LEHTIKUVA
Turvapaikanhakijoiden ei tarvitse esittää todisteita vainoamisesta
Maahanmuuttoviraston turvapaikkayksikön johtaja Esko Repo toteaa, että turvapaikanhakijat saattavat liioitella tai keksiä aiheettomia perusteita turvapaikan saamiseksi.
Turvapaikanhakijoiden puhuttelun ja päätökset turvapaikan myöntämisestä tekevät Maahanmuuttoviraston ylitarkastajat. Tehtävä edellyttää soveltuvaa korkeakoulututkintoa.
Turvapaikkahakemusten keskimääräinen käsittelyaika on 145 vuorokautta eli melkein viisi kuukautta. Lähiviikkoina käsittelyaika venyy entisestään, sillä toistakymmentätuhatta pakolaista odottaa hakemuksensa käsittelyä.
Maahanmuuttovirasto purkaa jonoja uusien työntekijöiden avulla. Äskettäin tehtävään rekrytoitiin 70 työntekijää, ja pian aloitetaan uusi haku.
– Otamme töihin muun muassa juristeja, hallintotieteen ja valtiotieteen maistereita, turvapaikkayksikön johtaja Esko Repo kertoo.
Työntekijät koulutetaan tehtävään.
– Euroopan turvapaikka-asioiden tukivirasto on valmistellut koulutusmoduuleja, joita hyödynnetään perehdytyksessä. Ja tietenkin työ itsessään opettaa.
Taustatiedot ja puhuttelu
Turvapaikanhakija ilmoittautuu Suomeen tullessaan ensin joko rajavartiolaitokselle tai paikalliselle poliisiasemalle. He selvittävät hakijan henkilöllisyyden, kotipaikan ja miten tämä on tullut Suomeen. Lisäksi viranomaiset kyselevät tietoja Maahanmuuttoviraston puhuttelua varten.
– Pakolaisyleissopimuksessa, eli pakolaisaseman määrittämistä koskevassa direktiivissä ja ulkomaalaislaissa, on säädetty turvapaikan myöntämisen edellytykset. Oleellista on, että hakijalla on perusteltu pelko joutua vainotuksi kotimaassaan, ja että hän ei voi saada sieltä viranomaisten suojelua, Repo kertoo.
Maahanmuuttoviraston ylitarkastajat arvioivat taustatietojen ja puhuttelun perusteella, onko turvapaikan hakijan tarina uskottava ja täyttyvätkö edellytykset.
Aukotonta selvitystä
ei vaadita
Turvapaikanhakija saa vapaasti kertoa puhuttelussa tilanteestaan. Heidän ei tarvitse esittää todisteita vainoamisesta, eli täysin aukotonta selvitystä ei vaadita.
– Ennen puhuttelua tiedämme joitakin taustatietoja. Meillä on käytössä hakijan kotimaan tilannetietoa ja Suomen poliisin tai rajavartiolaitoksen hankkimat selvitykset. Näitä edellä mainittuja verrataan hakijan tarinaan, Repo sanoo.
Jos hakija esimerkiksi kertoo, että vainoaminen liittyy johonkin mielenosoitukseen hänen kotimaassaan, Maahanmuuttovirastossa selvitetään, onko tällaista oikeasti tapahtunut.
Turvapaikkayksikön johtaja toteaa, että hakijat saattavat liioitella tai keksiä aiheettomia perusteita turvapaikan saamiseksi.
– Tämä työ ei ole helppoa. Asioiden yksityiskohtainen selvittäminen ja täydellinen varmistaminen ei aina ole mahdollista.
Pakolaisvakoilua
Maahanmuuttovirasto arvioi myös sen, voiko hakija saada viranomaissuojelua kotimaassaan. Lisäksi selvitetään mahdollisuutta niin sanottuun sisäiseen pakoon.
– Esimerkiksi toissa kesänä Suomeen tuli itäisestä Ukrainasta pakolaisia. Heidät lähetettiin läntiseen Ukrainaan, koska siellä vaaraa tai vainoamista ei ollut.
Usein turvapaikkahakijan vainoaja on hänen kotimaansa viranomainen. Suomen Maahanmuuttovirasto saa silloin tällöin tiedusteluja hakijoiden kotimaan virkamiehiltä pakolaisten sijainnista.
– He yrittävät jäljittää vainottuja. Tietynlaista pakolaisvakoilua. Meillä on kuitenkin täysi vaitiolovelvollisuus, emmekä kerro yksittäishakijoista tietoja eteenpäin, Repo painottaa.
VERA MIETTINEN
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Eerola: Maahanmuuton kustannuksista pikainen selvitys
Perussuomalaiset vaatii: Lisää kansallisia toimia turvapaikkakriisin ratkaisemiseksi
Maahanmuuttajien työllistyminen heikkoa – kaikista ei ole yrittäjiksi
Viikon suosituimmat
Lähi-idästä kotoisin olevat naiset toivovat burkakieltoa: “Ennen kun tulin Suomeen, en ollut nähnyt burkaa”
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Emmi Nuorgam: “Vihaan mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä”
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Tappelut ”mustien ja valkoisten” oppilaiden välillä jatkuneet koko syksyn ruotsalaiskoulussa – ”Traagista”, valittaa paikallispoliisi
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Rydman: Helsingistä tehtävä jälleen turvallinen – ”On luovuttava politiikasta, joka karkottaa pääkaupungista hyvät veronmaksajat ja täyttää sen väkivaltaisilla jengeillä ja islamistisaarnaajilla”
Helsingin pormestariksi pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman haluaa palauttaa pääkaupunkimme takaisin tunnollisille työssäkäyville ihmisille ja uutterille yrittäjille. - Helsinki kuuluu niihin alueisiin maassamme, jotka eniten kärsivät vääränlaisesta maahanmuuttopolitiikasta, Rydman sanoo.
Halla-aho: “Tällä tavoin venäläisille voitaisiin osoittaa, että vaikka kello käy, niin kello ei käy heidän hyväkseen”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Analyysi: Yhdysvalloissa vasemmisto radikalisoitui pienessä ajassa ja vieraantui hyvin kauas keskivertoäänestäjistä, ilmiö aiheuttaa vasemmistolle näköharhan
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Suomen ja Somalian välinen maaohjelman kautta tapahtuva kehitysyhteistyö keskeytetään – ministeri Tavio: Suomi ei voi jatkaa kehitysyhteistyötä maan kanssa, joka ei ota takaisin omia kansalaisiaan
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Pakolaispolitiikka kiristyy: Turvapaikkaa ei jatkossa myönnetä tai se lakkautetaan, jos henkilön katsotaan olevan vaaraksi yhteiskunnalle
Suomen maahanmuuttopolitiikkaa tiukennetaan ulkomaalaislain muutoksilla. Kansainvälinen suojelu muutetaan luonteeltaan väliaikaiseksi, ja lupien kestoa lyhennetään EU-oikeuden mahdollistamaan minimiin. Jatkossa rikoksiin syyllistyminen ja kansallisen turvallisuuden vaarantaminen johtavat suojeluaseman myöntämättä jättämiseen tai lakkauttamiseen.
Hälyttävä tutkimustulos: kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia
Tanskassa äskettäin suoritetun kyselytutkimuksen mukaan peräti kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia. Yhtä suuri osuus pitää Hamasin vuosi sitten Israeliin tekemää hyökkäystä oikeutettuna siviiliuhreista huolimatta. Tanskan muslimeista 44 prosenttia sanoo, että Israelin valtiolla ei ole oikeutta olemassaoloon.
Hämeenlinna ei maksakaan 1 500 euron hyvitystä hengellistä musiikkia kuulleelle oppilaalle – ”Menee hyvin vaikeaksi, jos jatkossa joudutaan maksamaan korvauksia tällaisista asioista”
Hämeenlinna ei maksakaan 1 500 euron hyvitystä alakoululaiselle, jonka yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi joutuneen syrjityksi uskonnon tai vakaumuksen perusteella tämän kuultua hengellistä musiikkia koulussa lokakuussa järjestetyssä uskonnollisessa konsertissa.