

LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Turvapaikkahakemusten määrä ei pudonnut nollaan – Suomessa jo asuneilta kymmeniä turvapaikkahakemuksia
Iltalehti ehti jo otsikossaan iloita turvapaikkahakemusten määrän pudonneen nollaan. Tämä ei valitettavasti kuitenkaan pidä paikkaansa, sillä Maahanmuuttovirasto on vastaanottanut 36 uutta turvapaikkahakemusta, vaikka rajat ovat kiinni. Lisäksi uusintahakemuksia jo kielteisen päätöksen saaneilta tulee koko ajan.
Torstaina Iltalehti kirjoitti otsikossaan, että “turvapaikkahakemusten määrä putosi nollaan”, jatkaen, että “Suomen rajoilla ei ole jätetty yhtään turvapaikkahakemusta rajaliikenteen rajoitusten käyttöönoton jälkeen”. Jälkimmäinen lause pitää paikkansa, mutta otsikko ei.
Kuten Iltalehden jutussakin kerrotaan, uusia turvapaikkahakemuksia on jätetty ajanjaksolla 19.3.-5.4.2020 yhteensä 36. Tämä tarkoittaa keskimäärin kahta uutta turvapaikkahakemusta päivässä.
Suomessa muilla luvilla oleskelleet hakevat turvapaikkaa
Suomen Uutiset otti yhteyttä Maahanmuuttoviraston turvapaikkayksikön johtaja Antti Lehtiseen kysyäkseen, mistä tässä on kysymys. Lehtinen kertoi, että turvapaikkahakemuksia ottavat vastaan sekä rajavartiolaitos että poliisi. Sen jälkeen kun rajat laitettiin suurelta osin kiinni 19. maaliskuuta, yhtäkään turvapaikkahakemusta ei ole rajanylityksen yhteydessä tehty rajalla, mutta poliisille uusia hakemuksia on jätetty kaikkiaan 36.
– Uusista hakijoista 34:n osalta ei ollut viitteitä poliisin alkuvaiheen selvittelyn osalta siitä, että he olisivat saapuneet Suomeen 19.3. jälkeen, eli henkilöt ovat esimerkiksi oleskelleet Suomessa muilla luvilla, turvapaikkayksikön johtaja Antti Lehtinen selittää.
– Kahden osalta maahantulon ajankohdan selvittely jatkuu turvapaikkatutkinnassa, mutta on toki mahdollista että tämä kysymys jää auki.
Kahden turvapaikanhakijat osalta ei siis tiedetä, miten ja milloin he ovat Suomeen tulleet. Ihan täydellisen varmaa rajojen pitäminen ei siis ole. Valtaosa uusista turvapaikanhakijoista on ilmeisesti oleskellut Suomessa jo pidempään jollakin muulla oleskeluluvalla, kuten työntekijänä tai opiskelijana, ja päättänytkin sitten hakea turvapaikkaa.
Uusintahakemuksia paljon enemmän kuin uusia hakijoita
Tämän vuoden trendinä on ollut se, että uusintahakemuksia tulee enemmän kuin varsinaisia uusia turvapaikkahakemuksia. Nämä uusintahakemukset ovat siis sellaisilta henkilöiltä, jotka ovat jo saaneet Suomesta kielteisen turvapaikkapäätöksen, mutta ovat päättäneet hakea turvapaikkaa uudelleen esittäen uusia perusteita hakemukselleen.
Lain mukaan uusintahakemuksia voi tehdä käytännössä rajoittamattoman määrän. Ylen mukaan yleisimmät uusintahakemusten perusteet ovat kristinuskoon kääntyminen ja seksuaalinen suuntautuminen.
Maahanmuuttoviraston tilastojen mukaan helmikuussa jätettiin kaikkiaan 138 uutta turvapaikkahakemusta. Näistä viisi oli yksintulleita alaikäisiä. Rajojen sulkeminen näkyy vasta maaliskuun kuukausitilastossa, mutta se ei ollut tätä juttua kirjoitettaessa vielä saatavilla Maahanmuuttoviraston tilastosivuilla. Uusintahakemuksia jätettiin helmikuussa paljon enemmän: peräti 200.
Suurin kansallisuusryhmä helmikuussa tehdyissä uusintahakemuksissa olivat irakilaiset, joilta tuli kaikkiaan 96 uusintahakemusta. Seuraavina tulivat somalialaiset (34), afganistanilaiset (25), venäläiset (18) ja ukrainalaiset (14). Maahanmuuttovirastossa riittää siis jatkossakin turvapaikkahakemuksia käsiteltäviksi, vaikka rajat ovatkin kiinni.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- uusintahakemukset rajojen sulkeminen turvapaikkayksikkö Antti Lehtinen Rajavalvonta Migri Maahanmuuttovirasto Turvapaikanhakijat
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Antikainen: Miksi sisäministeri Ohisalo asettaa turvapaikanhakijat kansanterveyden edelle?

Turvapaikanhakijat voivat lampsia maahan, vaikka rajat suljetaan – Purra: Hallituksen linjaus on periaatteena irvokas

Antikainen: Miksi hallitus miettii turvapaikanhakijoita eikä keskity suomalaisten pelastamiseen kriisin keskellä?

Immonen: Turvapaikanhakijoiden uusintahakemus- ja valituskierre on katkaistava – “Joukossa on henkilöitä, jotka selkeästi väärinkäyttävät järjestelmää”

Maahanmuutto romahti ja palautukset jäissä Ruotsissa – viraston väki muihin töihin

Somalinkielisillä yliedustus koronavirustartunnoissa myös Helsingissä

Ruotsin viranomaiset vahvistavat: Somalit, turkkilaiset ja irakilaiset sairastuvat muita useammin koronaan – myös suomalaiset mainittu

Rajavalvonta tepsii – monikansallinen rikollisjoukko jäi kiinni rajalla

Purra, Halla-aho, Peltokangas: Hallitus haluaa jakaa työlupia jopa kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneille – kokoomus olisi vielä hallitustakin avokätisempi
Viikon suosituimmat

Käsittämätön kahakka vaaliteltalla – Sofia Virta usutti avustajiaan häiriköimään työtään tekevää toimittajaa – kameraa revittiin kädestä, naamaan läpsittiin vaaliesitteillä
”En ole 20 toimittajavuoden aikana nähnyt poliitikkoa, joka hoitaisi mediasuhteitaan yhtä ala-arvoisesti.”

Hallitus on alentanut jakeluvelvoitetta, polttoaineveroa ja ajoneuvoveroa – ministeri Ranne: ”Me rakennamme Suomea, jossa ei mennä autoilijan kukkarolle”
Suomi on autokansaa, ja tämä näkyy myös hallituksen teoissa, sanoo perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.

Vaalivalvojaiset – suora lähetys

Entinen työväenpuolue vasemmistoliitto kannustaa nyt terveitä työikäisiä ideologiseen lorvailuun sosiaalitukien varassa
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela katsoo, että Suomessa terveellä ihmisellä tulisi olla mahdollisuus siirtyä oleskelemaan sosiaalituilla, toisten veronmaksajien kustantaessa hänen elämisensä. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom sen sijaan linjaa, että perussuomalaisille on päivän selvää, että ideologisesti työttömällä ei pidä olla oikeutta muiden veronmaksajien kustantamaan tukeen.

Eduskuntaryhmän pääsihteeri: Vihervasemmisto voitti vaalit – tätä se tarkoittaa kunnissa ja hyvinvointialueilla
Suomen yli puhalsi alue- ja kuntavaaleissa vihervasemmistolainen puhuri, mikä tarkoittaa kuntiin ja hyvinvointialueille kylmää kyytiä, kirjoittaa perussuomalaisten eduskuntaryhmän pääsihteeri Olli Immonen.

Wille Rydman: Helsingin poliittisesta ilmapiiristä tulossa punavihreä – ”Ihmiset tulevat ainakin näkemään, mihin suuntaan Helsinkiä ei pidä viedä”
Perussuomalaiset saa Helsinkiin pienen valtuustoryhmän. - Teemme valtuustossa kaiken sen minkä voimme. Edustamme tervehenkistä sinivalkoista politiikkaa, ja pidämme ääntä senkin edestä, minkä vaalituloksessa menetimme, Wille Rydman sanoo ja kehottaa ammentamaan valituloksesta sisua.

Kansanedustaja Antikainen: Tekoäly analysoi Luonnonvarakeskuksen vastaukset ja ehdotti sitten kantelun tekemistä
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen esitti Luonnonvarakeskukselle (Luke) joukon suoria kysymyksiä susikannan kehityksestä, kanta-arvion menetelmistä, laittoman tappamisen arvioinnista ja kansainvälisestä raportoinnista. Hän antoi Lukelle kaksi viikkoa aikaa vastata viralliseen tietopyyntöönsä. Määräaika kului kuitenkin umpeen ilman vastauksia. Vastaukset saapuivat vasta sen jälkeen, kun Antikainen oli 8.4. lähettänyt medialle tiedotteen vastaamattomasta tietopyynnöstä, ja tiedote oli julkaistu Suomen Uutisissa. Luke toimitti vastaukset sähköpostitse samana iltana klo 20.27.

Miko Bergbom: Perussuomalaiset on politiikan hammaslääkäri, SDP karkkipussi
Kansanedustaja Miko Bergbom vertaa perussuomalaisten toimivan politiikassa kuin hammaslääkäri, joka tekee oikeita asioita, mutta jonka tuoliin ei ehkä aina ole niin kiva istahtaa. Vastaavasti SDP toimii politiikassa tarjoten äänestäjilleen pulleaa karkkipussia. - Surullisena olen seurannut SDP:n ”kaikki voi tehdä velaksi” -kampanjaa. Rahaa on helppo luvata lisää, mutta pelkään sitä, että SDP:n lupaukset tulevat johtamaan ympäri Suomea kuntaveron korotuksiin, Bergbom sanoo.

Ministeri Lulu Ranne pistäisi koko Yleisradion johdon vaihtoon: ”Kun on tulosvastuu, niin tulos tai ulos”
Liikenne- ja viestintäministeri, diplomi-insinööri Lulu Ranne keskustelee tuoreessa Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa suomalaisesta mediasta ja erityisesti Yleisradion asemasta. Ohjelman vieraina ovat lakimies ja kilpailuoikeuden asiantuntija Mikko Alkio sekä johdon konsultti, Aamulehden ex-päätoimittaja Jussi Tuulensuu. Ohjelmassa selviää muun muassa, miten monitahoinen hallinnollinen rakenne Yleisradion ympärille onkaan rakentunut, mikä osaltaan on hidasteena Ylen toimintaan ja rahoitukseen kohdistuvien muutoksien tekemiselle.

Puoluesihteeri Vuorenpää vaalituloksesta: Tämä on opetus
Uusimmat

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla

Suomen antama kehitysapu väheni 165 miljoonaa euroa yhdessä vuodessa
Toimitus suosittelee
PS Naiset 1/2025

Lue lisää
Perussuomalainen 1/2025

Lue lisää