LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Turvapaikkahakemusten määrä ei pudonnut nollaan – Suomessa jo asuneilta kymmeniä turvapaikkahakemuksia
Iltalehti ehti jo otsikossaan iloita turvapaikkahakemusten määrän pudonneen nollaan. Tämä ei valitettavasti kuitenkaan pidä paikkaansa, sillä Maahanmuuttovirasto on vastaanottanut 36 uutta turvapaikkahakemusta, vaikka rajat ovat kiinni. Lisäksi uusintahakemuksia jo kielteisen päätöksen saaneilta tulee koko ajan.
Torstaina Iltalehti kirjoitti otsikossaan, että “turvapaikkahakemusten määrä putosi nollaan”, jatkaen, että “Suomen rajoilla ei ole jätetty yhtään turvapaikkahakemusta rajaliikenteen rajoitusten käyttöönoton jälkeen”. Jälkimmäinen lause pitää paikkansa, mutta otsikko ei.
Kuten Iltalehden jutussakin kerrotaan, uusia turvapaikkahakemuksia on jätetty ajanjaksolla 19.3.-5.4.2020 yhteensä 36. Tämä tarkoittaa keskimäärin kahta uutta turvapaikkahakemusta päivässä.
Suomessa muilla luvilla oleskelleet hakevat turvapaikkaa
Suomen Uutiset otti yhteyttä Maahanmuuttoviraston turvapaikkayksikön johtaja Antti Lehtiseen kysyäkseen, mistä tässä on kysymys. Lehtinen kertoi, että turvapaikkahakemuksia ottavat vastaan sekä rajavartiolaitos että poliisi. Sen jälkeen kun rajat laitettiin suurelta osin kiinni 19. maaliskuuta, yhtäkään turvapaikkahakemusta ei ole rajanylityksen yhteydessä tehty rajalla, mutta poliisille uusia hakemuksia on jätetty kaikkiaan 36.
– Uusista hakijoista 34:n osalta ei ollut viitteitä poliisin alkuvaiheen selvittelyn osalta siitä, että he olisivat saapuneet Suomeen 19.3. jälkeen, eli henkilöt ovat esimerkiksi oleskelleet Suomessa muilla luvilla, turvapaikkayksikön johtaja Antti Lehtinen selittää.
– Kahden osalta maahantulon ajankohdan selvittely jatkuu turvapaikkatutkinnassa, mutta on toki mahdollista että tämä kysymys jää auki.
Kahden turvapaikanhakijat osalta ei siis tiedetä, miten ja milloin he ovat Suomeen tulleet. Ihan täydellisen varmaa rajojen pitäminen ei siis ole. Valtaosa uusista turvapaikanhakijoista on ilmeisesti oleskellut Suomessa jo pidempään jollakin muulla oleskeluluvalla, kuten työntekijänä tai opiskelijana, ja päättänytkin sitten hakea turvapaikkaa.
Uusintahakemuksia paljon enemmän kuin uusia hakijoita
Tämän vuoden trendinä on ollut se, että uusintahakemuksia tulee enemmän kuin varsinaisia uusia turvapaikkahakemuksia. Nämä uusintahakemukset ovat siis sellaisilta henkilöiltä, jotka ovat jo saaneet Suomesta kielteisen turvapaikkapäätöksen, mutta ovat päättäneet hakea turvapaikkaa uudelleen esittäen uusia perusteita hakemukselleen.
Lain mukaan uusintahakemuksia voi tehdä käytännössä rajoittamattoman määrän. Ylen mukaan yleisimmät uusintahakemusten perusteet ovat kristinuskoon kääntyminen ja seksuaalinen suuntautuminen.
Maahanmuuttoviraston tilastojen mukaan helmikuussa jätettiin kaikkiaan 138 uutta turvapaikkahakemusta. Näistä viisi oli yksintulleita alaikäisiä. Rajojen sulkeminen näkyy vasta maaliskuun kuukausitilastossa, mutta se ei ollut tätä juttua kirjoitettaessa vielä saatavilla Maahanmuuttoviraston tilastosivuilla. Uusintahakemuksia jätettiin helmikuussa paljon enemmän: peräti 200.
Suurin kansallisuusryhmä helmikuussa tehdyissä uusintahakemuksissa olivat irakilaiset, joilta tuli kaikkiaan 96 uusintahakemusta. Seuraavina tulivat somalialaiset (34), afganistanilaiset (25), venäläiset (18) ja ukrainalaiset (14). Maahanmuuttovirastossa riittää siis jatkossakin turvapaikkahakemuksia käsiteltäviksi, vaikka rajat ovatkin kiinni.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- uusintahakemukset rajojen sulkeminen turvapaikkayksikkö Antti Lehtinen Rajavalvonta Migri Maahanmuuttovirasto Turvapaikanhakijat
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Antikainen: Miksi sisäministeri Ohisalo asettaa turvapaikanhakijat kansanterveyden edelle?
Turvapaikanhakijat voivat lampsia maahan, vaikka rajat suljetaan – Purra: Hallituksen linjaus on periaatteena irvokas
Antikainen: Miksi hallitus miettii turvapaikanhakijoita eikä keskity suomalaisten pelastamiseen kriisin keskellä?
Immonen: Turvapaikanhakijoiden uusintahakemus- ja valituskierre on katkaistava – “Joukossa on henkilöitä, jotka selkeästi väärinkäyttävät järjestelmää”
Maahanmuutto romahti ja palautukset jäissä Ruotsissa – viraston väki muihin töihin
Somalinkielisillä yliedustus koronavirustartunnoissa myös Helsingissä
Ruotsin viranomaiset vahvistavat: Somalit, turkkilaiset ja irakilaiset sairastuvat muita useammin koronaan – myös suomalaiset mainittu
Rajavalvonta tepsii – monikansallinen rikollisjoukko jäi kiinni rajalla
Purra, Halla-aho, Peltokangas: Hallitus haluaa jakaa työlupia jopa kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneille – kokoomus olisi vielä hallitustakin avokätisempi
Viikon suosituimmat
Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Huuhaa-kyselytutkimukset hakkaavat viattomia äijiä
Tappelut ”mustien ja valkoisten” oppilaiden välillä jatkuneet koko syksyn ruotsalaiskoulussa – ”Traagista”, valittaa paikallispoliisi
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Lähi-idästä kotoisin olevat naiset toivovat burkakieltoa: “Ennen kun tulin Suomeen, en ollut nähnyt burkaa”
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Emmi Nuorgam: “Vihaan mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä”
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Rydman: Helsingistä tehtävä jälleen turvallinen – ”On luovuttava politiikasta, joka karkottaa pääkaupungista hyvät veronmaksajat ja täyttää sen väkivaltaisilla jengeillä ja islamistisaarnaajilla”
Helsingin pormestariksi pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman haluaa palauttaa pääkaupunkimme takaisin tunnollisille työssäkäyville ihmisille ja uutterille yrittäjille. - Helsinki kuuluu niihin alueisiin maassamme, jotka eniten kärsivät vääränlaisesta maahanmuuttopolitiikasta, Rydman sanoo.
Halla-aho: “Tällä tavoin venäläisille voitaisiin osoittaa, että vaikka kello käy, niin kello ei käy heidän hyväkseen”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Päivän pointti: Trump valitsi ministeriksi huippuyliopistosta valmistuneen sotaveteraanin – valtamedia ja vasemmistomeppi veivasivat tittelin tv-juontajaksi
Yhdysvaltain presidentiksi valitun Donald Trumpin tuoreet henkilövalinnat tulevaan hallintoonsa aiheuttavat ahdistusta mediassa ja Trumpin politiikan vastustajissa. Reaktiot ovat samankaltaisia Atlantin valtameren molemmilla puolilla.
Analyysi: Yhdysvalloissa vasemmisto radikalisoitui pienessä ajassa ja vieraantui hyvin kauas keskivertoäänestäjistä, ilmiö aiheuttaa vasemmistolle näköharhan
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Mitä ihmettä? Britanniassa poliisi ilmestyi palkitun toimittajan ovelle, ilmoitti tutkivansa “ei-rikollista viharikostapausta”, muttei suostunut kertomaan, mistä oli kyse
Johtavat brittiläiset poliitikot ovat esittäneet voimakasta kritiikkiä poliisille, joka tutkii Telegraph-lehden toimittajan sosiaalisen median julkaisua. Essexin poliisi ilmestyi viime sunnuntaina palkitun toimittaja Allison Pearsonin ovelle ja kertoi tutkivansa tämän vuoden takaista sosiaalisen median päivitystä ”ei-rikollisena viharikostapauksena”. Poliisi kieltäytyi kertomasta tarkemmin edes tutkinnan alaiselle Pearsonille, mitä sisältöä tutkinta koskee. Tapaus on herättänyt kansainvälistä huomiota, ja sitä on verrattu orwellilaiseen fiktioon.
Suomen ja Somalian välinen maaohjelman kautta tapahtuva kehitysyhteistyö keskeytetään – ministeri Tavio: Suomi ei voi jatkaa kehitysyhteistyötä maan kanssa, joka ei ota takaisin omia kansalaisiaan
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Uusimmat
Jaana Strandman: Hallitus vahvistaa lasten oikeuksia
Miko Bergbom: Päätös Somalian maaohjelman keskeyttämisestä on oikea
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää