet eturivin poliitikot kuitenkin pyrkivät kiistämään kielitaidottomien hoitajien työyhteisölle aiheuttamat ongelmat ja työyhteisölle kasaantuvan lisäkuorman.
Yleisradion toiminnassa on havaittu vakavia epäkohtia muutosneuvotteluiden jälkeen, ja irtisanomisten perusteet ovat herättäneet runsaasti kysymyksiä. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii, että Ylen tulee leikata kustannuksiaan hallinnon ja byrokratian puolelta sen sijaan, että se lakkauttaa suositut ohjelmat ja irtisanoo arvostettuja toimittajia.
Tänään julkaistun EVA:n Arvo- ja asennetutkimuksen mukaan jopa 40 prosenttia suomalaisista arvioi Yle Uutisten painottavan tiedonvälityksessään vasemmistolaista näkökulmaa.
Helsinkiläinen Mika Merano herättelee kunta- ja aluevaalien alla keskustelua verovarojen käyttökohteista ja rahankäytön avoimuudesta. Monissa kunnissa verovaroja törsätään hankkeisiin, joilla ei ole mitään yhteyttä kunnan asukkaiden palveluihin ja hyvinvointiin. Merano painottaa, että kuntien tehtävä ei voi olla toimia hyvesignaloivana runsaudensarvena. - Lähtökohtaisesti on aina ajateltava, että jokaisen veroeuron tulee tavalla tai toisella tulla suoraan takaisin sen maksajalle.
Hallitus panostaa arjen sujuvuuteen ja turvallisuuteen uudistamalla taksialan sääntelyä. Tavoitteena on palauttaa Suomeen turvalliset taksit ja luottamus koko taksialaan. Pitkään valmisteltu hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskuntaan vielä tämän vuoden puolella, syysistuntokaudella 2025.
Lue lisää
Lue lisää
Lue lisää
