Tutkimus: hiilineutraali energiapolitiikka ilman ydinvoimaa tulee valtavan kalliiksi
Tuoreen MIT-yliopiston tutkimuksen mukaan hiilinetraali sähköntuotanto on vaikeaa, jos fossiiliset energianlähteet pyritään korvaamaan vain uusiutuvilla. Ilman ydinvoimaa sähkön hinta tulee nousemaan dramaattisesti.
Ilmastonmuutoksen torjumiseksi on usein esitetty siirtymistä fossiilisista energianlähteistä uusiutuviin energiamuotoihin, kuten tuuli- ja aurinkoenergiaan. Äänekkäimmin ilmastokysymyksestä huolissaan olevat tahot – lähinnä vihervasemmisto – kuitenkin usein vastustavat myös ydinvoimaa.
Tutkimuksen mukaan hiilineutraalin sähköntuotannon tavoitteen saavuttaminen tulee kuitenkin ilman ydinvoimaa erittäin kalliiksi. Kuluttajille kallis sähkö saattaa lisätä niin sanotun ilmastoskeptisyyden suosiota. Ilmastoskeptikot kyseenalaistavat sen, että ilmasto lämpenee ihmistoiminnan vuoksi tai sen että lämpeneminen on haitallista. Ilmastoskeptikot ovat huolissaan siitä, että ilmastonmuutoksen torjuminen käy kalliiksi turhan takia.
Monet ilmastoskeptikot kuitenkin suhtautuvat myönteisesti ydinvoimaan. Ilmastopolitiikan paradoksi onkin, että ilmastoskeptikoiden energiapolitiikka mahdollistaisi edullisen hiilineutraalin sähköntuotannon, kun taas vihervasemmiston energiapolitiikka tulee kalliiksi, eikä silti välttämättä saavuta tavoitetta rajoittaa ilmaston lämpeneminen puoleentoista asteeseen esiteolliseen aikaan verrattuna.
MIT:n tutkimuksen mukaan ilmastotavoitteiden saavuttaminen tulisi hyvin kalliiksi, jos ydinvoima ei ole lainkaan mukana sähköntuotannossa. Ydinvoimaa tulee kuitenkin kehittää nykyisestä, raportissa todetaan.
Tutkijoiden mukaan reaktoreita tulee kehittää turvallisemmiksi ja kustannustehokkaammiksi, ja niiden rakentamisen johtamista tulee kehittää niin, että hankkeet pysyvät budjetissa ja aikataulussa.
Reaktoreita tehtaista sarjatuotannolla
– Siirtymä sarjatuotantoon ja standardoituihin voimaloihin sekä rakentamisen keskittäminen tehtaille ja telakoille voi olla merkittävä kustannustehokas strategia maissa, joissa perinteisen rakentamisen tuottavuus on matala, MIT:n vieraileva tutkija David Petti sanoi.
– Tulevaisuuden hankkeiden tulisi myös sisältää reaktorityyppejä, joiden turvallisuus on passiivista ja sisäänrakennettua.
Ydinvoima käyttää hyvin vähän maa-alaa, sen kaivosjalanjälki on pieni, se tuottaa hyvin vähän jätettä ja aiheuttaa tuotetun sähkön määrään suhteutettuna vähiten kuolleisuutta onnettomuuksissa.
Ydinvoimasta ja sen vaihtoehdoista käydään keskustelua myös Ruotsissa, joka on periaatteessa päättänyt luopua siitä kokonaan. Tuulivoiman tuottajat kutsuvat tuottamaansa sähköä uusiutuvaksi, mitä se ei kriitikoiden mukaan ole.
Tuulivoima vaatii paljon tilaa, sillä on haitallinen vaikutus ympäristöönsä ja se vaatii suhteutettuna tuotettuun energiayksikköön huomattavan paljon uusiutumattomia resursseja kuten terästä, betonia ja kuparia, kirjoittaa Lennart Back Nya Wermlands-Tidningenin mielipidesivulla.
Kirjoituksessa viitataan energiayhtiö Vattenfallin raportteihin, joiden mukaan tuulivoiman hiilidioksidipäästöt ovat kolme kertaa ja aurinkopaneelien kymmenen kertaa ydinvoimaa suuremmat, kun tarkastellaan voimaloiden koko elinkaarta.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Viikon suosituimmat
Itäkeskuksen muslimiyrittäjä HS:lle: Hameen on oltava löysä lantion kohdalta, jotta muut miehet kuin minä eivät näe
Helsingin Itäkeskuksen Hansasillalla esillä ollut islamilaisia pukeutumissääntöjä esittelevä kyltti on puhututtanut mediassa ja somessa tällä viikolla. Kyltissä kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa samankaltaisia kylttejä on nähty jo pitkään. Saksassa on tuotu oikeuden eteen myös sharia-poliiseja.
Vihersiirtymä vastatuulessa: Saksalaisautoilijat vaihtavat sähköautonsa bensaan ja dieseliin
Autoilijoiden siirtyminen sähköisiin kulkuvälineisiin tökkii välittömästi, kun tuet loppuvat. Saksassa jopa kolmannes sähköautoaan vaihtaneista on siirtynyt takaisin bensaan tai dieseliin sen jälkeen, kun avustukset hiipuivat. Tavoite fossiilivapaasta uusien autojen kaupasta vuonna 2035 karkaa yhä kauemmaksi.
Mäenpää: Itäkeskuksen kyltit seurausta vihreiden maahanmuuttopolitiikasta
Yksi kuluvan viikon kuumimmista puheenaiheista on ollut Helsingin Itäkeskukseen ilmestynyt herättänyt ohjetaulu koskien musliminaisten pukeutumista. Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää muistuttaa ohjeistuksesta pöyristynyttä vihreiden puheenjohtajaa Sofia Virtaa siitä, että tapahtunut on seurasta vihreidenkin tukemasta avoimien rajojen maahanmuuttopolitiikasta.
Yle kehysti Trumpin kampanjatilaisuuden vitsin rasismiksi: ”Roskasaari” – tosiasiassa Puerto Rico hukkuu roskiin
Ylen toimittajien mieleen ei tullut tarkistaa, miksi Amerikassa on ennenkin kutsuttu Puerto Ricoa roskasaareksi. Rasismi ei liity asiaan, vaan vertaus on sangen kirjaimellinen, koska roskia Puerto Ricossa riittää. Saaren asukkaiden yksi suurimpia ongelmia onkin jäteasemien tilan puute, ja eri arvioiden mukaan kaatopaikkatila saattaa loppua kesken 2–4 vuodessa.
Kamala Harris on positiivisen erityiskohtelun tuotos – maailman menestynein “DEI-rekry”
Kamala Harris on uransa joka käänteessä hyötynyt siitä, että hän on nainen ja kuuluu rodulliseen vähemmistöön. Hän on malliesimerkki siitä, miten paljon positiivinen erityiskohtelu voi edistää vähemmistöjen menestystä. Varapresidenttinä hän oli Bidenin "DEI-rekry", joka lopulta syrjäytti presidentti Bidenin. Nyt hänellä on mahdollisuus nousta maailman mahtavimman maan presidentiksi.
PS-Nuoriso: Suomessa ei ole sijaa sharia-laille
Perussuomalainen Nuoriso on tyrmistynyt, mutta ei vähääkään yllättynyt islamilaisten pukeutumissääntöjen julistamisesta Itäkeskuksessa. Uutisoidussa julisteessa kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa julisteet ovatkin jo vuosia sitten vaihtuneet islamistisiin “sharia-poliiseihin”, jotka häiriköivät kansalaisia islamilaisten oppien rikkomisesta.
Koko läntinen maailma velloo tunnemyrskyissä – Suomestakin tuli puberteettiyhteiskunta, jota rakennetaan fiilispohjalta
Tietokirjailija-kouluttaja Katleena Kortesuon uutuuskirja "Tunteet tapissa" kertoo havainnollisesti, kuinka olemme siirtyneet tietopohjaisesta konsensusyhteiskunnasta tunneuskovaisuuden maailmaan, jonka perustukset valettiin 1980- ja 1990-luvuilla. Monelta osin yhteiskuntamme on kuin 13-vuotias teini, joka kokee tunteita vahvasti ja viskoutuu tunnemyrskyn mukana milloin mihinkin suuntaan. Pelkkä tunne on kuitenkin surkea kumppani silloin, jos edessä on vaikea ja kauaskantoinen päätös.
Kun transkiihkoilu tieteen jyräsi: woke-aktivistilääkäri salasi tutkimustulokset, joiden mukaan murrosiän siirtäminen ei paranna nuorten mielenterveyttä
Merkittävänä transoikeuksien puolestapuhujana tunnettu lääkäri myönsi estäneensä julkaisemasta tutkimustuloksia vuosikymmenen takaisesta hankkeesta, jonka tulokset eivät miellyttäneet häntä. Veronmaksajien rahoittaman, 10 miljoonaa dollaria maksaneen hankkeen tarkoituksena oli selvittää murrosikää jarruttavien hoitojen vaikutuksia amerikkalaislapsiin. Tutkimuksesta ei löytynyt näyttöä sille, että murrosiän lykkääminen parantaisi potilaiden mielenterveyttä. New York Timesin haastattelema kohutohtori Johanna Olson-Kennedy uskoo, että lapsille suunnattujen transhoitojen kriitikot saattaisivat hyödyntää tutkimustuloksia poliittisesti. Olson-Kennedyn toimintaa on arvosteltu tieteen vastaiseksi. Kriitikot huomauttavat, että tutkimustulosten panttaaminen estää kansaa saamasta tieteellistä tietoa aiheesta, joka jakaa amerikkalaisten mielipiteitä erittäin jyrkästi.
Vigelius tyrmää Arto Nybergin ohjelman lopettamisen Ylellä: ”Lypsävätkin lehmät viedään teuraaksi”
Perussuomalaisten kansanedustaja Joakim Vigeliuksen mukaan Ylen tulisi kohdentaa säästöt hallintoon ja tehostaa toimintaansa, ei lakkauttaa katsotuimpia ohjelmiaan: - Tulosvastuu Yle-veron maksajille lähentelee nollaa, ja se näkyy.
Uusimmat
Mari Rantanen palaa sisäministeriksi perjantaina
Ruotsista mallia: Rikoshyöty takavarikkoon
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää