

LEHTIKUVA
Turvetta nostetaan ensi kesänä – tulevaisuus silti avoinna
Turvetuotanto jatkuu Suomessa tulevinakin kesinä, ainakin jonkin verran. Valtio on varannut energiaturvetta seuraaviksi kuudeksi vuodeksi. Tänä kesänä Huoltovarmuuskeskus osti energiaturvetta noin 2 terawattitunnin (TWh) edestä. Aiemmat päätökset turpeen käytön lopettamisesta ja palkkiot koneiden romuttamisesta ovat nyt hiljentyneet lumien alle. Epätietoisuus tulevaisuudesta saa turvetuottajia siirtymään edelleen alalta pois. Pitkäaikaisia energiapoliittisia suunnitelmia kaivataan. Suomi voisi olla turpeen avulla energiaomavarainen.
Valtion Huoltovarmuuskeskus osti menneenä kesänä Neovalta (ent. Vapo) turvetta noin 2 terawattitunnin (TWh) edestä. Se tarkoittaa noin kahta miljoonaa kuutiota jyrsinturvetta tai reilua 1,5 miljoonaa kuutiota palaturvetta.
Turvetta varaudutaan pitämään aumoissa otettavissa käyttöön vuoteen 2028 saakka. Talven mittaan varastoja käytetään tarpeen mukaan ja täydennetään taas kesällä. Yksityisten turvetuottajien kanssa Huoltovarmuuskeskus ei tehnyt kauppoja.
Kahden kuukauden varasto
Määrän riittävyys riippuu talven aiheuttamasta tarpeesta varastojen käyttöönottotilanteessa.
– Karkeasti olemme arvioineet, että polttoturpeen vuosikäyttö voisi olla noin 8-10 TWh. Käyttö painottuu talvikuukausiin, joten siten varasto vastannee lämmityskaudella noin kahden kuukauden tarvetta, kertoo polttoainehuollon johtava varautumisasiantuntija Pia Oesch Huoltovarmuuskeskuksesta.
Huoltovarmuuskeskus suunnittelee varastoivansa turvetta vuodet 2022-2028. Varastossa olevaa turvetta kierrätetään tuona aikana.
– Otetaan vanhaa turvetta käyttöön ja täydennetään uutta lisää tilalle. Virallisesti varastomäärän tavoitetta tarkistetaan alkuvuodesta, mutta henkilökohtaisen arvioni mukaan täydennystarvetta ensi kesänä jonkin verran on. Täydennystarve riippuu toki myös siitä, joudutaanko nykyisiä varastoja ottamaan käyttöön alkaneella lämmityskaudella, Oesch jatkaa.
Huoltovarmuuskeskus ostaa kaiken haluamansa turpeen Neovalta.
– Varastoa ylläpidetään seuraavat vuodet, jotta olemme varautuneet niin Venäjän tuonnin kuin fossiilisten polttoaineiden korvaamiseen energiatuotannossa.
Pitkäaikaisia suunnitelmia kaivataan
Neovan turvetuottajille Huoltovarmuuskeskuksen turveostot tietävät sitä, että työt jatkuvat. Tosin jos varastoja ei käytetä, ei täydennyksiäkään tarvita.
Neova päätti viime vuonna lopettaa turvetuotannon ja on tarmokkaasti myynyt pois omistamiaan turvenevoja. Päästökaupan vuoksi turpeesta on tehty voimaloille kallis polttoaine. Myös maan hallitus on koettanut kiivaasti ajaa turvetuotannon alas, mutta muuttunut maailmantilanne on osoittanut, kuinka tärkeää kotimaisen energian käyttö on.
Epätietoisuus tulevaisuudesta kalvaa. Alalla kaivataan selkeää pitkäaikaista suunnitelmaa. Tuhansia työllistävä ala ei voi odotella joka kevät tietoa siitä, saako kesällä tuottaa turvetta vai ei. Perussuomalaiset haluavat turpeen pysyvän yhtenä tärkeänä osana energian kokonaiskuvassa.
Turve käytetään lämmitykseen
Turpeella pystytään tuottamaan sekä lämpöä että sähköä. Valtion polttoturpeen varmuusvarastot on tarkoitettu vain lämmöntuotannon mahdollistamiseksi vakavissa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa, ei sähköntuotantoon.
– Valtion polttoturpeen varmuusvarastot ovat viimesijainen polttoaine, jonka tarkoitus on turvata yhdyskuntien, eli käytännössä kaukolämpöverkkojen, lämmitys, jos toimijan polttoaineen saanti, sen omat polttoainevarastot ja polttoaineiden hankinta eivät ole riittävät, sanoo vanhempi varautumisasiantuntija Petri Nieminen Huoltovarmuuskeskuksesta.
– Noin 2 TWh:n varmuusvarastot eivät missään tapauksessa riitä kaikille turpeen käyttäjille eivätkä koko lämmityskauden ajaksi, mutta kun vuonna 2021 turpeen koko energiakäyttö oli noin 10 TWh, niin kyllä näistä pieneksi avuksi on. Toki on muistettava, että valtion varmuusvarastoja on “harvemmassa” kuin normaaleja kaupallisia varastoja olisi, eli logistiikka tulee haasteellisemmaksi, kun alueelliset erot ja saatavuus korostuvat, jatkaa Nieminen.
Turve on aumoissa eri puolilla Suomea
Valtion ja valtionyhtiöiden poukkoileva toiminta jatkunee poukkoilevana edelleenkin. Neovan turveurakoitsijat eivät ole vielä saaneet tietoa siitä, minkä verran ensi kesänä on tarkoitus nostaa.
Viime keväänä tavoitteet muuttuivat parin viikon välein. Aluksi ei ollut tarkoitus nostaa juuri yhtään, loppukesästä turvetta haluttiin ylös niin paljon kuin mahdollista ja aumoihin sai kasata myös normaalia kosteampaa turvetta.
Huoltovarmuuskeskuksen ostoista uutisoi ensimmäisenä JP-Kunnallissanomat.
Leena Kurikka
Artikkeliin liittyvät aiheet
- JP-Kunnallissanomat Petri Nieminen Pia Oesch turvevarastot polttoturpeen nosto polttoturve energiaomavaraisuus Neova turvetuottajat energiaturve turvetuotanto varmuusvarastot Huoltovarmuuskeskus Turve Energiapolitiikka
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Elomaa välikysymyskeskustelussa: Suomessa on kotimaisen maatalouden kriisi, jonka kaltaista ei modernina aikana ole koettu

Lulu Ranne toteaa: “Vain Uruguaylla on Suomea kireämpi ilmastopolitiikka”, johon tutkimusjohtaja Juho Rahkonen vastaa: “Suomi on Euroopan Kuuba”

Koskela tyytyväinen perussuomalaisten maaseutupoliittiseen ohjelmaan – “Maaseutu ei kosketa ainoastaan maaseudun asukkaita, vaan koko Suomea”

Purra: Suomen energiapolitiikka ei saisi nojata ideologisiin ratkaisuihin – ”Keskeinen intressi on turvata kohtuuhintaisen energian saanti kansalle”

Peltokangas turpeen energiakäytön kieltämisestä: “Yksi tuhoisimpia aloitteita, mitä olen tässä salissa nähnyt käsiteltävän”

Turvetuottajille ei tule rahaa korvaamaan turpeen alasajoa – rahat menevätkin julkiselle sektorille

Hallituspuolueiden edustajat viivyttelivät kansalaisaloitteen käsittelyn kanssa – ”Edesvastuutonta toimintaa”
Viikon suosituimmat

Hallitus on alentanut jakeluvelvoitetta, polttoaineveroa ja ajoneuvoveroa – ministeri Ranne: ”Me rakennamme Suomea, jossa ei mennä autoilijan kukkarolle”
Suomi on autokansaa, ja tämä näkyy myös hallituksen teoissa, sanoo perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.

Entinen työväenpuolue vasemmistoliitto kannustaa nyt terveitä työikäisiä ideologiseen lorvailuun sosiaalitukien varassa
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela katsoo, että Suomessa terveellä ihmisellä tulisi olla mahdollisuus siirtyä oleskelemaan sosiaalituilla, toisten veronmaksajien kustantaessa hänen elämisensä. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom sen sijaan linjaa, että perussuomalaisille on päivän selvää, että ideologisesti työttömällä ei pidä olla oikeutta muiden veronmaksajien kustantamaan tukeen.

Eduskuntaryhmän pääsihteeri: Vihervasemmisto voitti vaalit – tätä se tarkoittaa kunnissa ja hyvinvointialueilla
Suomen yli puhalsi alue- ja kuntavaaleissa vihervasemmistolainen puhuri, mikä tarkoittaa kuntiin ja hyvinvointialueille kylmää kyytiä, kirjoittaa perussuomalaisten eduskuntaryhmän pääsihteeri Olli Immonen.

Kansanedustaja Antikainen: Tekoäly analysoi Luonnonvarakeskuksen vastaukset ja ehdotti sitten kantelun tekemistä
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen esitti Luonnonvarakeskukselle (Luke) joukon suoria kysymyksiä susikannan kehityksestä, kanta-arvion menetelmistä, laittoman tappamisen arvioinnista ja kansainvälisestä raportoinnista. Hän antoi Lukelle kaksi viikkoa aikaa vastata viralliseen tietopyyntöönsä. Määräaika kului kuitenkin umpeen ilman vastauksia. Vastaukset saapuivat vasta sen jälkeen, kun Antikainen oli 8.4. lähettänyt medialle tiedotteen vastaamattomasta tietopyynnöstä, ja tiedote oli julkaistu Suomen Uutisissa. Luke toimitti vastaukset sähköpostitse samana iltana klo 20.27.

Ministeri Lulu Ranne pistäisi koko Yleisradion johdon vaihtoon: ”Kun on tulosvastuu, niin tulos tai ulos”
Liikenne- ja viestintäministeri, diplomi-insinööri Lulu Ranne keskustelee tuoreessa Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa suomalaisesta mediasta ja erityisesti Yleisradion asemasta. Ohjelman vieraina ovat lakimies ja kilpailuoikeuden asiantuntija Mikko Alkio sekä johdon konsultti, Aamulehden ex-päätoimittaja Jussi Tuulensuu. Ohjelmassa selviää muun muassa, miten monitahoinen hallinnollinen rakenne Yleisradion ympärille onkaan rakentunut, mikä osaltaan on hidasteena Ylen toimintaan ja rahoitukseen kohdistuvien muutoksien tekemiselle.

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla
Ilmastokeskustelu muistuttaa tänään monin tavoin 1600-luvulla käytyjä väittelyitä ja käsityksemme ilmastonmuutoksesta peilaavat yllättävällä tavalla ikivanhoja ajatuksellisia rintamalinjoja. Yhdet vaativat kulutuksen vähentämistä, toiset uskovat vihreään teknologiaan ja kolmannet kieltävät kokonaan ihmisen vaikutuksen ilmastoon.

Saksan tuleva hallitus haluaa kieltää valehtelun ja viedä kansankiihottajilta oikeuden asettua ehdokkaaksi vaaleissa
Saksan kristillisdemokraattien ja demarien hallituskoalitio aikoo säätää desinformaation levittämisen rangaistavaksi teoksi. Valeuutisten levittämistä tehostavien verkkorobottien käyttö kielletään. Mediaa valvomaan se haluaa oman koneistonsa. Kritiikissä kysytään, aikooko mustapunahallitus perustaa myös totuusministeriön.

Yhdysvallat: Valkoinen talo ehdottaa julkisen yleisradiotoiminnan rahoituksen lopettamista

SDP vaatii lähivaalien jälkeen ”reilumpaa” politiikkaa, eli löyhempää talouskuria sotealueille – Miko Bergbom muistuttaa karuista tosiasioista
SDP:n kansanedustaja Tytti Tuppuraisen mukaan alue- ja kuntavaalien tulos kertoo halusta inhimilliseen politiikkaan, mikä demarien kielellä käytännössä tarkoittaisi taloudellisista tavoitteista joustamista. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom muistutti eilisessä A-studiossa edustajakollegaansa, että hyvinvointiyhteiskunnan pystyssä pysyminen on ensisijainen tavoite - ja samalla paras tukiverkko pienituloiselle ihmiselle.

Valtiovarainministeri Riikka Purra: Joko saataisiin veroja oikeaan suuntaan ja kasvu liikkeelle Suomessakin?
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra postaa veroista Facebookissa ja viestipalvelu X:ssä. Purran mukaan Suomi häviää verojen ja talouskasvun Ruotsi-maaottelun.
Uusimmat

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla

Suomen antama kehitysapu väheni 165 miljoonaa euroa yhdessä vuodessa
Toimitus suosittelee
PS Naiset 1/2025

Lue lisää
Perussuomalainen 1/2025

Lue lisää