Tutkijaryhmä: Jos eurovaluutta vaarantaa Suomen talouskehityksen, ulos hinnalla millä hyvänsä
Onko eurovaluuttaa käyttävän maan mahdollista siirtyä kansalliseen valuuttaan ilman, että talous ajautuu hallitsemattomaan kaaostilaan? Kyllä on, vastaa eurojäsenyyteen kriittisesti suhtautuva EuroThinkTank-tutkijaryhmä tänään julkaistussa raportissaan.
Ryhmä toteaa lisäksi selvin sanoin, että toimimattomassa valuuttajärjestelmässä ei tule sinnitellä mukana, jos jäsenyys vaarantaa maan talouskehityksen.
Brexitin jälkeinen maailma
Moni asia on muuttunut Britannian EU-eron myötä. Ennen pidettiin lähestulkoon mahdottomuutena ajatusta, että EU-maat voisivat irtautua unionista tai eurovaluutasta. Tilanne on jatkuvien kriisien ja euroalueen kehnon taloudellisen kehityksen myötä muuttunut. Harva enää pitää EU:ta ikuisena ja muuttumattomana. Jäsenmaan tai -maiden ero on tulevaisuudessa täysin mahdollinen tulevaisuudenkuva.
EuroThinkTank-tutkijaryhmä on raportissaan hahmotellut hallitun eurovaluutasta irtautumisen polkua.
Ryhmän mukaan ero voi onnistua vain, mikäli maan poliittisen johdon keskuudessa vallitsee laaja yhteisymmärrys siitä, että yhteisvaluutta vaurioittaa maan taloutta vakavasti.
Jos kansalaiset kyseenalaistavat yhteisvaluutan, poliittinen johto saattaisi tietyissä oloissa olla jopa pakotettu irtautumaan eurosta.
Olisiko ero laillinen?
Kuten tutkijaryhmän jäsen Tuomas Malinen blogissaan huomauttaa, suvereenit kansallisvaltiot voivat halutessaan vaihtaa maan laillista maksuvälinettä. Vaikka rahaliiton säännöt voivatkin vaikeuttaa eroprosessia, ne eivät voi estää yksittäistä valtiota eroamasta liitosta niin kauan kuin lainsäädäntövaltaa ei ole luovutettu maan ulkopuolelle.
Malinen nostaa blogissaan esiin erästä kaikkein tärkeimmistä kysymyksistä – miten maan asukkaiden velkojen ja talletuksien käy erotilanteessa?
– Tähän vastaa rahan laki, lex monetae. Se sanoo, että koska maalla on kansainväliseen lakiin perustuva oikeus määritellä rahayksikkönsä, sillä on oikeus vaatia uuden kansallisen rahayksikön käyttöönoton hyväksymistä muiden maiden tuomioistuimissa ja viranomaisissa. Käytännössä maa voi toisin sanoen pakottaa muut maat hyväksymään saatavien määrittelyn uudessa valuutassa, Malinen kuvailee.
– Maan erotessa edelleen toimivasta rahaliitosta on olemassa kaksi rahan lakia: rahaliiton ja siitä eroavan jäsenmaan. Tässä tapauksessa velkojen ja vastuiden määrittely riippuu laista ja tuomioistuimista, joiden alla ne ovat määritelty, Malinen jatkaa.
“Massiivisista kustannuksista” puhuminen on liioittelua
Ero ei olisi helppo, eikä kaikkiin eroon liittyviin riskeihin olisi edes mahdollista varautua etukäteen. Jos maan hallitus päättäisi edetä, valmistelut tulisi tehdä salassa.
Raportissa viitataan tutkimukseen, jossa oli selvitetty 69 maan tai alueen irtautumista eri valuutta-alueista vuosien 1945 ja 2005 välisenä aikana. Tutkimus löysi hyvin vähän merkkejä siitä, että näiden 69 tapauksen joukossa olisi ollut suureen taloudelliseen myllerrykseen joutuneita maita. Historiallisen tarkastelun perusteella puheet massiivisista tappioista tuntuvatkin liioitelluilta.
Raportti tosin huomauttaa, että vaikka suorat taloudelliset vaikutukset jäisivätkin pieniksi, saattaisi erolla olla merkittäviä poliittisia vaikutuksia. Valuuttaunioniin jäävät maat saattaisivat suunnata kostotoimenpiteitä poistuvaa maata kohtaa.
Kansalaisten hyvinvointi on varmistettava
Raportti muistuttaa talousnobelisti Joseph Stiglitzin sanoista: ”Hyvin toimiva valuuttajärjestelmä ei itsessään varmista maan vaurautta, mutta huonosti toimiva järjestelmä johtaa taantumiin ja lamoihin.”
Ryhmä päättää raporttinsa toteamukseen: ”Mikäli valuuttajärjestelmä vaarantaa pitkällä aikavälillä kansalaisten hyvinvoinnin, se tulee hylätä – oli eron hinta sitten kuinka korkea hyvänsä.”
MATIAS TURKKILA
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Voiko eurovaluutta pelastua – mitä asiantuntijat sanovat?
Suomi ryntäsi sinisilmäisesti euroon varoituksista piittaamatta – maa oli “eräänlaisen euforian vallassa”
Suomella kaksi vaihtoehtoa: Euroero tai ajelehtiminen liittovaltioon
Ekonomistit: Euroalueesta on vaikeaa saada menestystarinaa
Euroäänestys PS-kansanedustajille omantunnon asia – Terho: ” Kansan on korkea aika saada sanoa asiassa sanansa”
Talousvaliokunnassa pohdittiin Suomen euroeroa – Koskenkylä: ”Jäsenmaat ovat liian erilaisia”
Koskenkylä: Euroopan unionin ja euroalueen synkkä syksy
Koskenkylä: Toisin kuin Juha Sipilä väittää, EU:lla ei ole toimivaa strategiaa
Talouslehden terveiset länsimaisille päättäjille: “Uudistakaa talousmallinne tai populistit tekevät sen”
Viikon suosituimmat
Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Huuhaa-kyselytutkimukset hakkaavat viattomia äijiä
Lähi-idästä kotoisin olevat naiset toivovat burkakieltoa: “Ennen kun tulin Suomeen, en ollut nähnyt burkaa”
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Tappelut ”mustien ja valkoisten” oppilaiden välillä jatkuneet koko syksyn ruotsalaiskoulussa – ”Traagista”, valittaa paikallispoliisi
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Emmi Nuorgam: “Vihaan mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä”
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Rydman: Helsingistä tehtävä jälleen turvallinen – ”On luovuttava politiikasta, joka karkottaa pääkaupungista hyvät veronmaksajat ja täyttää sen väkivaltaisilla jengeillä ja islamistisaarnaajilla”
Helsingin pormestariksi pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman haluaa palauttaa pääkaupunkimme takaisin tunnollisille työssäkäyville ihmisille ja uutterille yrittäjille. - Helsinki kuuluu niihin alueisiin maassamme, jotka eniten kärsivät vääränlaisesta maahanmuuttopolitiikasta, Rydman sanoo.
Halla-aho: “Tällä tavoin venäläisille voitaisiin osoittaa, että vaikka kello käy, niin kello ei käy heidän hyväkseen”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Päivän pointti: Trump valitsi ministeriksi huippuyliopistosta valmistuneen sotaveteraanin – valtamedia ja vasemmistomeppi veivasivat tittelin tv-juontajaksi
Yhdysvaltain presidentiksi valitun Donald Trumpin tuoreet henkilövalinnat tulevaan hallintoonsa aiheuttavat ahdistusta mediassa ja Trumpin politiikan vastustajissa. Reaktiot ovat samankaltaisia Atlantin valtameren molemmilla puolilla.
Analyysi: Yhdysvalloissa vasemmisto radikalisoitui pienessä ajassa ja vieraantui hyvin kauas keskivertoäänestäjistä, ilmiö aiheuttaa vasemmistolle näköharhan
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Suomen ja Somalian välinen maaohjelman kautta tapahtuva kehitysyhteistyö keskeytetään – ministeri Tavio: Suomi ei voi jatkaa kehitysyhteistyötä maan kanssa, joka ei ota takaisin omia kansalaisiaan
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Hälyttävä tutkimustulos: kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia
Tanskassa äskettäin suoritetun kyselytutkimuksen mukaan peräti kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia. Yhtä suuri osuus pitää Hamasin vuosi sitten Israeliin tekemää hyökkäystä oikeutettuna siviiliuhreista huolimatta. Tanskan muslimeista 44 prosenttia sanoo, että Israelin valtiolla ei ole oikeutta olemassaoloon.
Uusimmat
Antikainen: Suomi irti Ottawan sopimuksesta ja maamiinat takaisin
Jaana Strandman: Hallitus vahvistaa lasten oikeuksia
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää