

LEHTIKUVA
Turvapaikanhakijoita ei näy leipäjonoissa
Netissä liikkuu huhuja, joiden mukaan vähävaraisille tarkoitetuista leipäjonoista on jaettu ruokaa myös turvapaikanhakijoille.
Hallitus selvittää parhaillaan, voiko oleskeluluvan saaneet turvapaikanhakijat siirtää asumisperusteisesta sosiaaliturvasta kotouttamisjärjestelmään. Kelan tutkija Jussi Tervola arvioi, että leikkauksien myötä turvapaikan saaneet saattaisivat joutua leipäjonoihin.
– Ymmärrän kyllä kovat säästöpaineet, mutta leikkaaminen olisi tasa-arvon kannalta ongelmallinen ratkaisu.
Tervolan mielestä oikeaa tasoa mitattaessa on otettava huomioon kaksi vastakkaista tekijää: sen pitäisi olla riittävä elämiseen mutta samalla myös kannustava työntekoon.
– Tutkimusten mukaan nykyinenkään toimeentulotuki ei riitä kattamaan kohtuullista vähimmäiselintasoa. Oletettavasti leikattu tuki riittää näin ollen vielä huonommin, oli kyse sitten kantaväestöstä tai turvapaikan saaneesta.
Tervola viittaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen arviointiraporttiin perusturvan riittävyydestä. Tervolan mielestä leikkaamisten sijaan olisi hyvä panostaa kotouttamiseen ja esimerkiksi kielikurssien jonojen karsimiseen.
– Tärkeää olisi, että turvapaikan saaneet oppisivat kielen nopeasti ja saisivat sitä kautta paremmat edellytykset työllistymiselle.
Ruokaa ei jaeta pakolaisille
Sosiaalisessa mediassa levitettiin pari päivää sitten kuvaa leipäpaketista ja tonnikalapurkista. Alla oli teksti, jossa ruokaa hakenut henkilö kertoi saaneensa ainoastaan nämä ruoka-aineet Turun Pelastusarmeijan leipäjonosta.
Tekstissä kirjoitettiin myös, kuinka ruokaa lähetetään pakolaisille majoituskeskukseen, ja että sen takia ruoka oli loppumassa. Kuvan jakanut henkilö väitti, että hän oli kuullut asiasta palvelukeskuksen ruoan jakajalta. Turun palvelukeskuksen johtaja Johanna Menander kumoaa huhut.
– Leipäjonot perustuvat vapaaehtoistyöhön. Ihmiset tekevät täällä töitä ilmaiseksi, ja siksi tuntuu jotenkin hämmentävältä, että auttamassa olevien ihmisten työstä levitetään perättömiä huhuja. Moni on pahoittanut mielensä.
”Turvapaikanhakijoilla ei ole
edes tarvetta tulla ruokajonoon”
Pelastusarmeijalla ei ole mitään tekemistä pakolaisten vastaanottokeskuksien kanssa.
– Muistan kyllä, kun tämä nainen kävi, ja muistan myös sen, että hänelle annettiin leipää ja tonnikalaa. Mutta ruoan vähäinen määrä ei johtunut siitä, että ruokaa lähetettäisiin pakolaisille, Menander painottaa.
Menader toteaa, että Pelastusarmeija ei edes voisi auttaa pakolaisia, vaikka haluaisi. Sen takia turvapaikanhakijoita ei ole koskaan näkynyt ruokajonoissakaan. Tähän on yksinkertainen syy: ilman Kela-korttia ruokaa ei anneta.
– Eikä heillä ole edes tarvetta tulla ruokajonoon. Heille jaetaan ruokaa vastaanottopaikoissa.
Menander muistuttaa, että ruokajonojen jako perustuu joka tapauksessa tasa-arvoisuuteen.
– Ei ole väliä, onko muslimi vai valkoihoinen. Kaikkia hädässä olevia autetaan mahdollisuuksien mukaan.
Ruoan määrä vaihtelee
Leipäjonossa jaettava ruoka tulee lahjoituksina muun muassa kaupoista. Sen takia ruokamäärä vaihtelee. Joskus sitä on enemmän ja joskus vähemmän.
– Tämä kyseinen henkilö tuli vähän ennen jakelun loppumista, ja siksi ruokaa ei ollut kovin paljon jäljellä, Menander toteaa ja lisää:
– Lahjoituksia otetaan mielellään vastaan enemmänkin, että ruokaa riittäisi kaikille yhtä paljon.
Pelastusarmeijan leipäjono toimii Turussa viitenä päivänä viikossa, aamukymmenestä yhteen. Jaossa on muun muassa perunaa, lihaa, vihanneksia, leipää ja maitotuotteita. Ruoka jaetaan perhekoon mukaisesti.
– Viisihenkinen perhe saa enemmän kuin yksihenkinen talous. Maito annetaan ensisijaisesti lapsiperheille.
VERA MIETTINEN
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Rantanen: Laittomasti maassa olevien hätämajoitukseen myönnetyt rahat olisivat kuuluneet Hurstin ruoka-avulle – “Nälkä ei odota”

Ruoka-avun tarve rajussa kasvussa
Viikon suosituimmat

Hallitus on alentanut jakeluvelvoitetta, polttoaineveroa ja ajoneuvoveroa – ministeri Ranne: ”Me rakennamme Suomea, jossa ei mennä autoilijan kukkarolle”
Suomi on autokansaa, ja tämä näkyy myös hallituksen teoissa, sanoo perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.

Helsingin teologisessa tiedekunnassa opiskeleva nainen kirjoitti loppuesseeseensä sanan “islamisaatio”, ja bumerangihan siitä tuli – “Ei voida arvostella”
Opiskelija käytti tenttivastauksensa yhdessä osassa sanaa ”islamisaatio.” Tentaattori ilmoitti, ettei tenttivastausta voi arvioida, koska siinä esiintyi termi, joka ei yliopiston mielestä ollut "akateemisesti vakiintunut". Tapaus osuu tieteenteon ytimeen. Opiskelija oli ehdottanut islamisaatiota jatkotutkimuksen aiheeksi. Jos jotakin väitettyä tai oletettua ilmiötä ei saa ehdottaa edes tutkimuskohteeksi siksi, että ilmiö ei ole ”akateemisesti vakiintunut”, putoaa tutkimukselta pohja. Yliopistojen tehtävä kun on juurikin tutkia sitä, mikä ei ole vielä tiedossa.

Entinen työväenpuolue vasemmistoliitto kannustaa nyt terveitä työikäisiä ideologiseen lorvailuun sosiaalitukien varassa
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela katsoo, että Suomessa terveellä ihmisellä tulisi olla mahdollisuus siirtyä oleskelemaan sosiaalituilla, toisten veronmaksajien kustantaessa hänen elämisensä. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom sen sijaan linjaa, että perussuomalaisille on päivän selvää, että ideologisesti työttömällä ei pidä olla oikeutta muiden veronmaksajien kustantamaan tukeen.

Ministeri Lulu Ranne pistäisi koko Yleisradion johdon vaihtoon: ”Kun on tulosvastuu, niin tulos tai ulos”
Liikenne- ja viestintäministeri, diplomi-insinööri Lulu Ranne keskustelee tuoreessa Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa suomalaisesta mediasta ja erityisesti Yleisradion asemasta. Ohjelman vieraina ovat lakimies ja kilpailuoikeuden asiantuntija Mikko Alkio sekä johdon konsultti, Aamulehden ex-päätoimittaja Jussi Tuulensuu. Ohjelmassa selviää muun muassa, miten monitahoinen hallinnollinen rakenne Yleisradion ympärille onkaan rakentunut, mikä osaltaan on hidasteena Ylen toimintaan ja rahoitukseen kohdistuvien muutoksien tekemiselle.

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla
Ilmastokeskustelu muistuttaa tänään monin tavoin 1600-luvulla käytyjä väittelyitä ja käsityksemme ilmastonmuutoksesta peilaavat yllättävällä tavalla ikivanhoja ajatuksellisia rintamalinjoja. Yhdet vaativat kulutuksen vähentämistä, toiset uskovat vihreään teknologiaan ja kolmannet kieltävät kokonaan ihmisen vaikutuksen ilmastoon.

Saksan tuleva hallitus haluaa kieltää valehtelun ja viedä kansankiihottajilta oikeuden asettua ehdokkaaksi vaaleissa
Saksan kristillisdemokraattien ja demarien hallituskoalitio aikoo säätää desinformaation levittämisen rangaistavaksi teoksi. Valeuutisten levittämistä tehostavien verkkorobottien käyttö kielletään. Mediaa valvomaan se haluaa oman koneistonsa. Kritiikissä kysytään, aikooko mustapunahallitus perustaa myös totuusministeriön.

Yhdysvallat: Valkoinen talo ehdottaa julkisen yleisradiotoiminnan rahoituksen lopettamista

Hallitus harkitsee vakavasti palkkojen veroalea – SAK, jonka pitäisi olla duunareiden puolella, aloitti heti neliraajajarrutuksen: Vastustaa työntekijöiden ostovoiman vahvistamista
SAK ja ay-liike laajemminkin on jyrkästi asettunut vastustamaan hallituksen kaavailemaa ansiotuloverotuksen keventämistä - siitäkin huolimatta, että matalampi verotus tarkoittaa enemmän käteen jäävää vastiketta työn tekemisestä. Kokonaisuudessa kannattaa huomata, että vaikka veronalennukset hyödyttävätkin työntekijää ja lisäävät ostovoimaa, liitot eivät veronalennuksista hyödy mitään.

Valtiovarainministeri Riikka Purra: Joko saataisiin veroja oikeaan suuntaan ja kasvu liikkeelle Suomessakin?
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra postaa veroista Facebookissa ja viestipalvelu X:ssä. Purran mukaan Suomi häviää verojen ja talouskasvun Ruotsi-maaottelun.

Ministeri Ranne: Asfaltti tuoksuu taas tänä kesänä – ”Tiehankkeet työllistävät nimenomaan suomalaisia”
Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne kertoo, että teitä korjataan taas ennätystahtiin perussuomalaisten vahtivuorolla.