LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Turvapaikkahakemusten määrä ei pudonnut nollaan – Suomessa jo asuneilta kymmeniä turvapaikkahakemuksia
Iltalehti ehti jo otsikossaan iloita turvapaikkahakemusten määrän pudonneen nollaan. Tämä ei valitettavasti kuitenkaan pidä paikkaansa, sillä Maahanmuuttovirasto on vastaanottanut 36 uutta turvapaikkahakemusta, vaikka rajat ovat kiinni. Lisäksi uusintahakemuksia jo kielteisen päätöksen saaneilta tulee koko ajan.
Torstaina Iltalehti kirjoitti otsikossaan, että “turvapaikkahakemusten määrä putosi nollaan”, jatkaen, että “Suomen rajoilla ei ole jätetty yhtään turvapaikkahakemusta rajaliikenteen rajoitusten käyttöönoton jälkeen”. Jälkimmäinen lause pitää paikkansa, mutta otsikko ei.
Kuten Iltalehden jutussakin kerrotaan, uusia turvapaikkahakemuksia on jätetty ajanjaksolla 19.3.-5.4.2020 yhteensä 36. Tämä tarkoittaa keskimäärin kahta uutta turvapaikkahakemusta päivässä.
Suomessa muilla luvilla oleskelleet hakevat turvapaikkaa
Suomen Uutiset otti yhteyttä Maahanmuuttoviraston turvapaikkayksikön johtaja Antti Lehtiseen kysyäkseen, mistä tässä on kysymys. Lehtinen kertoi, että turvapaikkahakemuksia ottavat vastaan sekä rajavartiolaitos että poliisi. Sen jälkeen kun rajat laitettiin suurelta osin kiinni 19. maaliskuuta, yhtäkään turvapaikkahakemusta ei ole rajanylityksen yhteydessä tehty rajalla, mutta poliisille uusia hakemuksia on jätetty kaikkiaan 36.
– Uusista hakijoista 34:n osalta ei ollut viitteitä poliisin alkuvaiheen selvittelyn osalta siitä, että he olisivat saapuneet Suomeen 19.3. jälkeen, eli henkilöt ovat esimerkiksi oleskelleet Suomessa muilla luvilla, turvapaikkayksikön johtaja Antti Lehtinen selittää.
– Kahden osalta maahantulon ajankohdan selvittely jatkuu turvapaikkatutkinnassa, mutta on toki mahdollista että tämä kysymys jää auki.
Kahden turvapaikanhakijat osalta ei siis tiedetä, miten ja milloin he ovat Suomeen tulleet. Ihan täydellisen varmaa rajojen pitäminen ei siis ole. Valtaosa uusista turvapaikanhakijoista on ilmeisesti oleskellut Suomessa jo pidempään jollakin muulla oleskeluluvalla, kuten työntekijänä tai opiskelijana, ja päättänytkin sitten hakea turvapaikkaa.
Uusintahakemuksia paljon enemmän kuin uusia hakijoita
Tämän vuoden trendinä on ollut se, että uusintahakemuksia tulee enemmän kuin varsinaisia uusia turvapaikkahakemuksia. Nämä uusintahakemukset ovat siis sellaisilta henkilöiltä, jotka ovat jo saaneet Suomesta kielteisen turvapaikkapäätöksen, mutta ovat päättäneet hakea turvapaikkaa uudelleen esittäen uusia perusteita hakemukselleen.
Lain mukaan uusintahakemuksia voi tehdä käytännössä rajoittamattoman määrän. Ylen mukaan yleisimmät uusintahakemusten perusteet ovat kristinuskoon kääntyminen ja seksuaalinen suuntautuminen.
Maahanmuuttoviraston tilastojen mukaan helmikuussa jätettiin kaikkiaan 138 uutta turvapaikkahakemusta. Näistä viisi oli yksintulleita alaikäisiä. Rajojen sulkeminen näkyy vasta maaliskuun kuukausitilastossa, mutta se ei ollut tätä juttua kirjoitettaessa vielä saatavilla Maahanmuuttoviraston tilastosivuilla. Uusintahakemuksia jätettiin helmikuussa paljon enemmän: peräti 200.
Suurin kansallisuusryhmä helmikuussa tehdyissä uusintahakemuksissa olivat irakilaiset, joilta tuli kaikkiaan 96 uusintahakemusta. Seuraavina tulivat somalialaiset (34), afganistanilaiset (25), venäläiset (18) ja ukrainalaiset (14). Maahanmuuttovirastossa riittää siis jatkossakin turvapaikkahakemuksia käsiteltäviksi, vaikka rajat ovatkin kiinni.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- uusintahakemukset rajojen sulkeminen turvapaikkayksikkö Antti Lehtinen Rajavalvonta Migri Maahanmuuttovirasto Turvapaikanhakijat
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Antikainen: Miksi sisäministeri Ohisalo asettaa turvapaikanhakijat kansanterveyden edelle?
Turvapaikanhakijat voivat lampsia maahan, vaikka rajat suljetaan – Purra: Hallituksen linjaus on periaatteena irvokas
Antikainen: Miksi hallitus miettii turvapaikanhakijoita eikä keskity suomalaisten pelastamiseen kriisin keskellä?
Immonen: Turvapaikanhakijoiden uusintahakemus- ja valituskierre on katkaistava – “Joukossa on henkilöitä, jotka selkeästi väärinkäyttävät järjestelmää”
Maahanmuutto romahti ja palautukset jäissä Ruotsissa – viraston väki muihin töihin
Somalinkielisillä yliedustus koronavirustartunnoissa myös Helsingissä
Ruotsin viranomaiset vahvistavat: Somalit, turkkilaiset ja irakilaiset sairastuvat muita useammin koronaan – myös suomalaiset mainittu
Rajavalvonta tepsii – monikansallinen rikollisjoukko jäi kiinni rajalla
Purra, Halla-aho, Peltokangas: Hallitus haluaa jakaa työlupia jopa kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneille – kokoomus olisi vielä hallitustakin avokätisempi
Viikon suosituimmat
Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Näin Yle valeuutisoi pikkutyttöjen teurastuksen
Itäkeskuksen muslimiyrittäjä HS:lle: Hameen on oltava löysä lantion kohdalta, jotta muut miehet kuin minä eivät näe
Helsingin Itäkeskuksen Hansasillalla esillä ollut islamilaisia pukeutumissääntöjä esittelevä kyltti on puhututtanut mediassa ja somessa tällä viikolla. Kyltissä kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa samankaltaisia kylttejä on nähty jo pitkään. Saksassa on tuotu oikeuden eteen myös sharia-poliiseja.
Maahanmuuttopolitiikka kiristyy koko EU:ssa – PS-meppi Sebastian Tynkkynen: ”Ratkaisujen aika on tullut” – kokoomuksen meppi Aura Salla nosti äärioikeistokortin
Euroopan unionin maahanmuuttopolitiikka on liikkeessä ja kääntymässä selvästi tiukempaan suuntaan. Sekä keskeisissä EU-toimielimissä että jäsenvaltioiden hallinnoissa ilmenee tahtotilaa tiukentaa maahanmuuton sääntöjä ja tehostaa laittomasti EU:ssa oleskelevien palautuksia. - Ihmisoikeuksista EU:ssa pidetään jatkossakin kiinni, mutta kenenkään ihmisoikeus ei ole oleskelu laittomasti EU-maissa, perussuomalaisten meppi Sebastian Tynkkynen sanoo.
Vihersiirtymä vastatuulessa: Saksalaisautoilijat vaihtavat sähköautonsa bensaan ja dieseliin
Autoilijoiden siirtyminen sähköisiin kulkuvälineisiin tökkii välittömästi, kun tuet loppuvat. Saksassa jopa kolmannes sähköautoaan vaihtaneista on siirtynyt takaisin bensaan tai dieseliin sen jälkeen, kun avustukset hiipuivat. Tavoite fossiilivapaasta uusien autojen kaupasta vuonna 2035 karkaa yhä kauemmaksi.
Mäenpää: Itäkeskuksen kyltit seurausta vihreiden maahanmuuttopolitiikasta
Yksi kuluvan viikon kuumimmista puheenaiheista on ollut Helsingin Itäkeskukseen ilmestynyt herättänyt ohjetaulu koskien musliminaisten pukeutumista. Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää muistuttaa ohjeistuksesta pöyristynyttä vihreiden puheenjohtajaa Sofia Virtaa siitä, että tapahtunut on seurasta vihreidenkin tukemasta avoimien rajojen maahanmuuttopolitiikasta.
Yle kehysti Trumpin kampanjatilaisuuden vitsin rasismiksi: ”Roskasaari” – tosiasiassa Puerto Rico hukkuu roskiin
Ylen toimittajien mieleen ei tullut tarkistaa, miksi Amerikassa on ennenkin kutsuttu Puerto Ricoa roskasaareksi. Rasismi ei liity asiaan, vaan vertaus on sangen kirjaimellinen, koska roskia Puerto Ricossa riittää. Saaren asukkaiden yksi suurimpia ongelmia onkin jäteasemien tilan puute, ja eri arvioiden mukaan kaatopaikkatila saattaa loppua kesken 2–4 vuodessa.
Kamala Harris on positiivisen erityiskohtelun tuotos – maailman menestynein “DEI-rekry”
Kamala Harris on uransa joka käänteessä hyötynyt siitä, että hän on nainen ja kuuluu rodulliseen vähemmistöön. Hän on malliesimerkki siitä, miten paljon positiivinen erityiskohtelu voi edistää vähemmistöjen menestystä. Varapresidenttinä hän oli Bidenin "DEI-rekry", joka lopulta syrjäytti presidentti Bidenin. Nyt hänellä on mahdollisuus nousta maailman mahtavimman maan presidentiksi.
PS-Nuoriso: Suomessa ei ole sijaa sharia-laille
Perussuomalainen Nuoriso on tyrmistynyt, mutta ei vähääkään yllättynyt islamilaisten pukeutumissääntöjen julistamisesta Itäkeskuksessa. Uutisoidussa julisteessa kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa julisteet ovatkin jo vuosia sitten vaihtuneet islamistisiin “sharia-poliiseihin”, jotka häiriköivät kansalaisia islamilaisten oppien rikkomisesta.
Koko läntinen maailma velloo tunnemyrskyissä – Suomestakin tuli puberteettiyhteiskunta, jota rakennetaan fiilispohjalta
Tietokirjailija-kouluttaja Katleena Kortesuon uutuuskirja "Tunteet tapissa" kertoo havainnollisesti, kuinka olemme siirtyneet tietopohjaisesta konsensusyhteiskunnasta tunneuskovaisuuden maailmaan, jonka perustukset valettiin 1980- ja 1990-luvuilla. Monelta osin yhteiskuntamme on kuin 13-vuotias teini, joka kokee tunteita vahvasti ja viskoutuu tunnemyrskyn mukana milloin mihinkin suuntaan. Pelkkä tunne on kuitenkin surkea kumppani silloin, jos edessä on vaikea ja kauaskantoinen päätös.
Kun transkiihkoilu tieteen jyräsi: woke-aktivistilääkäri salasi tutkimustulokset, joiden mukaan murrosiän siirtäminen ei paranna nuorten mielenterveyttä
Merkittävänä transoikeuksien puolestapuhujana tunnettu lääkäri myönsi estäneensä julkaisemasta tutkimustuloksia vuosikymmenen takaisesta hankkeesta, jonka tulokset eivät miellyttäneet häntä. Veronmaksajien rahoittaman, 10 miljoonaa dollaria maksaneen hankkeen tarkoituksena oli selvittää murrosikää jarruttavien hoitojen vaikutuksia amerikkalaislapsiin. Tutkimuksesta ei löytynyt näyttöä sille, että murrosiän lykkääminen parantaisi potilaiden mielenterveyttä. New York Timesin haastattelema kohutohtori Johanna Olson-Kennedy uskoo, että lapsille suunnattujen transhoitojen kriitikot saattaisivat hyödyntää tutkimustuloksia poliittisesti. Olson-Kennedyn toimintaa on arvosteltu tieteen vastaiseksi. Kriitikot huomauttavat, että tutkimustulosten panttaaminen estää kansaa saamasta tieteellistä tietoa aiheesta, joka jakaa amerikkalaisten mielipiteitä erittäin jyrkästi.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää