Turvapaikanhakijoiden palautuslentojen häiriköinti on rangaistava teko – silti siitä on tullut muoti-ilmiö
Kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden käännytyslentojen häirinnästä on tullut ilmiö. Lennoista tiedotetaan aktiivisesti esimerkiksi Stop Deportations -Facebook-ryhmässä. Lentoihin liittyvät päivitykset keräävät runsaasti huomoita ja tavallisesti niissä myös rohkaistaan häiriköimään lentoa, jotta palautusta ei voitaisi panna toteen. Suomen Uutiset selvitti, minkälaisia seuraamuksia käännytyslennon häiritsijälle voi koitua?
Yleisesti tiedossa oleva häirinnän muoto on se, että lennolla mukana oleva matkustaja yrittää estää lentoa lähtemästä esimerkiksi ilmoittamalla, etteivät istu tai suostu kiinnittämään turvavöitään, ennen kuin palautettava henkilö saattueineen poistetaan koneesta.
Minkälainen rikosnimike tai rangaistus tämän kaltaisesta toiminnasta voi koitua häiriköijälle? Ylikomisario Marko Heikkilä Poliisihallituksesta sanoo, rikos ja siitä mahdollisesti seuraava sanktio tietysti riippuu kokonaan siitä, mitä tilanteessa on tapahtunut.
– Lievimmillään ehkäpä niskoittelu poliisia vastaan (Rikoslaki 16:4) ja kaikkea siitä eteenpäin vakavampiin rikoksiin. Niskoittelusta seuraa käytännössä sakkorangaistus, jonka poliisi voi tilanteen päätteeksi kirjoittaa, hän tarkentaa.
Kysyn Heikkilältä tarkemmin, mitä esimerkiksi istumisesta kieltäytyjälle voi seurata.
– Lähtisin siitä, että näissakin tapauksissa voisi kyseessä olla niskoittelu poliisia vastaan tilanteissa, joissa poliisi tai vaikka rajavartiolaitoksen virkamies on antanut henkilölle käskyn pysyä aloillaan. En tunne niin tarkalleen lentoliikenteen säännöstöä, että osaisin sanoa onko siellä minkälaisia määräyksiä – rikoslaista löytyy kuitenkin säännös Lentoliikenteen häirinnästä (Rikoslaki 24:11a), joka saattaisi tilanteeseen sopia. Se on jälleen normaalisti sakkoasia, hän sanoo.
Kysymykseen, miten poliisi on varautunut häiriköintiin ja tiedotetaanko lennolla muille matkustajille palautustehtävästä hän vastaa:
– Toki poliisilla jotain toimia ilmiön varalle, mutta en niitä valitettavasti voi avata. Lennolla ei mitenkään etukäteisesti tiedoteta asiasta vaan reagointi on aina tilannekohtaista.
Häiriköinnistä on säädetty myös ilmailulain säädöksissä
Trafin ilmailusta vastaava johtava asiantuntija Matti Tupamäki sanoo, että ilmailulaissa on säädetty matkustajalle velvollisuuksia. Niistä keskeisin on miehistön antamien käskyjen noudattaminen.
– Suora lainaus ilmailulaista sanoo: ‘Matkustajan on noudatettava käskyjä, jotka miehistö antaa lennon turvallisuuden ja järjestyksen ylläpitämiseksi.’, hän tarkentaa.
Tupamäki täsmentää myös lennon tilan käsitettä.
– Lennolla olon tila alkaa käytännössä siitä, kun koneen ovet suljetaan liikkeelle lähtöä varten. Ilmailualus ei voi lähteä liikkeelle, ennen kuin matkustajat ovat paikallaan, hän tarkentaa.
Mikäli matkustaja kieltäytyy istumasta ja estää lennolle lähdön kapteeni voi poistaa häiritsijän koneesta. Tämä säädös on kansainvälinen ja se on ollut voimassa jo 1960-luvulta lähtien.
– Käytännössä ennen häiritsijän poistoa häntä kehoitetaan painokkaasti istuutumaan. Jos häirintätilanne jatkuu tämänkin jälkeen, hänet poistetaan lennolta, Tupamäki sanoo.
Tupamäki selventää myös lennon aikana tapahtuvaa häirintää.
– Jos häirintä tapahtuu kansainvälisellä lennolla häirintätapauksiin sovelletaan ensimmäisen laskeutumispaikan lainsäädäntöä. Rangaistusten taso voi vaihdella kovastikin maiden välillä. Häirintätapaukset voidaan käsitellä joko Suomessa tai ensimmäisessä laskeutumispaikassa sen maan lainsäädännön mukaisesti. Rangaistusten taso voi vaihdella kovastikin maiden välillä. Esimerkiksi Yhdysvalloissa ja Iso-Britanniassa häiriköintirangaistukset ovat jo selkeästi kovempia kuin Suomessa, hän päättää.
Heli-Maria Wiik
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Touko Aallon yllytys lakien rikkomisesta alkaa kantaa hedelmää – palautusta vastustanut vihreiden lainsäädäntösihteeri riehui lentokoneessa
Viikon suosituimmat
Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Näin Yle valeuutisoi pikkutyttöjen teurastuksen
Itäkeskuksen muslimiyrittäjä HS:lle: Hameen on oltava löysä lantion kohdalta, jotta muut miehet kuin minä eivät näe
Helsingin Itäkeskuksen Hansasillalla esillä ollut islamilaisia pukeutumissääntöjä esittelevä kyltti on puhututtanut mediassa ja somessa tällä viikolla. Kyltissä kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa samankaltaisia kylttejä on nähty jo pitkään. Saksassa on tuotu oikeuden eteen myös sharia-poliiseja.
Maahanmuuttopolitiikka kiristyy koko EU:ssa – PS-meppi Sebastian Tynkkynen: ”Ratkaisujen aika on tullut” – kokoomuksen meppi Aura Salla nosti äärioikeistokortin
Euroopan unionin maahanmuuttopolitiikka on liikkeessä ja kääntymässä selvästi tiukempaan suuntaan. Sekä keskeisissä EU-toimielimissä että jäsenvaltioiden hallinnoissa ilmenee tahtotilaa tiukentaa maahanmuuton sääntöjä ja tehostaa laittomasti EU:ssa oleskelevien palautuksia. - Ihmisoikeuksista EU:ssa pidetään jatkossakin kiinni, mutta kenenkään ihmisoikeus ei ole oleskelu laittomasti EU-maissa, perussuomalaisten meppi Sebastian Tynkkynen sanoo.
Vihersiirtymä vastatuulessa: Saksalaisautoilijat vaihtavat sähköautonsa bensaan ja dieseliin
Autoilijoiden siirtyminen sähköisiin kulkuvälineisiin tökkii välittömästi, kun tuet loppuvat. Saksassa jopa kolmannes sähköautoaan vaihtaneista on siirtynyt takaisin bensaan tai dieseliin sen jälkeen, kun avustukset hiipuivat. Tavoite fossiilivapaasta uusien autojen kaupasta vuonna 2035 karkaa yhä kauemmaksi.
Kamala Harris on positiivisen erityiskohtelun tuotos – maailman menestynein “DEI-rekry”
Kamala Harris on uransa joka käänteessä hyötynyt siitä, että hän on nainen ja kuuluu rodulliseen vähemmistöön. Hän on malliesimerkki siitä, miten paljon positiivinen erityiskohtelu voi edistää vähemmistöjen menestystä. Varapresidenttinä hän oli Bidenin "DEI-rekry", joka lopulta syrjäytti presidentti Bidenin. Nyt hänellä on mahdollisuus nousta maailman mahtavimman maan presidentiksi.
Yle kehysti Trumpin kampanjatilaisuuden vitsin rasismiksi: ”Roskasaari” – tosiasiassa Puerto Rico hukkuu roskiin
Ylen toimittajien mieleen ei tullut tarkistaa, miksi Amerikassa on ennenkin kutsuttu Puerto Ricoa roskasaareksi. Rasismi ei liity asiaan, vaan vertaus on sangen kirjaimellinen, koska roskia Puerto Ricossa riittää. Saaren asukkaiden yksi suurimpia ongelmia onkin jäteasemien tilan puute, ja eri arvioiden mukaan kaatopaikkatila saattaa loppua kesken 2–4 vuodessa.
Mäenpää: Itäkeskuksen kyltit seurausta vihreiden maahanmuuttopolitiikasta
Yksi kuluvan viikon kuumimmista puheenaiheista on ollut Helsingin Itäkeskukseen ilmestynyt herättänyt ohjetaulu koskien musliminaisten pukeutumista. Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää muistuttaa ohjeistuksesta pöyristynyttä vihreiden puheenjohtajaa Sofia Virtaa siitä, että tapahtunut on seurasta vihreidenkin tukemasta avoimien rajojen maahanmuuttopolitiikasta.
PS-Nuoriso: Suomessa ei ole sijaa sharia-laille
Perussuomalainen Nuoriso on tyrmistynyt, mutta ei vähääkään yllättynyt islamilaisten pukeutumissääntöjen julistamisesta Itäkeskuksessa. Uutisoidussa julisteessa kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa julisteet ovatkin jo vuosia sitten vaihtuneet islamistisiin “sharia-poliiseihin”, jotka häiriköivät kansalaisia islamilaisten oppien rikkomisesta.
SVT nauhoitti salaa Malmössä imaamin perjantairukouksen, jossa ylistettiin Hizbollahin johtaja Nasrallahia
Ruotsin yleisradioyhtiön uutistoimitus SVT Nyheter oli tekemässä tutkivaa journalismia, kun imaami Sami Al-Tameemi ylisti Hizbollahin edesmennyttä johtajaa Hassan Nasrallahia perjantairukouksessa Libanonin kulttuuriyhdistyksessä Malmössä. Hän kutsui Nasrallahia marttyyriksi. SVT nauhoitti tilaisuuden. Tämä oli SVT:n toinen käynti yhdistyksen tiloissa.
Koko läntinen maailma velloo tunnemyrskyissä – Suomestakin tuli puberteettiyhteiskunta, jota rakennetaan fiilispohjalta
Tietokirjailija-kouluttaja Katleena Kortesuon uutuuskirja "Tunteet tapissa" kertoo havainnollisesti, kuinka olemme siirtyneet tietopohjaisesta konsensusyhteiskunnasta tunneuskovaisuuden maailmaan, jonka perustukset valettiin 1980- ja 1990-luvuilla. Monelta osin yhteiskuntamme on kuin 13-vuotias teini, joka kokee tunteita vahvasti ja viskoutuu tunnemyrskyn mukana milloin mihinkin suuntaan. Pelkkä tunne on kuitenkin surkea kumppani silloin, jos edessä on vaikea ja kauaskantoinen päätös.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää