

LEHTIKUVA
Turvapaikanhakijoiden valituksista 3,8 miljoonan euron lasku
Turvapaikanhakijoiden tekemät valitukset kielteisistä päätöksistä voivat jopa viisinkertaistua uusien turvapaikkahakijoiden myötä. Valtiolle se tarkoittaa 3,8 miljoonan euron kustannuksia.
Vaikka uusien turvapaikanhakijoiden valituksia ei ole vielä ehtinyt tulla Helsingin hallinto-oikeuteen käsiteltäväksi, tulevista määristä on keskusteltu sisäisesti hallinto-oikeudessa sekä oikeusministeriön kanssa, Helsingin hallinto-oikeuden ylituomari Liisa Heikkilä kertoo.
Arvioita valituksien määrän kasvusta on tehty useita, joista yksi on määritelty alkuvuoden budjetin laatimisen yhteydessä. Silloin turvapaikanhakijoiden määräksi arvioitiin 15 000. Tämän luvun mukaan hallinto-oikeus vastaanottaisi jatkossa vuosittain 5 000 turvapaikkahakemuksien valitusta, kun normaalisti määrä on ollut tuhat hakemusta vuodessa.
Käsittelyaika yli puoli vuotta
Arviot ovat jonkin verran alakanttiin, sillä syyskuuhun mennessä turvapaikanhakijoita oli tullut lähes 18 000. Ja jos uusia turvapaikanhakijoita tulee tänä vuonna oletetut 35 000, kasvaa valitusten määrä jopa 20 000:teen ja kustannukset sen mukaisesti.
– On ollut jo pitkään tiedossa, että 15 000 turvapaikanhakijaa ei riitä arvioksi. Selvitämme hallinto-oikeuden ruuhkaa muun muassa uudella henkilökunnalla, Heikkilä sanoo.
Valitusten keskimääräinen käsittelyaika on tällä hetkellä noin puoli vuotta, mutta tulevina vuosina se saattaa pidentyä jonkin verran.
– On vaikeampi arvioida, kuinka paljon, koska emme tiedä, miten nopeasti saamme uuden henkilökunnan täyden työpanoksen käyttöön.
”Nyt on hyvä hetki selvittää”
Perussuomalaisten kansanedustaja ja lakimies Ville Tavio toteaa, että nyt olisi hyvä hetki selvittää tarvittavia keinoja valituksien käsittelyissä.
– Yhden tuomarin kokoonpano kolmen sijasta helpottaisi ruuhkia, Tavio pohtii.
Yhden tuomarin kokoonpanolla tarkoitetaan sitä, että nykyisen kolmen tuomarin käsittelymenettelyn sijaan yksi tuomari käsittelisi valitukset.
– Samoin voisi selvittää, onko hallinto-oikeuden mahdollista käsitellä valitus ainoana tuomioistuimena niin, että valittaminen korkeimpaan hallinto-oikeuteen ei olisi mahdollista, Tavio jatkaa.
Turvapaikkahakemuksien valituksia käsitellään ainoastaan Helsingin hallinto-oikeudessa. Tavio pohtii myös sitä, voisiko toimintaa laajentaa muihin hallinto-oikeuksiin. Oikeusministeriössä tehdään parhaillaan selvitystä turvapaikkahakemusten valituksien käsittelymenetelmistä.
Päätöstä odotetaan Suomessa
Koko turvapaikkahakemuksen prosessi etenee niin, että ensin Maahanmuuttovirasto tekee päätöksen turvapaikan saamisesta puhuttelun perusteella. Tämä prosessi kestää keskimäärin viisi kuukautta. Jos päätös on kielteinen ja hakija valittaa hallinto-oikeuteen, lopullisen päätöksen saamisessa voi mennä yli vuoden. Turvapaikanhakija saa odottaa päätöstä Suomessa.
– Palautus omaan maahan ennen oikeuden päätöstä olisi ristiriidassa perustuslaillisen oikeusturvan kanssa. Tämän muuttamiseen vaadittaisiin vahva poliittinen yksimielisyys, Tavio sanoo.
Jos hakija saa kielteisen päätöksen, hänen täytyy poistua maasta välittömästi. Poliisi tai Rajavartiolaitos toimittaa hakijan pois Suomesta.
VERA MIETTINEN
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Kantelu: Jos oleskelulupia annettu väärin perustein, pitäisikö virkamiesten korvata valtiolle aiheutuneet vahingot?

Maahanmuuttajat vievät kuntalaisten vuokra-asunnot

Mäntylä: Maahanmuuttajien tukia leikataan nopealla aikataululla

Halla-aho varoittaa: “Meillä on pian kaduilla paljon pettynyttä ja turhautunutta porukkaa”

Slovenia saattaa pyytää EU:lta sotilasapua maahanmuuttokriisin vuoksi

Alaikäisistä turvapaikanhakijoista tuli bisnes
Viikon suosituimmat

Hallitus on alentanut jakeluvelvoitetta, polttoaineveroa ja ajoneuvoveroa – ministeri Ranne: ”Me rakennamme Suomea, jossa ei mennä autoilijan kukkarolle”
Suomi on autokansaa, ja tämä näkyy myös hallituksen teoissa, sanoo perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.

Entinen työväenpuolue vasemmistoliitto kannustaa nyt terveitä työikäisiä ideologiseen lorvailuun sosiaalitukien varassa
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela katsoo, että Suomessa terveellä ihmisellä tulisi olla mahdollisuus siirtyä oleskelemaan sosiaalituilla, toisten veronmaksajien kustantaessa hänen elämisensä. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom sen sijaan linjaa, että perussuomalaisille on päivän selvää, että ideologisesti työttömällä ei pidä olla oikeutta muiden veronmaksajien kustantamaan tukeen.

Eduskuntaryhmän pääsihteeri: Vihervasemmisto voitti vaalit – tätä se tarkoittaa kunnissa ja hyvinvointialueilla
Suomen yli puhalsi alue- ja kuntavaaleissa vihervasemmistolainen puhuri, mikä tarkoittaa kuntiin ja hyvinvointialueille kylmää kyytiä, kirjoittaa perussuomalaisten eduskuntaryhmän pääsihteeri Olli Immonen.

Kansanedustaja Antikainen: Tekoäly analysoi Luonnonvarakeskuksen vastaukset ja ehdotti sitten kantelun tekemistä
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen esitti Luonnonvarakeskukselle (Luke) joukon suoria kysymyksiä susikannan kehityksestä, kanta-arvion menetelmistä, laittoman tappamisen arvioinnista ja kansainvälisestä raportoinnista. Hän antoi Lukelle kaksi viikkoa aikaa vastata viralliseen tietopyyntöönsä. Määräaika kului kuitenkin umpeen ilman vastauksia. Vastaukset saapuivat vasta sen jälkeen, kun Antikainen oli 8.4. lähettänyt medialle tiedotteen vastaamattomasta tietopyynnöstä, ja tiedote oli julkaistu Suomen Uutisissa. Luke toimitti vastaukset sähköpostitse samana iltana klo 20.27.

Ministeri Lulu Ranne pistäisi koko Yleisradion johdon vaihtoon: ”Kun on tulosvastuu, niin tulos tai ulos”
Liikenne- ja viestintäministeri, diplomi-insinööri Lulu Ranne keskustelee tuoreessa Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa suomalaisesta mediasta ja erityisesti Yleisradion asemasta. Ohjelman vieraina ovat lakimies ja kilpailuoikeuden asiantuntija Mikko Alkio sekä johdon konsultti, Aamulehden ex-päätoimittaja Jussi Tuulensuu. Ohjelmassa selviää muun muassa, miten monitahoinen hallinnollinen rakenne Yleisradion ympärille onkaan rakentunut, mikä osaltaan on hidasteena Ylen toimintaan ja rahoitukseen kohdistuvien muutoksien tekemiselle.

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla
Ilmastokeskustelu muistuttaa tänään monin tavoin 1600-luvulla käytyjä väittelyitä ja käsityksemme ilmastonmuutoksesta peilaavat yllättävällä tavalla ikivanhoja ajatuksellisia rintamalinjoja. Yhdet vaativat kulutuksen vähentämistä, toiset uskovat vihreään teknologiaan ja kolmannet kieltävät kokonaan ihmisen vaikutuksen ilmastoon.

Saksan tuleva hallitus haluaa kieltää valehtelun ja viedä kansankiihottajilta oikeuden asettua ehdokkaaksi vaaleissa
Saksan kristillisdemokraattien ja demarien hallituskoalitio aikoo säätää desinformaation levittämisen rangaistavaksi teoksi. Valeuutisten levittämistä tehostavien verkkorobottien käyttö kielletään. Mediaa valvomaan se haluaa oman koneistonsa. Kritiikissä kysytään, aikooko mustapunahallitus perustaa myös totuusministeriön.

Yhdysvallat: Valkoinen talo ehdottaa julkisen yleisradiotoiminnan rahoituksen lopettamista

SDP vaatii lähivaalien jälkeen ”reilumpaa” politiikkaa, eli löyhempää talouskuria sotealueille – Miko Bergbom muistuttaa karuista tosiasioista
SDP:n kansanedustaja Tytti Tuppuraisen mukaan alue- ja kuntavaalien tulos kertoo halusta inhimilliseen politiikkaan, mikä demarien kielellä käytännössä tarkoittaisi taloudellisista tavoitteista joustamista. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom muistutti eilisessä A-studiossa edustajakollegaansa, että hyvinvointiyhteiskunnan pystyssä pysyminen on ensisijainen tavoite - ja samalla paras tukiverkko pienituloiselle ihmiselle.

Sahateollisuus varoittaa ilmastokilvoittelun valtavista kustannuksista – Lulu Ranne: Suomen ei pidä valita näivettävää skenaariota, jossa metsäsektoriamme ajetaan alas
Uusimmat

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla

Suomen antama kehitysapu väheni 165 miljoonaa euroa yhdessä vuodessa
Toimitus suosittelee
PS Naiset 1/2025

Lue lisää
Perussuomalainen 1/2025

Lue lisää