LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Viikon 6/2020 luetuin
Tutkimus: Maahanmuuttajille maksetun toimeentulotuen määrä nousee, mitä pidempään maassaolo jatkuu
Suomen Perustan tuore tutkimus osoittaa, että kaikissa maahanmuuttajaryhmissä saatu keskimääräinen toimeentulotuki nousee verrattuna kantaväestöön, kun maahanmuuttajan maassaoloaika pitenee. Tutkimuksen perusteella edes Suomessa syntyneet toisen polven maahanmuuttajat eivät kotoudu.
Kaikkien maahanmuuttajien keskimäärin saamat toimeentulotuet yhteensä kasvavat noin viisinkertaisiksi kantaväestöön nähden 20 vuoden maassaoloajan jälkeen. Tämä tieto ilmenee Suomen Perustan tänään julkaistusta tutkimuksesta Maahanmuuttajien saamat toimeentulotuet. Tutkimuksessa on huomioitu kaikki toimeentulotuen muodot.
Maahanmuuttajille maksettiin vuonna 2018 jo noin 200 miljoonaa euroa toimeentulotukia, mikä on suurin piirtein neljännes kaikista Suomessa maksetuista toimeentulotuista.
Tutkimus osoittaa, että maahanmuuttajaryhmien välillä on eroja: pakolaismaista, erityisesti Irakista ja Somaliasta saapuneilla keskimääräinen toimeentulotuki on vielä 20 vuoden maassaoloajan jälkeen yli 15-kertainen verrattuna kantaväestöön.
Kaksi kolmesta Somaliassa syntyneestä sai toimeentulotukea
Suomen Perustan tutkimuksesta ilmenee, että pakolaismaissa, kuten Somalia, Irak, Afganistan ja Syyria syntyneistä 18–64-vuotiaista jopa 60–70 prosenttia sai jotain toimeentulotuen muotoa vuonna 2017.
– Suurin osuus vuonna 2017 oli Somaliassa syntyneillä, heistä 67,5 prosenttia sai toimeentulotukea. Kantaväestöllä tämä osuus on ollut vuosittain noin 7 prosenttia, Suomen Perustan tutkija Samuli Salminen kertoi tutkimuksen julkaisutilaisuudessa.
– Somaliassa, Irakissa, Syyriassa ja Afganistanissa syntyneillä saatujen toimeentulotukien keskiarvot yhteensä olivat vuonna 2017 yli 2 300 euroa per henkilö. Korkein keskiarvo oli Syyriassa syntyneillä: jopa 3 190 euroa henkilöä kohti vuodessa.
Syntymäalueiden mukaan tarkasteltuna ainoastaan Itä-Aasiassa syntyneillä tuet ovat 20 maassaolovuoden jälkeen pienempiä kuin kantaväestöllä.
– Kaikilla muilla syntymäalueittain määritellyillä maahanmuuttajaryhmillä saadut keskimääräiset toimeentulotuet ovat siis kantaväestöä suurempia vielä 20 maassaolovuoden jälkeen, Salminen sanoo.
Toinenkaan maahanmuuttajasukupolvi ei kotoudu
Tutkimus osoittaa myös, että suurimpien maahanmuuttajaryhmien lapset saavat tukia enemmän kuin saman ikäiset kantaväestön nuoret, monessa ryhmässä jopa moninkertaisesti.
Salmisen mukaan tämä viittaa erityisesti siihen, että kotoutumista ei tapahdu toisessakaan maahanmuuttajasukupolvessa, vaikka nämä henkilöt ovat jo syntyneet Suomessa.
– Suurin yksittäinen luku on Somalia-taustaisilla 19-vuotiailla: heistä 75 prosenttia on saanut toimeentulotukea vuosittain. Kantaväestön samanikäisillä osuus on vain noin 13–14 prosenttia. Sama toistuu, jos tarkastellaan harkinnanvaraisia toimeentulotukia: kaikissa isoissa maahanmuuttajaryhmissä toinen sukupolvi saa harkinnanvaraisia tukia jopa moninkertaisesti samanikäiseen kantaväestöön verrattuna, Salminen kertoo.
Tutkimustieto kerätty Tilastokeskuksen rekisteristä
Tilastotulokset Suomen Perustan tutkimukseen on koottu Tilastokeskuksen kokoamasta ja ylläpitämästä laajasta rekisteriaineistoista, jonka taustalla ovat THL:n kokoama toimeentulotukirekisteri, Kelan rekisteritiedot saaduista perustoimeentulotuista vuodesta 2017 lähtien sekä Tilastokeskuksen FOLK perustieto -tutkimusrekisteriaineisto.
Tutkimus on kattava, sillä se käsittää kaikki maahanmuuttajien saamat toimeentulotuet vuosina 2007–2018. Lisäksi näitä tilastotietoja käsitellään eritellysti muun muassa maahanmuuttajien syntymävaltion mukaan.
Tutkimusaineistoon sisältyvät kaikki vuosina 1988–2018 Suomessa asuneet maahanmuuttajat ja heidän Suomessa syntyneet lapsensa.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Tilastokeskus Lähi-itä Toimeentulotuki Irak Kela Maahanmuuton kustannukset Kotoutuminen Afganistan Somalia Syyria
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Tutkimus: Maahanmuuttajien osuus toimeentulotukimenoista kasvoi neljännekseen – jo 200 miljoonaa euroa vuodessa
Lähes kaikki pääkaupunkiseudun postin varhaisjakelijat maahanmuuttajia – Purra: Miten hallitus voi väittää, että maahanmuutto ei vaikuta työn halpuuttamiseen?
Varapuhemies Eerola: Se, että meillä on Suomessa omastakin takaa tukien varassa eläviä ihmisiä, ei ole peruste hankkia ulkomailta lisää elätettäviä
Suomen Perustan tutkija kritisoi Eläketurvakeskuksen raporttia: Maahanmuuton lisääminen ei todellakaan helpota eläketurvan maksupainetta
Perussuomalaiset eivät yllättyneet Kelan tilastoista: ”Tämä osoittaa, miten haittamaahanmuuton todelliset kustannukset syntyvät”
Puoluesihteeri Grönroos: Turvapaikkamaahanmuuton ja halpatyövoiman tuomisen lopettaminen on välttämätöntä suomalaisen yhteiskunnan toimivuuden turvaamisen kannalta
Maahanmuutto kasvatti neljäsosaa Ruotsin kunnista – sosiaalimenojen räjähdysmäinen kasvu vie varat investoinneilta
Tavio: Hallituksen esittämää koronatukea valuu suhteellisen paljon sosiaaliturvan varassa eläville maahanmuuttajille
Maanantain Tuumaustunnilla: Riikka Purra, Samuli Salminen ja maahanmuuton kuntakohtaiset kustannukset
Viikon suosituimmat
Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Huuhaa-kyselytutkimukset hakkaavat viattomia äijiä
Lähi-idästä kotoisin olevat naiset toivovat burkakieltoa: “Ennen kun tulin Suomeen, en ollut nähnyt burkaa”
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Tappelut ”mustien ja valkoisten” oppilaiden välillä jatkuneet koko syksyn ruotsalaiskoulussa – ”Traagista”, valittaa paikallispoliisi
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Emmi Nuorgam: “Vihaan mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä”
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Rydman: Helsingistä tehtävä jälleen turvallinen – ”On luovuttava politiikasta, joka karkottaa pääkaupungista hyvät veronmaksajat ja täyttää sen väkivaltaisilla jengeillä ja islamistisaarnaajilla”
Helsingin pormestariksi pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman haluaa palauttaa pääkaupunkimme takaisin tunnollisille työssäkäyville ihmisille ja uutterille yrittäjille. - Helsinki kuuluu niihin alueisiin maassamme, jotka eniten kärsivät vääränlaisesta maahanmuuttopolitiikasta, Rydman sanoo.
Halla-aho: “Tällä tavoin venäläisille voitaisiin osoittaa, että vaikka kello käy, niin kello ei käy heidän hyväkseen”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Päivän pointti: Trump valitsi ministeriksi huippuyliopistosta valmistuneen sotaveteraanin – valtamedia ja vasemmistomeppi veivasivat tittelin tv-juontajaksi
Yhdysvaltain presidentiksi valitun Donald Trumpin tuoreet henkilövalinnat tulevaan hallintoonsa aiheuttavat ahdistusta mediassa ja Trumpin politiikan vastustajissa. Reaktiot ovat samankaltaisia Atlantin valtameren molemmilla puolilla.
Analyysi: Yhdysvalloissa vasemmisto radikalisoitui pienessä ajassa ja vieraantui hyvin kauas keskivertoäänestäjistä, ilmiö aiheuttaa vasemmistolle näköharhan
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Suomen ja Somalian välinen maaohjelman kautta tapahtuva kehitysyhteistyö keskeytetään – ministeri Tavio: Suomi ei voi jatkaa kehitysyhteistyötä maan kanssa, joka ei ota takaisin omia kansalaisiaan
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Hälyttävä tutkimustulos: kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia
Tanskassa äskettäin suoritetun kyselytutkimuksen mukaan peräti kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia. Yhtä suuri osuus pitää Hamasin vuosi sitten Israeliin tekemää hyökkäystä oikeutettuna siviiliuhreista huolimatta. Tanskan muslimeista 44 prosenttia sanoo, että Israelin valtiolla ei ole oikeutta olemassaoloon.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää