LEHTIKUVA
Turvapaikanhakijoiden ei tarvitse esittää todisteita vainoamisesta
Maahanmuuttoviraston turvapaikkayksikön johtaja Esko Repo toteaa, että turvapaikanhakijat saattavat liioitella tai keksiä aiheettomia perusteita turvapaikan saamiseksi.
Turvapaikanhakijoiden puhuttelun ja päätökset turvapaikan myöntämisestä tekevät Maahanmuuttoviraston ylitarkastajat. Tehtävä edellyttää soveltuvaa korkeakoulututkintoa.
Turvapaikkahakemusten keskimääräinen käsittelyaika on 145 vuorokautta eli melkein viisi kuukautta. Lähiviikkoina käsittelyaika venyy entisestään, sillä toistakymmentätuhatta pakolaista odottaa hakemuksensa käsittelyä.
Maahanmuuttovirasto purkaa jonoja uusien työntekijöiden avulla. Äskettäin tehtävään rekrytoitiin 70 työntekijää, ja pian aloitetaan uusi haku.
– Otamme töihin muun muassa juristeja, hallintotieteen ja valtiotieteen maistereita, turvapaikkayksikön johtaja Esko Repo kertoo.
Työntekijät koulutetaan tehtävään.
– Euroopan turvapaikka-asioiden tukivirasto on valmistellut koulutusmoduuleja, joita hyödynnetään perehdytyksessä. Ja tietenkin työ itsessään opettaa.
Taustatiedot ja puhuttelu
Turvapaikanhakija ilmoittautuu Suomeen tullessaan ensin joko rajavartiolaitokselle tai paikalliselle poliisiasemalle. He selvittävät hakijan henkilöllisyyden, kotipaikan ja miten tämä on tullut Suomeen. Lisäksi viranomaiset kyselevät tietoja Maahanmuuttoviraston puhuttelua varten.
– Pakolaisyleissopimuksessa, eli pakolaisaseman määrittämistä koskevassa direktiivissä ja ulkomaalaislaissa, on säädetty turvapaikan myöntämisen edellytykset. Oleellista on, että hakijalla on perusteltu pelko joutua vainotuksi kotimaassaan, ja että hän ei voi saada sieltä viranomaisten suojelua, Repo kertoo.
Maahanmuuttoviraston ylitarkastajat arvioivat taustatietojen ja puhuttelun perusteella, onko turvapaikan hakijan tarina uskottava ja täyttyvätkö edellytykset.
Aukotonta selvitystä
ei vaadita
Turvapaikanhakija saa vapaasti kertoa puhuttelussa tilanteestaan. Heidän ei tarvitse esittää todisteita vainoamisesta, eli täysin aukotonta selvitystä ei vaadita.
– Ennen puhuttelua tiedämme joitakin taustatietoja. Meillä on käytössä hakijan kotimaan tilannetietoa ja Suomen poliisin tai rajavartiolaitoksen hankkimat selvitykset. Näitä edellä mainittuja verrataan hakijan tarinaan, Repo sanoo.
Jos hakija esimerkiksi kertoo, että vainoaminen liittyy johonkin mielenosoitukseen hänen kotimaassaan, Maahanmuuttovirastossa selvitetään, onko tällaista oikeasti tapahtunut.
Turvapaikkayksikön johtaja toteaa, että hakijat saattavat liioitella tai keksiä aiheettomia perusteita turvapaikan saamiseksi.
– Tämä työ ei ole helppoa. Asioiden yksityiskohtainen selvittäminen ja täydellinen varmistaminen ei aina ole mahdollista.
Pakolaisvakoilua
Maahanmuuttovirasto arvioi myös sen, voiko hakija saada viranomaissuojelua kotimaassaan. Lisäksi selvitetään mahdollisuutta niin sanottuun sisäiseen pakoon.
– Esimerkiksi toissa kesänä Suomeen tuli itäisestä Ukrainasta pakolaisia. Heidät lähetettiin läntiseen Ukrainaan, koska siellä vaaraa tai vainoamista ei ollut.
Usein turvapaikkahakijan vainoaja on hänen kotimaansa viranomainen. Suomen Maahanmuuttovirasto saa silloin tällöin tiedusteluja hakijoiden kotimaan virkamiehiltä pakolaisten sijainnista.
– He yrittävät jäljittää vainottuja. Tietynlaista pakolaisvakoilua. Meillä on kuitenkin täysi vaitiolovelvollisuus, emmekä kerro yksittäishakijoista tietoja eteenpäin, Repo painottaa.
VERA MIETTINEN
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Eerola: Maahanmuuton kustannuksista pikainen selvitys
Perussuomalaiset vaatii: Lisää kansallisia toimia turvapaikkakriisin ratkaisemiseksi
Maahanmuuttajien työllistyminen heikkoa – kaikista ei ole yrittäjiksi
Viikon suosituimmat
Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Näin Yle valeuutisoi pikkutyttöjen teurastuksen
Itäkeskuksen muslimiyrittäjä HS:lle: Hameen on oltava löysä lantion kohdalta, jotta muut miehet kuin minä eivät näe
Helsingin Itäkeskuksen Hansasillalla esillä ollut islamilaisia pukeutumissääntöjä esittelevä kyltti on puhututtanut mediassa ja somessa tällä viikolla. Kyltissä kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa samankaltaisia kylttejä on nähty jo pitkään. Saksassa on tuotu oikeuden eteen myös sharia-poliiseja.
Maahanmuuttopolitiikka kiristyy koko EU:ssa – PS-meppi Sebastian Tynkkynen: ”Ratkaisujen aika on tullut” – kokoomuksen meppi Aura Salla nosti äärioikeistokortin
Euroopan unionin maahanmuuttopolitiikka on liikkeessä ja kääntymässä selvästi tiukempaan suuntaan. Sekä keskeisissä EU-toimielimissä että jäsenvaltioiden hallinnoissa ilmenee tahtotilaa tiukentaa maahanmuuton sääntöjä ja tehostaa laittomasti EU:ssa oleskelevien palautuksia. - Ihmisoikeuksista EU:ssa pidetään jatkossakin kiinni, mutta kenenkään ihmisoikeus ei ole oleskelu laittomasti EU-maissa, perussuomalaisten meppi Sebastian Tynkkynen sanoo.
Vihersiirtymä vastatuulessa: Saksalaisautoilijat vaihtavat sähköautonsa bensaan ja dieseliin
Autoilijoiden siirtyminen sähköisiin kulkuvälineisiin tökkii välittömästi, kun tuet loppuvat. Saksassa jopa kolmannes sähköautoaan vaihtaneista on siirtynyt takaisin bensaan tai dieseliin sen jälkeen, kun avustukset hiipuivat. Tavoite fossiilivapaasta uusien autojen kaupasta vuonna 2035 karkaa yhä kauemmaksi.
Kamala Harris on positiivisen erityiskohtelun tuotos – maailman menestynein “DEI-rekry”
Kamala Harris on uransa joka käänteessä hyötynyt siitä, että hän on nainen ja kuuluu rodulliseen vähemmistöön. Hän on malliesimerkki siitä, miten paljon positiivinen erityiskohtelu voi edistää vähemmistöjen menestystä. Varapresidenttinä hän oli Bidenin "DEI-rekry", joka lopulta syrjäytti presidentti Bidenin. Nyt hänellä on mahdollisuus nousta maailman mahtavimman maan presidentiksi.
Yle kehysti Trumpin kampanjatilaisuuden vitsin rasismiksi: ”Roskasaari” – tosiasiassa Puerto Rico hukkuu roskiin
Ylen toimittajien mieleen ei tullut tarkistaa, miksi Amerikassa on ennenkin kutsuttu Puerto Ricoa roskasaareksi. Rasismi ei liity asiaan, vaan vertaus on sangen kirjaimellinen, koska roskia Puerto Ricossa riittää. Saaren asukkaiden yksi suurimpia ongelmia onkin jäteasemien tilan puute, ja eri arvioiden mukaan kaatopaikkatila saattaa loppua kesken 2–4 vuodessa.
Mäenpää: Itäkeskuksen kyltit seurausta vihreiden maahanmuuttopolitiikasta
Yksi kuluvan viikon kuumimmista puheenaiheista on ollut Helsingin Itäkeskukseen ilmestynyt herättänyt ohjetaulu koskien musliminaisten pukeutumista. Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää muistuttaa ohjeistuksesta pöyristynyttä vihreiden puheenjohtajaa Sofia Virtaa siitä, että tapahtunut on seurasta vihreidenkin tukemasta avoimien rajojen maahanmuuttopolitiikasta.
PS-Nuoriso: Suomessa ei ole sijaa sharia-laille
Perussuomalainen Nuoriso on tyrmistynyt, mutta ei vähääkään yllättynyt islamilaisten pukeutumissääntöjen julistamisesta Itäkeskuksessa. Uutisoidussa julisteessa kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa julisteet ovatkin jo vuosia sitten vaihtuneet islamistisiin “sharia-poliiseihin”, jotka häiriköivät kansalaisia islamilaisten oppien rikkomisesta.
SVT nauhoitti salaa Malmössä imaamin perjantairukouksen, jossa ylistettiin Hizbollahin johtaja Nasrallahia
Ruotsin yleisradioyhtiön uutistoimitus SVT Nyheter oli tekemässä tutkivaa journalismia, kun imaami Sami Al-Tameemi ylisti Hizbollahin edesmennyttä johtajaa Hassan Nasrallahia perjantairukouksessa Libanonin kulttuuriyhdistyksessä Malmössä. Hän kutsui Nasrallahia marttyyriksi. SVT nauhoitti tilaisuuden. Tämä oli SVT:n toinen käynti yhdistyksen tiloissa.
Koko läntinen maailma velloo tunnemyrskyissä – Suomestakin tuli puberteettiyhteiskunta, jota rakennetaan fiilispohjalta
Tietokirjailija-kouluttaja Katleena Kortesuon uutuuskirja "Tunteet tapissa" kertoo havainnollisesti, kuinka olemme siirtyneet tietopohjaisesta konsensusyhteiskunnasta tunneuskovaisuuden maailmaan, jonka perustukset valettiin 1980- ja 1990-luvuilla. Monelta osin yhteiskuntamme on kuin 13-vuotias teini, joka kokee tunteita vahvasti ja viskoutuu tunnemyrskyn mukana milloin mihinkin suuntaan. Pelkkä tunne on kuitenkin surkea kumppani silloin, jos edessä on vaikea ja kauaskantoinen päätös.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää