Tutkija Hankamäki: Greta Thunberg on ilmastosodan ihmiskilpi

Greta Thunberg on median luoma ilmiö, joten meidän ei pidä keskustella hänestä vaan ilmastonmuutoksesta. Suvaitsevainen yhteiskunta ei ole vapaa yhteiskunta, ja media on itse ampunut itseään jalkaan ja luonut tarpeen vaihtoehtomedioille, tykittelee Alfa-TV:n Dosentti-ohjelmassa vieraillut kaksoistohtori.

Filosofian tohtori Jukka Hankamäki oli tiistaina Arto Luukkasen vieraana Alfa-TV:n Dosentti-ohjelmassa keskustelemassa Greta Thunbergista ja muista poliittisista tabuista yhteiskunnassamme.

Hankamäki luonnehti Greta Thunbergia “ilmastopoliittisen informaatiosodan ihmiskilveksi” ja korosti, että kyseessä on median luoma ilmiö. Tutkija näkee Thunbergin olevan vain välineellisessä asemassa, joten hänen persoonansa sijasta meidän pitäisi keskustella varsinaisesta asiasta, eli ilmastonmuutoksesta.

Suomalaisille esitetään vain vaatimuksia

Hankamäen mielestä ilmastonmuutokseen liittyvät asiat pitäisi esittää ihmisille selkeinä jos-niin-seuraussuhteina.

– Jos me kiristämme ilmastonormeja täällä pohjoisessa, niin meidän teollisuuttamme valuu niihin maihin, joissa saastuttaminen on voimakkaampaa, Hankamäki selventää.

Tällä tavoin luotaisiin pohja kansalaiskeskustelulle ja poliittiselle päätöksenteolle. Nyt media harjoittaa Hankamäen mielestä voimakasta agendajournalismia.

– Mediassa halutaan vain esittää syveneviä vaatimuksia suomalaisille, vaikka me olemme jo tehneet ilmaston hyväksi kaksi kertaa sen verran mitä muut EU-maat keskimäärin.

Tunteet ja trendit pinnalla

Hankamäen mielestä koko ilmastokeskustelu on vedetty emotionaaliseksi ja epäintellektualisoitu. Hän ei kuitenkaan moiti tästä Thunbergia tai muitakaan ilmastosta huolissaan olevia nuoria, koska nuoret ovat tyypillisesti alttiita tällaiselle median vaikuttamiselle.

– Jos haluaa olla trendikäs nuori ihminen, on hyväksyttävä yksipuolinen ilmaston puolesta truuttaaminen, Hankamäki luonnehtii. Siinä jaetaan ihmisiä joukkueisiin.

Hankamäen mielestä media tietää tasan, mihin se pyrkii toiminnallaan.

– Greta on moraalisesti vilpitön. Hän tähtää hyvään, mutta hänellä ei ole oikein keinoja. Siinä mielessä hän ei tiedä mitä tekee.

– Media taas tietää mitä tekee, mutta medialla ei ole moraalia ollenkaan.

Ilmastonmuutoskeskustelusta on rakennettu klassinen hyvän ja pahan kamppailu, jossa tapahtuu “identiteettipoliittinen klusteroituminen” joukkueisiin, Hankamäki selittää. Kun asia menee kunnolla ihon alle, sen varjolla voidaan kaupata muutakin.

Hankamäen mielestä ilmastonmuutosahdistuksen levittämisen kautta edistetään poliittisen vihervasemmiston maailmankuvaa.

– Se ei ole oikein. Ihmisiä yritetään vedättää.

Ilmastoteollisuudesta ei tule uutta Nokiaa

Hankamäki ei usko, että ilmastonmuutosteollisuudesta saataisiin rakennettua Suomelle uusi Nokia. Nykyistä, kohtalaisen hyvällä ilmastosuhteella toimivaa teollisuutta ei kannattaisi vaihtaa utopiaan.

– Hiilineutraalin maan brändiarvo ei ole niin korkea, että sitä kannattaisi lähteä tavoittelemaan lopettamalla hengittäminen tässä maassa, Hankamäki toteaa.

Kaiken taustalla ovat taloudelliset tekijät. Tutkijan mielestä tässä on tilanne, jossa kokoomuksen teollinen ajattelu ja vihervasemmiston internationalistinen, kansainvälisyyteen nojaava tendenssi puhaltavat sattumalta yhteen hiileen. Tuloksena on ilmasto- ja lentoveroja.

Valtamedia loi tarpeen vaihtoehtomedialle

Tohtori Hankamäki kertoo työstävänsä parhaillaan mediaa koskevaa tutkimusta, joka ilmestyy piakkoin.

– Median puolueellisuus on mennyt aivan sietämättömäksi, Hankamäki sanoo. Valtamedia harjoittaa niin räikeää tendenssijournalismia, että se on ampunut itseään jalkaan.

– Sen takia on syntynyt ilmiö nimeltä vaihtoehtomedia.

– Vaihtoehtomedia on olemassa vain siksi, että media ei toimi niin kuin median pitäisi normaalisti toimia.

Hankamäen lääke ongelmaan on se, että “vihapuheen” vastustamisen sijasta median kannattaisi keskittyä itse tekemään laatujournalismia.

Suvaitsevainen yhteiskunta ei ole vapaa

Kaikki nämä ilmiöt kertovat filosofian tohtori Jukka Hankamäen mielestä sen, että me olemme lopultakin siirtyneet yhteiskuntaan, joka on aidosti suvaitsevainen ja aidosti monikulttuurinen.

– Suvaitsevainen yhteiskunta ei nimittäin ole vapaa yhteiskunta, Hankamäki korostaa. Suvaitsevainen yhteiskunta täyttyy erilaisista suvaitsevaisuuden vaatimuksista.

– Samaan tapaan monikulttuurinen yhteiskuntakaan ei ole vapaa yhteiskunta, vaan siinä tulee suuria yhteensovittamisen vaatimuksia, jotka päätyvät siihen, että kaikesta erilaisuudesta sahataan vähitellen särmät pois.

– Nämä hyvät ja kauniit ihanteet, kuten suvaitsevaisuus ja monikulttuurisuus johtavatkin paradoksaalisesti niiden täyteen vastakohtaan, joka on hyvin orwellilainen.

Haastattelu kokonaisuudessaan on katseltavissa Alfa-TV:n nettisivuilta.