LEHTIKUVA
Turvapaikanhakijoiden valituksista 3,8 miljoonan euron lasku
Turvapaikanhakijoiden tekemät valitukset kielteisistä päätöksistä voivat jopa viisinkertaistua uusien turvapaikkahakijoiden myötä. Valtiolle se tarkoittaa 3,8 miljoonan euron kustannuksia.
Vaikka uusien turvapaikanhakijoiden valituksia ei ole vielä ehtinyt tulla Helsingin hallinto-oikeuteen käsiteltäväksi, tulevista määristä on keskusteltu sisäisesti hallinto-oikeudessa sekä oikeusministeriön kanssa, Helsingin hallinto-oikeuden ylituomari Liisa Heikkilä kertoo.
Arvioita valituksien määrän kasvusta on tehty useita, joista yksi on määritelty alkuvuoden budjetin laatimisen yhteydessä. Silloin turvapaikanhakijoiden määräksi arvioitiin 15 000. Tämän luvun mukaan hallinto-oikeus vastaanottaisi jatkossa vuosittain 5 000 turvapaikkahakemuksien valitusta, kun normaalisti määrä on ollut tuhat hakemusta vuodessa.
Käsittelyaika yli puoli vuotta
Arviot ovat jonkin verran alakanttiin, sillä syyskuuhun mennessä turvapaikanhakijoita oli tullut lähes 18 000. Ja jos uusia turvapaikanhakijoita tulee tänä vuonna oletetut 35 000, kasvaa valitusten määrä jopa 20 000:teen ja kustannukset sen mukaisesti.
– On ollut jo pitkään tiedossa, että 15 000 turvapaikanhakijaa ei riitä arvioksi. Selvitämme hallinto-oikeuden ruuhkaa muun muassa uudella henkilökunnalla, Heikkilä sanoo.
Valitusten keskimääräinen käsittelyaika on tällä hetkellä noin puoli vuotta, mutta tulevina vuosina se saattaa pidentyä jonkin verran.
– On vaikeampi arvioida, kuinka paljon, koska emme tiedä, miten nopeasti saamme uuden henkilökunnan täyden työpanoksen käyttöön.
”Nyt on hyvä hetki selvittää”
Perussuomalaisten kansanedustaja ja lakimies Ville Tavio toteaa, että nyt olisi hyvä hetki selvittää tarvittavia keinoja valituksien käsittelyissä.
– Yhden tuomarin kokoonpano kolmen sijasta helpottaisi ruuhkia, Tavio pohtii.
Yhden tuomarin kokoonpanolla tarkoitetaan sitä, että nykyisen kolmen tuomarin käsittelymenettelyn sijaan yksi tuomari käsittelisi valitukset.
– Samoin voisi selvittää, onko hallinto-oikeuden mahdollista käsitellä valitus ainoana tuomioistuimena niin, että valittaminen korkeimpaan hallinto-oikeuteen ei olisi mahdollista, Tavio jatkaa.
Turvapaikkahakemuksien valituksia käsitellään ainoastaan Helsingin hallinto-oikeudessa. Tavio pohtii myös sitä, voisiko toimintaa laajentaa muihin hallinto-oikeuksiin. Oikeusministeriössä tehdään parhaillaan selvitystä turvapaikkahakemusten valituksien käsittelymenetelmistä.
Päätöstä odotetaan Suomessa
Koko turvapaikkahakemuksen prosessi etenee niin, että ensin Maahanmuuttovirasto tekee päätöksen turvapaikan saamisesta puhuttelun perusteella. Tämä prosessi kestää keskimäärin viisi kuukautta. Jos päätös on kielteinen ja hakija valittaa hallinto-oikeuteen, lopullisen päätöksen saamisessa voi mennä yli vuoden. Turvapaikanhakija saa odottaa päätöstä Suomessa.
– Palautus omaan maahan ennen oikeuden päätöstä olisi ristiriidassa perustuslaillisen oikeusturvan kanssa. Tämän muuttamiseen vaadittaisiin vahva poliittinen yksimielisyys, Tavio sanoo.
Jos hakija saa kielteisen päätöksen, hänen täytyy poistua maasta välittömästi. Poliisi tai Rajavartiolaitos toimittaa hakijan pois Suomesta.
VERA MIETTINEN
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Kantelu: Jos oleskelulupia annettu väärin perustein, pitäisikö virkamiesten korvata valtiolle aiheutuneet vahingot?
Maahanmuuttajat vievät kuntalaisten vuokra-asunnot
Mäntylä: Maahanmuuttajien tukia leikataan nopealla aikataululla
Halla-aho varoittaa: “Meillä on pian kaduilla paljon pettynyttä ja turhautunutta porukkaa”
Slovenia saattaa pyytää EU:lta sotilasapua maahanmuuttokriisin vuoksi
Alaikäisistä turvapaikanhakijoista tuli bisnes
Viikon suosituimmat
Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Näin Yle valeuutisoi pikkutyttöjen teurastuksen
Itäkeskuksen muslimiyrittäjä HS:lle: Hameen on oltava löysä lantion kohdalta, jotta muut miehet kuin minä eivät näe
Helsingin Itäkeskuksen Hansasillalla esillä ollut islamilaisia pukeutumissääntöjä esittelevä kyltti on puhututtanut mediassa ja somessa tällä viikolla. Kyltissä kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa samankaltaisia kylttejä on nähty jo pitkään. Saksassa on tuotu oikeuden eteen myös sharia-poliiseja.
Maahanmuuttopolitiikka kiristyy koko EU:ssa – PS-meppi Sebastian Tynkkynen: ”Ratkaisujen aika on tullut” – kokoomuksen meppi Aura Salla nosti äärioikeistokortin
Euroopan unionin maahanmuuttopolitiikka on liikkeessä ja kääntymässä selvästi tiukempaan suuntaan. Sekä keskeisissä EU-toimielimissä että jäsenvaltioiden hallinnoissa ilmenee tahtotilaa tiukentaa maahanmuuton sääntöjä ja tehostaa laittomasti EU:ssa oleskelevien palautuksia. - Ihmisoikeuksista EU:ssa pidetään jatkossakin kiinni, mutta kenenkään ihmisoikeus ei ole oleskelu laittomasti EU-maissa, perussuomalaisten meppi Sebastian Tynkkynen sanoo.
Vihersiirtymä vastatuulessa: Saksalaisautoilijat vaihtavat sähköautonsa bensaan ja dieseliin
Autoilijoiden siirtyminen sähköisiin kulkuvälineisiin tökkii välittömästi, kun tuet loppuvat. Saksassa jopa kolmannes sähköautoaan vaihtaneista on siirtynyt takaisin bensaan tai dieseliin sen jälkeen, kun avustukset hiipuivat. Tavoite fossiilivapaasta uusien autojen kaupasta vuonna 2035 karkaa yhä kauemmaksi.
Mäenpää: Itäkeskuksen kyltit seurausta vihreiden maahanmuuttopolitiikasta
Yksi kuluvan viikon kuumimmista puheenaiheista on ollut Helsingin Itäkeskukseen ilmestynyt herättänyt ohjetaulu koskien musliminaisten pukeutumista. Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää muistuttaa ohjeistuksesta pöyristynyttä vihreiden puheenjohtajaa Sofia Virtaa siitä, että tapahtunut on seurasta vihreidenkin tukemasta avoimien rajojen maahanmuuttopolitiikasta.
Yle kehysti Trumpin kampanjatilaisuuden vitsin rasismiksi: ”Roskasaari” – tosiasiassa Puerto Rico hukkuu roskiin
Ylen toimittajien mieleen ei tullut tarkistaa, miksi Amerikassa on ennenkin kutsuttu Puerto Ricoa roskasaareksi. Rasismi ei liity asiaan, vaan vertaus on sangen kirjaimellinen, koska roskia Puerto Ricossa riittää. Saaren asukkaiden yksi suurimpia ongelmia onkin jäteasemien tilan puute, ja eri arvioiden mukaan kaatopaikkatila saattaa loppua kesken 2–4 vuodessa.
Kamala Harris on positiivisen erityiskohtelun tuotos – maailman menestynein “DEI-rekry”
Kamala Harris on uransa joka käänteessä hyötynyt siitä, että hän on nainen ja kuuluu rodulliseen vähemmistöön. Hän on malliesimerkki siitä, miten paljon positiivinen erityiskohtelu voi edistää vähemmistöjen menestystä. Varapresidenttinä hän oli Bidenin "DEI-rekry", joka lopulta syrjäytti presidentti Bidenin. Nyt hänellä on mahdollisuus nousta maailman mahtavimman maan presidentiksi.
PS-Nuoriso: Suomessa ei ole sijaa sharia-laille
Perussuomalainen Nuoriso on tyrmistynyt, mutta ei vähääkään yllättynyt islamilaisten pukeutumissääntöjen julistamisesta Itäkeskuksessa. Uutisoidussa julisteessa kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa julisteet ovatkin jo vuosia sitten vaihtuneet islamistisiin “sharia-poliiseihin”, jotka häiriköivät kansalaisia islamilaisten oppien rikkomisesta.
Koko läntinen maailma velloo tunnemyrskyissä – Suomestakin tuli puberteettiyhteiskunta, jota rakennetaan fiilispohjalta
Tietokirjailija-kouluttaja Katleena Kortesuon uutuuskirja "Tunteet tapissa" kertoo havainnollisesti, kuinka olemme siirtyneet tietopohjaisesta konsensusyhteiskunnasta tunneuskovaisuuden maailmaan, jonka perustukset valettiin 1980- ja 1990-luvuilla. Monelta osin yhteiskuntamme on kuin 13-vuotias teini, joka kokee tunteita vahvasti ja viskoutuu tunnemyrskyn mukana milloin mihinkin suuntaan. Pelkkä tunne on kuitenkin surkea kumppani silloin, jos edessä on vaikea ja kauaskantoinen päätös.
Kun transkiihkoilu tieteen jyräsi: woke-aktivistilääkäri salasi tutkimustulokset, joiden mukaan murrosiän siirtäminen ei paranna nuorten mielenterveyttä
Merkittävänä transoikeuksien puolestapuhujana tunnettu lääkäri myönsi estäneensä julkaisemasta tutkimustuloksia vuosikymmenen takaisesta hankkeesta, jonka tulokset eivät miellyttäneet häntä. Veronmaksajien rahoittaman, 10 miljoonaa dollaria maksaneen hankkeen tarkoituksena oli selvittää murrosikää jarruttavien hoitojen vaikutuksia amerikkalaislapsiin. Tutkimuksesta ei löytynyt näyttöä sille, että murrosiän lykkääminen parantaisi potilaiden mielenterveyttä. New York Timesin haastattelema kohutohtori Johanna Olson-Kennedy uskoo, että lapsille suunnattujen transhoitojen kriitikot saattaisivat hyödyntää tutkimustuloksia poliittisesti. Olson-Kennedyn toimintaa on arvosteltu tieteen vastaiseksi. Kriitikot huomauttavat, että tutkimustulosten panttaaminen estää kansaa saamasta tieteellistä tietoa aiheesta, joka jakaa amerikkalaisten mielipiteitä erittäin jyrkästi.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää