Tutkimus: Klaanirikollisuus on saksalaisten suurin pelko
Maahanmuuttajien muodostamien rikollisklaanien toiminta on tutkimuksen mukaan saksalaisten suurin turvallisuuteen liittyvä huolenaihe. Myös turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten tekemät rikokset herättävät paljon pelkoa. Kansalaisten turvattomuuden tunne kasvaa, vaikka poliisin viralliset rikostilastot näyttävät, että rikosten määrä on ennätysmäisen alhaalla.
Peräti 78 prosenttia saksalaisista on sitä mieltä, maahanmuuttajataustaiset rikollisklaanit ovat merkittävä ongelma Saksassa. Kaksi kolmasosaa vastaajista sanoo, että valtio ei tee tarpeeksi torjuakseen klaanirikollisuutta.
Saksalaisten enemmistöä huolettaa rikollisuuden ja väkivallan lisääntyminen yleisesti (67 %) sekä ääriliikkeet (65 %), kertoo Focus-lehti. Pakolaisten tekemät rikokset huolestuttavat 54 prosenttia vastaajista. Lähes yhtä huolestuttavana pidetään äärioikeiston väkivaltaa (52 %) ja yleisesti terroritekoja tekijästä riippumatta (50 %).
Lain koura ei enää ulotu kaikkialle
Tammikuussa 2020 toteutetun kyselytutkimuksen mukaan peräti 70 prosenttia saksalaisista kokee, että maassa on alueita, jotka ovat maan lakien ulkopuolella. Tämä tarkoittaa sitä, että tietyissä yhteiskunnan osissa tai tietyillä asuinalueilla ei enää tunnusteta Saksan lain voimassaoloa, eikä valtiokaan enää yritä ylläpitää lakia ja järjestystä noilla alueilla.
Kyselyn suorittaneen tutkimuslaitoksen johtaja selittää ilmiötä sillä, että ihmiset suhtautuvat muutokseen tunneperäisesti.
– Kansalaisten asenteet osoittavat usein kriittisempää suhtautumista kuin viralliset rikostilastot, tutkimuslaitoksen johtaja Renate Köcher kertoo Focus-lehdelle. Kyse on siitä, että yksittäiset rikokset ja tietyt rikostyypit vaikuttavat ihmisiin erityisen voimakkaasti.
Rikostilastot kertovat toista kuin ihmisten kokemukset
Rikosten määrä poliisin virallisissa rikostilastoissa on ennätysmäisen alhaalla. Yhtä vähän rikoksia kirjattiin viimeksi vuonna 1992. Siitä huolimatta tietyn tyyppisen rikollisuuden kasvu huolestuttaa kansalaisia.
Saksan tilanne muistuttaa Suomea, jossa ihmisille kerrotaan, että “Suomi on maailman turvallisin maa ja Helsinki turvallisin pääkaupunki”, mutta kansalaiset kokevat silti itsensä turvattomiksi. Erityisesti ylikomisario Jari Taponen on useasti muistuttanut, että väkivaltarikosten määrä Suomessa on vähentynyt ja että Pohjoismaat ovat yleisesti aika rauhallisia maita.
Focus-lehti muistuttaa, että Saksan keskusrikospoliisin johtaja Holger Münch varoitti jo aiemmin, että ihmisten pelon tunteita ei pidä mitätöidä.
– Tunteet ovat myös tosiasioita, keskusrikospoliisin Holger Münch sanoi.
– Ihmisten pelko rikollisuutta kohtaan tulee ottaa vakavasti.
Klaanirikollisuus keskittyy tietyille alueille
Maahanmuuttajataustaisten rikollisklaanien toiminta keskittyy tietyille alueille, kuten Berliiniin ja muihin suurkaupunkeihin. Se, että monet saksalaiset kaikkialla maassa kokevat pelkoa näitä rikollisklaaneja kohtaan johtunee klaanien aggressiivisesta käyttäytymisestä ja valmiudesta käyttää väkivaltaa.
Kuten Suomen Uutiset kertoi marraskuussa, monet näistä maahanmuuttajataustaisten sukujen muodostamista rikollisklaaneista ovat saaneet toimia Saksassa jo vuosikymmenien ajan, ilman että viranomaiset olisivat uskaltaneet puuttua asiaan riittävän kovin ottein. Klaanit ovat muodostaneet ympärilleen alakulttuurin, jossa pätevät niiden omat lait ja Saksan lakia tai poliisia ei kunnioiteta.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Järjestäytynyt rikollisuus riistäytynyt hallinnasta länsinaapurissa – Suomen on vältettävä Ruotsin virheet
Immonen ja Peltokangas vaativat: Suomen vältettävä Ruotsin tie – ”Rajat ylittävä rikollisuus torjuttava”
Immonen: Kasvava maahanmuuttotaustainen rikollisuus murentaa yhteiskuntarauhaa ja aiheuttaa paljon inhimillistä kärsimystä suomalaisille
Järjestäytynyt rikollisuus hyötyy vapaasta liikkuvuudesta – Hakkarainen: “Joko aletaan uskoa, ettei Afrikasta ja Lähi-idästä meille tunkeutuva monikultuurisuus ole rikkaus, vaan kirous?”
Europol yrittää kaivaa konnat jäsenmaiden oikeuslaitosten sisältä – lahjonta ja mafian lonkerot tutkaimessa
Viikon suosituimmat
Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Näin Yle valeuutisoi pikkutyttöjen teurastuksen
Itäkeskuksen muslimiyrittäjä HS:lle: Hameen on oltava löysä lantion kohdalta, jotta muut miehet kuin minä eivät näe
Helsingin Itäkeskuksen Hansasillalla esillä ollut islamilaisia pukeutumissääntöjä esittelevä kyltti on puhututtanut mediassa ja somessa tällä viikolla. Kyltissä kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa samankaltaisia kylttejä on nähty jo pitkään. Saksassa on tuotu oikeuden eteen myös sharia-poliiseja.
Maahanmuuttopolitiikka kiristyy koko EU:ssa – PS-meppi Sebastian Tynkkynen: ”Ratkaisujen aika on tullut” – kokoomuksen meppi Aura Salla nosti äärioikeistokortin
Euroopan unionin maahanmuuttopolitiikka on liikkeessä ja kääntymässä selvästi tiukempaan suuntaan. Sekä keskeisissä EU-toimielimissä että jäsenvaltioiden hallinnoissa ilmenee tahtotilaa tiukentaa maahanmuuton sääntöjä ja tehostaa laittomasti EU:ssa oleskelevien palautuksia. - Ihmisoikeuksista EU:ssa pidetään jatkossakin kiinni, mutta kenenkään ihmisoikeus ei ole oleskelu laittomasti EU-maissa, perussuomalaisten meppi Sebastian Tynkkynen sanoo.
Vihersiirtymä vastatuulessa: Saksalaisautoilijat vaihtavat sähköautonsa bensaan ja dieseliin
Autoilijoiden siirtyminen sähköisiin kulkuvälineisiin tökkii välittömästi, kun tuet loppuvat. Saksassa jopa kolmannes sähköautoaan vaihtaneista on siirtynyt takaisin bensaan tai dieseliin sen jälkeen, kun avustukset hiipuivat. Tavoite fossiilivapaasta uusien autojen kaupasta vuonna 2035 karkaa yhä kauemmaksi.
Kamala Harris on positiivisen erityiskohtelun tuotos – maailman menestynein “DEI-rekry”
Kamala Harris on uransa joka käänteessä hyötynyt siitä, että hän on nainen ja kuuluu rodulliseen vähemmistöön. Hän on malliesimerkki siitä, miten paljon positiivinen erityiskohtelu voi edistää vähemmistöjen menestystä. Varapresidenttinä hän oli Bidenin "DEI-rekry", joka lopulta syrjäytti presidentti Bidenin. Nyt hänellä on mahdollisuus nousta maailman mahtavimman maan presidentiksi.
Yle kehysti Trumpin kampanjatilaisuuden vitsin rasismiksi: ”Roskasaari” – tosiasiassa Puerto Rico hukkuu roskiin
Ylen toimittajien mieleen ei tullut tarkistaa, miksi Amerikassa on ennenkin kutsuttu Puerto Ricoa roskasaareksi. Rasismi ei liity asiaan, vaan vertaus on sangen kirjaimellinen, koska roskia Puerto Ricossa riittää. Saaren asukkaiden yksi suurimpia ongelmia onkin jäteasemien tilan puute, ja eri arvioiden mukaan kaatopaikkatila saattaa loppua kesken 2–4 vuodessa.
Mäenpää: Itäkeskuksen kyltit seurausta vihreiden maahanmuuttopolitiikasta
Yksi kuluvan viikon kuumimmista puheenaiheista on ollut Helsingin Itäkeskukseen ilmestynyt herättänyt ohjetaulu koskien musliminaisten pukeutumista. Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää muistuttaa ohjeistuksesta pöyristynyttä vihreiden puheenjohtajaa Sofia Virtaa siitä, että tapahtunut on seurasta vihreidenkin tukemasta avoimien rajojen maahanmuuttopolitiikasta.
PS-Nuoriso: Suomessa ei ole sijaa sharia-laille
Perussuomalainen Nuoriso on tyrmistynyt, mutta ei vähääkään yllättynyt islamilaisten pukeutumissääntöjen julistamisesta Itäkeskuksessa. Uutisoidussa julisteessa kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa julisteet ovatkin jo vuosia sitten vaihtuneet islamistisiin “sharia-poliiseihin”, jotka häiriköivät kansalaisia islamilaisten oppien rikkomisesta.
SVT nauhoitti salaa Malmössä imaamin perjantairukouksen, jossa ylistettiin Hizbollahin johtaja Nasrallahia
Ruotsin yleisradioyhtiön uutistoimitus SVT Nyheter oli tekemässä tutkivaa journalismia, kun imaami Sami Al-Tameemi ylisti Hizbollahin edesmennyttä johtajaa Hassan Nasrallahia perjantairukouksessa Libanonin kulttuuriyhdistyksessä Malmössä. Hän kutsui Nasrallahia marttyyriksi. SVT nauhoitti tilaisuuden. Tämä oli SVT:n toinen käynti yhdistyksen tiloissa.
Koko läntinen maailma velloo tunnemyrskyissä – Suomestakin tuli puberteettiyhteiskunta, jota rakennetaan fiilispohjalta
Tietokirjailija-kouluttaja Katleena Kortesuon uutuuskirja "Tunteet tapissa" kertoo havainnollisesti, kuinka olemme siirtyneet tietopohjaisesta konsensusyhteiskunnasta tunneuskovaisuuden maailmaan, jonka perustukset valettiin 1980- ja 1990-luvuilla. Monelta osin yhteiskuntamme on kuin 13-vuotias teini, joka kokee tunteita vahvasti ja viskoutuu tunnemyrskyn mukana milloin mihinkin suuntaan. Pelkkä tunne on kuitenkin surkea kumppani silloin, jos edessä on vaikea ja kauaskantoinen päätös.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää