LEHTIKUVA Aleksi Tuomola
Tutkija lyttää ennusteet turvapaikanhakijoiden työllistymisestä – “eivät perustu mitattavissa olevaan todellisuuteen”
Tutkija Samuli Salmisen mukaan arviot turvapaikan hakijoiden työllistymisestä ja taloudellista hyödystä Suomelle ovat vailla totuuspohjaa. Salminen perustelee väitteensä Tilastokeskuksen rekisteritietoihin.
– Moni arvovaltainen taho on esittänyt, että pääasiassa Irakista ja Somaliasta kotoisin olevista turvapaikanhakijoista on potentiaalisesti taloudellista hyötyä Suomelle ainakin pitkällä aikavälillä. Nämä väitteet perustuvat pitkälti oletuksiin turvapaikanhakijoiden työllistymisestä, Salminen kirjoittaa.
– Somaliasta ja Irakista kotoisin olevat ovat työllistyneet heikosti kantaväestöön verrattuna myös pitkällä aikavälillä. Väitteet turvapaikanhakijoiden suotuisasta vaikutuksesta Suomen julkiselle taloudelle eivät siten perustu mitattavissa olevaan todellisuuteen.
Salminen kohdistaa kritiikkinsä eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen johtaja Jaakko Kianderiin, Nordean pääekonomisti Aki Kangasharjuun, Työ- ja elinkeinoministeriön alaisen kotouttamisen osaamiskeskuksen kehittämispäällikkö Annika Forsanderiin sekä Suomen Pankin pääjohtaja Erkki Liikaseen.
Kiander on arvioinut turvapaikanhakijoista koituvien kulujen kuittaantuvan 10 vuodessa tai jopa nopeammin. Kangasharjun on puolestaan todennut: “Pidemmällä aikavälillä tarvitsemme Suomeen tekijöitä, ja pakolaiset olisivat yksi keino lisätä työvoimaa. Pidemmällä aikavälillä he ehdottomasti auttaisivat meitä.” Forsanderin mukaan taas somalinkielisten ja afgaanien työllisyys on tällä hetkellä heikko, mutta paranee ajan myötä. Liikanen taas arvioi turvapaikanhakijoiden tukevan talouden kehitystä.
Salminen ei tällaisia arvioita niele.
– Puheet siitä, että Irakista ja Somaliasta kotoisin olevat turvapaikanhakijat työllistyisivät 3–10 vuodessa, ovat näiden todellisten työllisyyslukujen valossa kuin paikasta, jota ei ole olemassa. Jo noin 20 vuotta maassa olleilla työllisyysasteet olivat vuonna vain noin 40 %. Somaliassa syntyneiden ikävakioitu työllisyysaste tässä pisimpään maassa olleiden ryhmässä, 37 %, oli vain hieman yli puolet kantaväestön vastaavasta luvusta. Toisin sanoen Somaliassa ja Irakissa syntyneet ovat kaikkea muuta kuin ”lottovoitto” Suomen julkiselle taloudelle, Salminen kirjoittaa.
Somaliassa ja Irakissa syntyneillä työllisyysasteet ovat matalia. Vuosina 2003–2011 Suomeen muuttaneilla työllisyysaste oli vain noin 10–15 %. Vuosina 1994–2002 muuttaneistakin vain alle kolmannes oli työllisiä vuonna 2011.
– Somaliassa ja Irakissa syntyneiden heikko työllistyminen pitkälläkin aikavälillä on tullut Suomelle euromääräisesti laskettuna kalliiksi, Salminen toteaa.
Massiivisen turvapaikkamaahanmuuton taloudellisten vaikutusten realistinen ennustaminen
Salminen pohtii kirjoituksessaan myös sitä, mitä matalat työllisyysasteet tarkoittavat käytännössä euromääräisesti, kun huomioidaan todellisuudessa maksetut verot sekä menot saaduista tulonsiirroista ja palveluista.
Vuoden 2011 lukuja tarkasteltaessa Virossa, Ruotsissa ja Suomessa syntyneillä keskimääräiset vaikutukset olivat melko lähellä toisiaan vuonna. Pakolaistaustaisten henkilöiden luvut poikkeavat rajusti muista.
– Irakissa ja Somaliassa syntyneillä vielä 20 vuoden maassaoloajan jälkeenkin keskimääräiset vaikutukset per henkilö olivat vuonna 2011 lähellä –10 000 euroa per henkilö. Somaliassa syntyneillä keskimäärin tämä oli noin -8 700 euroa per henkilö ja Irakissa syntyneillä noin -10 900 euroa per henkilö yhden vuoden aikana, Salminen kertoo.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Mäntylä: Maahanmuuttajien tukia leikataan nopealla aikataululla
Halla-aho varoittaa: “Meillä on pian kaduilla paljon pettynyttä ja turhautunutta porukkaa”
Valtion budjetista puoli miljardia euroa kotouttamiseen – Suomen Perusta: Ei todellisia työllistymisvaikutuksia
Halla-aho: Suomen on keskityttävä työllistämään täällä jo olevat kehitysmaalaiset eikä haihateltava uusien maahantuonnista
Viikon suosituimmat
Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Näin Yle valeuutisoi pikkutyttöjen teurastuksen
Itäkeskuksen muslimiyrittäjä HS:lle: Hameen on oltava löysä lantion kohdalta, jotta muut miehet kuin minä eivät näe
Helsingin Itäkeskuksen Hansasillalla esillä ollut islamilaisia pukeutumissääntöjä esittelevä kyltti on puhututtanut mediassa ja somessa tällä viikolla. Kyltissä kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa samankaltaisia kylttejä on nähty jo pitkään. Saksassa on tuotu oikeuden eteen myös sharia-poliiseja.
Maahanmuuttopolitiikka kiristyy koko EU:ssa – PS-meppi Sebastian Tynkkynen: ”Ratkaisujen aika on tullut” – kokoomuksen meppi Aura Salla nosti äärioikeistokortin
Euroopan unionin maahanmuuttopolitiikka on liikkeessä ja kääntymässä selvästi tiukempaan suuntaan. Sekä keskeisissä EU-toimielimissä että jäsenvaltioiden hallinnoissa ilmenee tahtotilaa tiukentaa maahanmuuton sääntöjä ja tehostaa laittomasti EU:ssa oleskelevien palautuksia. - Ihmisoikeuksista EU:ssa pidetään jatkossakin kiinni, mutta kenenkään ihmisoikeus ei ole oleskelu laittomasti EU-maissa, perussuomalaisten meppi Sebastian Tynkkynen sanoo.
Vihersiirtymä vastatuulessa: Saksalaisautoilijat vaihtavat sähköautonsa bensaan ja dieseliin
Autoilijoiden siirtyminen sähköisiin kulkuvälineisiin tökkii välittömästi, kun tuet loppuvat. Saksassa jopa kolmannes sähköautoaan vaihtaneista on siirtynyt takaisin bensaan tai dieseliin sen jälkeen, kun avustukset hiipuivat. Tavoite fossiilivapaasta uusien autojen kaupasta vuonna 2035 karkaa yhä kauemmaksi.
Kamala Harris on positiivisen erityiskohtelun tuotos – maailman menestynein “DEI-rekry”
Kamala Harris on uransa joka käänteessä hyötynyt siitä, että hän on nainen ja kuuluu rodulliseen vähemmistöön. Hän on malliesimerkki siitä, miten paljon positiivinen erityiskohtelu voi edistää vähemmistöjen menestystä. Varapresidenttinä hän oli Bidenin "DEI-rekry", joka lopulta syrjäytti presidentti Bidenin. Nyt hänellä on mahdollisuus nousta maailman mahtavimman maan presidentiksi.
Mäenpää: Itäkeskuksen kyltit seurausta vihreiden maahanmuuttopolitiikasta
Yksi kuluvan viikon kuumimmista puheenaiheista on ollut Helsingin Itäkeskukseen ilmestynyt herättänyt ohjetaulu koskien musliminaisten pukeutumista. Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää muistuttaa ohjeistuksesta pöyristynyttä vihreiden puheenjohtajaa Sofia Virtaa siitä, että tapahtunut on seurasta vihreidenkin tukemasta avoimien rajojen maahanmuuttopolitiikasta.
Yle kehysti Trumpin kampanjatilaisuuden vitsin rasismiksi: ”Roskasaari” – tosiasiassa Puerto Rico hukkuu roskiin
Ylen toimittajien mieleen ei tullut tarkistaa, miksi Amerikassa on ennenkin kutsuttu Puerto Ricoa roskasaareksi. Rasismi ei liity asiaan, vaan vertaus on sangen kirjaimellinen, koska roskia Puerto Ricossa riittää. Saaren asukkaiden yksi suurimpia ongelmia onkin jäteasemien tilan puute, ja eri arvioiden mukaan kaatopaikkatila saattaa loppua kesken 2–4 vuodessa.
PS-Nuoriso: Suomessa ei ole sijaa sharia-laille
Perussuomalainen Nuoriso on tyrmistynyt, mutta ei vähääkään yllättynyt islamilaisten pukeutumissääntöjen julistamisesta Itäkeskuksessa. Uutisoidussa julisteessa kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa julisteet ovatkin jo vuosia sitten vaihtuneet islamistisiin “sharia-poliiseihin”, jotka häiriköivät kansalaisia islamilaisten oppien rikkomisesta.
SVT nauhoitti salaa Malmössä imaamin perjantairukouksen, jossa ylistettiin Hizbollahin johtaja Nasrallahia
Ruotsin yleisradioyhtiön uutistoimitus SVT Nyheter oli tekemässä tutkivaa journalismia, kun imaami Sami Al-Tameemi ylisti Hizbollahin edesmennyttä johtajaa Hassan Nasrallahia perjantairukouksessa Libanonin kulttuuriyhdistyksessä Malmössä. Hän kutsui Nasrallahia marttyyriksi. SVT nauhoitti tilaisuuden. Tämä oli SVT:n toinen käynti yhdistyksen tiloissa.
Koko läntinen maailma velloo tunnemyrskyissä – Suomestakin tuli puberteettiyhteiskunta, jota rakennetaan fiilispohjalta
Tietokirjailija-kouluttaja Katleena Kortesuon uutuuskirja "Tunteet tapissa" kertoo havainnollisesti, kuinka olemme siirtyneet tietopohjaisesta konsensusyhteiskunnasta tunneuskovaisuuden maailmaan, jonka perustukset valettiin 1980- ja 1990-luvuilla. Monelta osin yhteiskuntamme on kuin 13-vuotias teini, joka kokee tunteita vahvasti ja viskoutuu tunnemyrskyn mukana milloin mihinkin suuntaan. Pelkkä tunne on kuitenkin surkea kumppani silloin, jos edessä on vaikea ja kauaskantoinen päätös.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää