Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Donald Tusk kirjoitti perjantaina lukuisille eurooppalaisille lehdille mielipidekirjoituksen, jossa hän korosti EU:n tarvetta saada viime vuonna nähty maahanmuuttokriisi hallintaan. Hänen mukaansa EU nosti aluksi kädet pystyyn ihmisvirran edessä.
Tusk kirjoittaa, että tämä lähestymistapa ei ollut onnistunut, vaan se on kasvattanut populististen puolueiden kannatusta. Tuskin mukaan toisenlainen ajattelumalli on sen sijaan toiminut. EU:n ei tule antautua kriisin edessä.
– EU:n ja jäsenmaiden tulee saada ottaa takaisin kyky päättää se, kuka rajan yli tulee, missä tulee ja milloin tulee, Tusk korosti kontrolloidun maahantulon tärkeyttä.
Kontrolloitu maahanmuutto on humaania
Tusk kirjoittaa ymmärtävänsä kansalaisten huolet esimerkiksi turvallisuustilanteesta. Terrorismi on jäsenmaidenkin huolen aiheena. Jäsenmaita rasittaa holtittoman maahantulon aiheuttamat taloudelliset kustannukset. Lisäksi suureksi huoleksi on noussut se, miten suuri tulijamäärä saadaan sopeutumaan eurooppalaiseen elämäntapaan ja kulttuuriin.
Tuskin mukaan kontrolloitu maahanmuutto on humaania. Kontrolloimaton vesiliikenne Välimerellä on aiheuttanut lukuisia havereita, joissa on menehtynyt yhteensä tuhansia ihmisiä.
Tusk muistuttaa, että Balkanin reitin ihmisvirrat ovat tyrehtyneet merkittävästi. Tämä on hänen mielestään merkki siitä, että rajoja voidaan turvata Schengen-sopimuksenkin raameissa.
– Kukaan muu ei tule turvaamaan rajojamme puolestamme, hän kirjoittaa.
Henri Myllyniemi
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Suomen maahanmuuttopolitiikkaa tiukennetaan ulkomaalaislain muutoksilla. Kansainvälinen suojelu muutetaan luonteeltaan väliaikaiseksi, ja lupien kestoa lyhennetään EU-oikeuden mahdollistamaan minimiin. Jatkossa rikoksiin syyllistyminen ja kansallisen turvallisuuden vaarantaminen johtavat suojeluaseman myöntämättä jättämiseen tai lakkauttamiseen.
Tanskassa äskettäin suoritetun kyselytutkimuksen mukaan peräti kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia. Yhtä suuri osuus pitää Hamasin vuosi sitten Israeliin tekemää hyökkäystä oikeutettuna siviiliuhreista huolimatta. Tanskan muslimeista 44 prosenttia sanoo, että Israelin valtiolla ei ole oikeutta olemassaoloon.
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikaisen mielestä nyt on tullut aika, että Suomi irrottautuu jalkaväkimiinat kieltävästä Ottawan sopimuksesta.
Hämeenlinna ei maksakaan 1 500 euron hyvitystä alakoululaiselle, jonka yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi joutuneen syrjityksi uskonnon tai vakaumuksen perusteella tämän kuultua hengellistä musiikkia koulussa lokakuussa järjestetyssä uskonnollisessa konsertissa.
